Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Miksi Suomi tarvitsee parempaa kyvykkyyttä kehittää innovaatioita?

Muutaman viikko sitten TEM julkaisi selvityksen Team Finland-palvelujen kehittämisestä. Team Finland –verkoston tarkoituksena on  edistää Suomen ja suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Verkoston tavoitteena on koota yhteen laaja joukko tätä tavoitetta edistäviä valtiorahoitteisia toimijoita (esim Finpro, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, Finnvera Oyj )ja niiden tarjoamat palvelut. Raportissa väläytetään Finpron ja Tekesin yhdistämistä. Huolestuttavaa on, että raportti puhuu vain kansainvälistymispalveluista mutta juuri sanallakaan ei mainita kaiken pohjana olevaa innovaatiotoimintaa.  

Suomen haasteet liittyen valtiontalouteen, työllisyyteen, väestön ikääntymiseen, ympäristöongelmiin ja koko Suomen tasapainoiseen kehittämiseen ovat todella mittavat. Tavalla tai toisella näiden haasteiden ratkaiseminen edellyttää talouskasvua ja sen mahdollistamia resursseja. Kansantalouden tasolla kasvu liittyy tuottavuuden kasvuun ja sen luomaan kilpailukyvyn kasvuun, jonka merkittävin lähde ovat uudet innovaatiot. Innovaatio tarkoittaa kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettyä tietoa ja osaamista.  Innovaatiot sekoitetaan joskus virheellisesti tutkimustoimintaan tai keksintöihin. Pelkkä tutkimustulos tai keksintö ei kuitenkaan ole innovaatio ellei sitä pystytä kaupallisesti hyödyntämään. Innovaatioiden avulla toiminta tehostuu ja talouskasvua syntyy kun käyttöön otetaan uusia tehokkaampia teknologioita, menetelmiä ja toimintatapoja. 

Yritystasolla orgaanisen, aidon, kasvun lähteenä on periaatteessa kaksi mekanismia: Kasvavien markkinoiden imu tai innovaatiovetoinen kasvu. Kasvua syntyy, jos tavaroiden tai palvelujen kysyntä markkinoilla kasvaa, jolloin yritys voi myydä enemmän tuotteitaan.  Tällainen kasvava markkina on esimerkiksi Kiinassa. Kun Venäjän talous alkaa taas kasvaa, tarjoaa se suomalaisille yrityksille suuria mahdollisuuksia kasvuun. Edellytyksenä on kuitenkin hintakilpailukyky, johon maan valuutan kurssilla on suuri vaikutus. Suomen kuuluminen EU:n eurojärjestelmään on estänyt Suomen valuutan hakeutumisen Suomen talouden kannalta järkevään arvoon ja näin haitannut suomalaisten tuotteiden hintakilpailukykyä ja talouskasvua.

Toinen yrityksen kasvun mahdollisuus on kehittää uusi innovaatio, jolle syntyy kokonaan uutta kysyntää. Innovaatiolla yritys voi saada kasvua aikaan myös matalasuhdanteen aikana markkinalla, joka ei kasva, koska innovaatio luo uutta kysyntää markkinoille tai koska uusi innovaatio syrjäyttää kilpailevat tuotteet. Innovaatiotoiminnan merkitys siis korostuu erityisesti nykyisessä taloustaantumassa ja tilanteessa, jossa emme voi valuutan arvoa muuttamalla lisätä kilpailukykyä. Kun seuraa valtamediassa käytävää keskustelua tuntuu, että nämä perusasiat ovat monesti pahasti hukassa.

Yleisesti uskotaan myös, että innovaatiotoiminta Suomessa on huipputehokasta. Tätä virheellistä käsitystä tukevat mm monet EU:n selvitykset, joissa Suomi luetaan yleensä innovaatiotoiminnan huippuihin. Tämä vaarallinen väärinkäsitys pohjautuu paitsi virheellisen kuvan antaviin selvityksiin niin myös väärään kuvaan siitä mitä innovaatiotoiminta on.  Todellisuudessa emme ole kuitenkaan huippuja vaan lähinnä EU:n keskivertosuorittajia innovaatiotoiminnassa. Osin tilannetta selittää se, että tärkeimmät kilpailijamaamme tukevat yritysten innovaatiotoimintaa monikertaisilla julkisilla panostuksilla. Esimerkiksi USA:ssa tuki yritysten innovaatiotoimintaan on ,suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, n. kolminkertainen Suomeen verrattuna.

Innovaatiotoimintaa vertailevat kansainväliset selvitykset mittaavat usein vääriä asioita. Maiden tehokkuutta vertaillaan laskemalla keskiarvoja monista muuttujista, jotka mittaavat jotain muuta kuin yritysten innovaatiotoiminnan tehoa ja tuloksia. Tyypillisesti esimerkiksi EU:n selvityksissä mukana on muuttujia väestön koulutustasoon ja mm tieteellisten julkaisujen määrään liittyen. Näillä ei ole innovaatiotoiminnan kanssa sen enempää tekemistä kuin vaikka Suomen metsien puuraaka-aineen kasvulla. Nämä ovat taustatekijöitä ja mahdollistajia mutta eivät mittaa varsinaista innovaatiotoiminnan tehoa ja osaamista. Jos innovaatiotoiminnan tehokkuutta  halutaan mitata, on mitattava yritysten kykyä tuottaa innovaatioita . Kun näin tehdään, paljastuu samojen selvitysten datoista karu totuus. Suomi ei ole lähelläkään kärkeä innovaatiotoiminnan tehokkuudessa.

Tilanteen muuttaminen on kuitenkin mahdollista. Tämä edellyttää suomalaisten innovaatiokyvykkyyden kehittämistä laajalti koko maassa ja laajempia sekä paremmin suunnattuja panostuksia tutkimukseen ja kehittämiseen . Tehokkaan innovaatiotoiminnan ensimmäinen edellytys on varmistaa, että kansalaisten luovuutta ja ideoita hyödynnetään laaja-alaisesti. Tähän Suomessa on hyvät edellytykset koko maan kattavan koulutusjärjestelmän kautta, jossa innovaatiokyvykkyyteen liittyvät asiat olisi nostettava kansalliseksi teemaksi. Team Finland toiminnan uudistamisessa olisi ymmärrettävä, että ilman huippuluokan innovaatiokyvykkyyttä ja  innovaatioita meillä ei ole juurikaan vietävää kansainvälisille markkinoille. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Nuo kansainväliset selvitykset eivät mittaa ja vertaile maiden innovatiivisuutta, vaan erilaisiin prokseiden perustuvaa kuviteltua potentiaalista innovatiivisuutta.

Tämä on puhdasta höpöä:

"Tehokkaan innovaatiotoiminnan ensimmäinen edellytys on varmistaa, että kansalaisten luovuutta ja ideoita hyödynnetään laaja-alaisesti. Tähän Suomessa on hyvät edellytykset koko maan kattavan koulutusjärjestelmän kautta, jossa innovaatiokyvykkyyteen liittyvät asiat olisi nostettava kansalliseksi teemaksi. "

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

KV selvitykset eivät todellakaan mittaa innovatiivisuutta, tästä samaa mieltä.Mutta perustele väitteesi miksi luovuuden laaja hyödyntäminen on "höpöä". Ei tämä tietysti riitä pelkästään mutta on yksi lähtökohta. Palaan tähän myöhemmin mutta kuulisin perustelusi..

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kansalaisten arkiluovuus voi synnyttää keksintöjä, jotka kuitenkin erittäin harvoin kasvavat innovaatioiksi.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #6

Olet oikeassa. Bengt Holmström sanoi taannoin aivan oikein, että meiltä Suomessa puuttuu kykyä hyödyntää ideoita ja keksintöjä. Nämä ideat ja keksinnöt ovat kuitenkin tärkeätä raaka-ainetta innovaatioille. Niiden kasvattaminen innovaatioiksi vaatii erityistä osaamista, jota pitäisi kehittää.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Tyhjästä tekemisen keksiminen, innovaatio, on erinomainen asia vastiikkeettoman rahan jakojärjestelmälle.

Tarpeesta syntyvään tekemiseen keskittyminen on jostain syystä jäänyt vähälle huomiolle.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ei kuluttajilta voi kysyä, tarvitsevatko he jotain, mitä ei ole vielä olemassa.

Tekesin päätehtävä on jakaa pkt-yritysten riskejä potentiaalisissa innovaatioissa. Nykyisin Tekes hötkyilee pahasti: http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173427-valke...

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Kuluttajat ovat tärkeitä innovaatioprosessissa mutta ei heiltä todellakaan voi kysyä sellaisesta jota he eivät tunne. Palaan myöhemmin siihen mitä voi kysyä..
Hötkyilyä Suomessa on nyt liikaa kaikkialla, niin Tekesissä kuin ministeriöissä. Perusasiat tuppavat unohtumaan. Siksi innovaatiokyvykkyys on nostettava esiin. Nyt tiedämme paljon enemmän siitä kuinka innovaatiot syntyvät kuin vaikka 15-20 vuotta sitten mutta olemme Suomessa putoamassa kelkasta.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Tänä päivänä rahanjakojärjestelmä on tärkeämpi kun se mitä sillä saavutetaan, ja onhan se niinkin että pandemian kaltaiset ilmiöt syntyisi melko varmasti ilman tukia ja avustuksiakin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset