*

Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Hyvät ja huonot innovaatiot talouskasvun luomisessa

Pitäisikö innovaatioiden syntyä tukea julkisin varoin? Millaisia innovaatiota pitäisi tukea ja millaisiiin ei pitäisi veroeuroja käyttää? Keskustelua innovaatiopolitiikasta vaikeuttaa sekava ja monimutkainen terminologia. Kun peruskäsitteita ei ymmärretä tai ymmärretään eri tavalla, syntyy yhtä sekava keskustelu. Harmi kyllä alan tutkijatkaan Suomessa eivät juurikaan ole pyrkineet selventämään innovaatioterminologiaa julkisessa keskustelussa.

Innovaatiotoiminnan tukemisen peruste on kuitenkin vahvasti dokumentoitu erilaisissa selvityksissä ja viimeksi mm ETLA:n ”Muistioita hallitukselle: Talouspolitiikan linjaus keväällä 2017”. Kyse on lyhykäisyydessään markkinapuutteen korjaamisesta: ” Mikäli tutkimus- ja kehitystoimintaa ei tueta lainkaan julkisin varoin, yritykset toteuttavat pelkästään hankkeita, joiden yksityiset odotetut tuotot ylittävät kustannukset. Tällöin toteuttamatta jäävät sellaiset hankkeet, jotka tiedon läikkymisen kautta hyödyttäisivät myös laajempaa yritysjoukkoa ja joiden yhteiskunnalliset tuotot ylittäisivät hankkeen kustannukset.”

Innovaatiota on luokiteltu jakamalla ne mm radikaaleihin (merkittävä muutos, läpimurto  aiempiin verrattuna, voi luoda uutta markkinaa) tai inkrementaalisiin, jotka tuovat pienehköjä parannuksia jo markkinoilla oleviin tuotteisiin.  Kansantalouden kasvun kannalta kuitenkin mielenkiintoisempi jako on mm MIT:N Clayton Christensenin esittämä jako Häiritseviin (Disruptive), Ylläpitäviin (Sustaining) ja Tehokkuusinnovaatioihin (Efficiency).

Disruptiivinen innovaatio tulee markkinoille jollakin vakiintuneen tuotteen markkinoiden alasegementillä, ts tuote/asiakassegmentillä, joka ei kiinnosta markkinajohtajia vähäisen tuotto-odotuksen vuoksi. Disruptiivinen innovaatio kehittyy asteittain paremmaksi ja lopulta syrjäyttää markkinajohtajan parhaimmat tuotteet. Esimerkiksi käy henkilökohtainen tietokone (pc), joka tuli markkinoille vaatimattomana lasten pelikoneena mutta ajan mittaan kehittyi ja syrjäytti yliopistojen ja yritysten isot tietokoneet näiden valmistajien menettäessä busineksensa.  Henkilökohtaisten tietokoneiden tuotanto, myynti, jakelu ja huolto loi paljon työpaikkoja, sitoi pääomia ja loi talouskasvua.

Ylläpitävät innovaatiot ovat tuoteparannuksia olemassa oleviin tuotteisiin. Nämä ovat yrityksille tärkeitä niiden pyrkiessä säilyttämään kilpailukykynsä markkinoilla. Ne eivät vaadi pääomapanoksia yhtä paljon kuin häiritsevät innovaatiot eivätkä myöskään luo yhtä paljon uusia työpaikkoja ja kasvua sillä ne korvaavat yritysten vanhoja tuotteita.

Tehokkuusinnovaatiot mahdollistavat tuotteiden tekemisen aiempaa halvemmalla. Ne vähentävät työpaikkoja ja vapauttavat pääomaa, koska tuotanto saadaan aikaan pienemmällä työllä ja vähemmillä laitteilla. Tuottavuus kasvaa mutta tuotannon määrä ei välttämättä kasva ellei vapautuvaa työvoimaa ja pääomaa investoida häiritsevien tai radikaalien innovaatioiden kehittämiseen.

Tehokkuusinnovaatiot parantavat suoraan yrityksen kannattavuuden mittareita kuten sijoitetun pääoman tuottoa, koska tuotantopanoksia tarvitaan vähemmän. Tämä on toimintaa, johon yritysjohdolla on vahva intressi kilpailun ja markkinoiden ohjaamana ellei jostain syystä riski olisi liian suuri, joka lienee melko harvinaista näissä innovaatioissa. Lisäksi yrityksen johdon menestyksen mittarit kuten sijoitetun pääoman tuoto, ohjaavat sijoittamaan vapautuvan pääoman uusien tehokkuusinnovaatioiden kehittämiseen ja parantamaan nopeasti kannattavuutta eikä ottamaan häiritseviin innovaatioihin liittyvää hidasta kehitystä,  riskiä ja epävarmuutta tulevasta tuotosta. Syntyy kasvun kannalta tuhoisa kierre.

Vastaavasti ylläpitävät innovaatiot ovat yrityksen elintärkeätä normaalia toimintaa, johon yrityksellä on vahva kannuste markkinoilta. Sen sijaan häiritsevät innovaatiot ovat alkuvaiheessa rajoitetuilla markkinoilla yleensä heikosti kannattavia ja niihin riski on suuri, joka haittaa markkinaehtoisen rahoituksen hankkimista näiden kehitykseen. Näiden synty ja kehitys voi vaatia myös kokonaan uuden osaamisen luomista, joka ei markkinaehtoisesti onnistu. Talouskasvun ja työpaikkojen synnyn kannalta nämä ovat kuitenkin yhteiskunnan kannalta välttämättömiä innovaatiota ja siksi niiden kehittämisen tuki on perusteltua.

Yritysten toiminnan suuntautuminen talouskasvun kannalta tehottomiin innovaatioihin saattaa olla ainakin osaselitys pitkällä aikavälillä havaittuun talouskasvun ja tuottavuuden kasvun hidastumiseen USA:ssa vuoden 1970 jälkeen. Vuosina 1996-2004 kasvu hetkeksi piristyi mutta kääntyi laskuun sen jälkeen. Tätä hetkellistä piristymistä on selitetty pc:n, internetin ja älypuhelimen käyttöönoton vaikutuksilla, jotka on jo pääosin hyödynnetty. Tämän valossa voi miettiä onko nykyisellä digitalisaatiohypellä todellista vaikutusta aitoon talouskasvuun vai syntyykö digitalisaation tuloksena edellä kuvattu tehokkuusinnovaatioiden tuhoisa kierre.

Innovaatiopolitiikka ja strategia pitäisi rakentaa ymmärrykselle erityyppisten innovaatioiden vaikutuksille, joita vähitellen on alettu ymmärtää vaikka lisätutkimuksia tästä tarvitaan. Julkinen tuki pitäisi kohdistaa voimakkaasti vain disruptiivisten ja niiden niin riskipitoisten radikaalien innovaatioiden kehittämisen, joita yritykset eivät voi omalla riskillä käynnistää. Innovaatiorahoittajien ei pidä varsinaisesti tässä palvella yrityksiä vaan itse asiassa ”ostaa” yhteiskunnan kannalta hyödyllistä käyttäytymistä. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jukka Leppälahti,
hieno ja tärkeä puheenvuoro, joka ei tässä ajassa ja tilanteesssa valitettavasti täällä nouse tärkeäksi, vaikka sen nimenomaan pitäisi.

Meillä on tällä hetkellä horisontti matalalla, lähes omissa kengän kärjissä. Olemme hukkaamassa tulevaisuuden kilpailuetumme, mutta näämme vain kikyn tuntien tuottavuuden parantamisen keskeisenä toimenpiteenä. investoinnit tulevaisuuteen vähenevät ja sen tulemme huomaamaan - liian myöhään.

Kirjotin itse tänne joku aika sitten seuraavaa:

Hallitus on valinnut linjakseen saman, jonka vuoksi monet suomalaisista yrityksistä ovat menettäneet kilpailukykynsä kansainvälisillä markkinoilla. Vuodesta 2012 lähtien yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat laskeneet merkittävästi. Tällä on suora syy-seuraussuhde syntyviin uusiin tuotteisiin ja innovaatioihin eli mitä vähemmän panostetaan uuden kehittämiseen, niin sitä vähemmän innovaatioita ja uusia tuotteita oikeasti syntyy. 2010-luvulla suuri osa suomalaisista ICT- ja korkean teknologian yrityksistä on vähentänyt väkeä tuotekehityksestä ja tutkimuksesta. Näillä säästöillä on sitten saatu jaettua osinkotuloja omistajille ja toiminta näyttämään hyviä kannattavuuslukuja joksikin aikaa.

Sitten tullaan tilanteeseen, jossa ei ole tarjota mitään uutta vaan kilpaillaan vain hinnoilla. Vaikka tekisimme kymmenen kikyä, niin Suomi ei pärjää siinä kilpailussa, missä ratkaisee tuotannon kustannukset.

Hallitus on lähtenyt samalle tielle. Lyhyen tähtäimen kustannussäästöillä rapautetaan tulevaisuuden kilpailukyky, ei kenties tällä hallituskaudella mutta seuraavalla - sehän on sitten niiden ongelma. Panostukset tuotekehitykseen näkyvät aina 2-3 vuoden viiveellä, kehittäminen ottaa aikansa ja on investointi tulevaisuuteen, jopa kirjanpidossa. Lyhyellä aikavälillä luvut saadaa paremmaksi tehdyillä säästöillä - tätä hallitus nyt tekee ja kerää pisteitä Suomen tulevaisuuden kustannuksella. Tässä keskustelussa on samankaltaisuuksia kiistelyyn paranevista näkymistä, johtuvatko ne nyt tehdyistä toimista vai edellisen hallituksen investoinnista - viive on aina olemassa.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22...

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Katsoin kirjoituksesi ja se on täyttä asiaa. Hallitus on tekemässä valtava virhettä. Tämä on outoa, koska heillä pitäisi olla runsaasti informaatiota tästä. Yksi mahdollisuus on, että jollain tavalla luottamus innovaatiotoimijoihin on mennyt mutta tässä tapauksessa pitäisi kissa nostaa pöydälle. Pitäisi rehellisesti puhua asiat halki ja tehdä tarvittavat toimintatapakorjaukset eikä heittää lasta pesuveden mukana. Parannettavaahan aina on kuten kirjoituksessani tuon esiin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jukka,
jos minulla olisi valta ja voima, niin hallitus ja jokainen kansanedustaja kävisi läpi seuraavan linkin takaa löytyvän materiaalin:

http://vm.fi/tapahtumat/2016-11-22/pilkahduksia-tu...

Tuolla valtionvarainministeriölle tuotetulla raportilla ja esityksillä saisi hieman käsitystä siitä, minne ollaan menossa ja mitä mahdollisuuksia sekä uhkia siellä näkyy.

Välillä pitäisi nostaa se katse kengänkärjistä ja katsoa kauemmas. Teknologiamurrokset tulevat yllättävän nopeasti vaikuttamaan myös päätöksentekoon. Jossain jo aiemmin totesin, että samalla kun teknologia painaa karkumatkalla takasuoralla kohti maalia, niin osa päättäjistä ei ole vielä edes stadionilla.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #11

Hohhoijaa. Byrokraatit ovat käyttäneet luvussa 3 tällaista "asiantuntijaa":

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/202...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #12

Ehkä kannattaa keskittyä asioihin eikä siihen, että yksi asiantuntijoista ei ole mieluinen. Itse suosittelen tuota siksi, että se herättää ajattelemaan asioita ja toivottavasti muodostamaan omia ajatuksia tulevasta. Sitäkin on hyvä pohtia soten ja liikennekaaren väliin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #15

Kyse on siitä, että byrokraatit pihalla asioista. ei hyvä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #16

Viittaat omaan blogiisi, jonka 24:stä kommentista 19 on omiasi. En nt sitten tiedä onko tämä näkemys, jonka noiden byrokraattien olisi pitänyt jostain ottaa huomioon. Mutta kuten sanoin yksi vastustamasi asiantuntija ei ole tuossa se pääasia.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #17

Blogi kertoo kuinka pihalla tuo konsultti on pihalla tekoälystä ja sitä eivät byrokratia ole tajunneet.

Rankasti pihalla on myös Matti Apunen toisaalla:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228142-matti...

Ps. Ylläpidän blogejani kun tulee täydentävää tietoa ..

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Blogisti vesittää innovaation käsitteen. Innovaatiot ovat menestyksellisesti lanseerattuja käsitteellisesti uusia tuotteita, prosesseja palveluja.

Tekes sekoilee jatkuvasti innovaatioista, esimerkiksi:
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170239-tekes...

On myös hupaisaa, että jo 80-luvulla Tekes kehuskeli pärjänneensä hyviä asiakastyytyväisyys selvityksissä. MUTTA: Tekes on yritysten asiakas rahoittaessaan niiden ehdottomia hankkeita. Valtio on Tekesin asiakas...

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Olet oikeassa tuossa innovaation määrittelyssä. Täytyy myöntää että Tekesin viestintä on joskus vähän...löysää ja voi vesittääkin. Mutta en aio täällä vastailla Tekesin puolesta vaan kirjoitaa omista ajatuksistani innovaatioihin liittyen. Jos tarkoitit että minä kirjoituksessani vesitin innovaatio käsitteen niin väite kaipaisi perusteluja.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Innovaatioluokittelusta suurin osa ei kuulu kategoriaan innovaatiot.

Blogistin "tehottomat innovaatiot" ovat käsitteellistä höpöä. Tekesin tukemat pelit ovat sisältötuotteita eivätkä voi olla innovastioita sen enempää kuin esim. kirjat ja elokuvat.

Käyttäjän VesaPeltola kuva
Vesa Peltola

Olen skeptinen sen suhteen, että yhteiskunnan ylläpitämissä rahastoissa (Tekes & co) olisi se suuri viisaus tehdä oikeita päätöksiä innovaatioista. Näkisin hyväksi purkaa näitä budjettirahoitteisia rahanjakajia ja vastaavasti vaikka keventäisin yritysveroa yleisesti (Viron malliin). Enhän luota sosiaalidemokraattiseen ajatteluunkaan, jossa ensin kerätään veroina kansalaisten varat poliitikoille, jotka ensin oman ja byrokratian osuuden vähentäen, päättävät mitä kansalaiset tarvitsevat/haluavat.

Se ettei Suomessa yrityselämässä ja muualla ole syntynyt riittävästi innovaatioita, joita yritysten tai ulkopuolisten rahoittajien varoilla olisi rahoitettu johtunee innovaatioiden tasosta ja muista olosuhteista maassamme. Innovaatioiden taso tai olosuhteet eivät parane sillä, että näitä innovaatioita rahoitetaan julkisista varoista. Niko Kaistakorven ja kirjoittajan mielipiteen kvartaalitalouden negatiivisista vaikutuksista jaan kyllä. En olisi kuitenkaan lisäämässä julkista panostusta vaan toivoisin muutosta yritystoiminnan tavoitteiden asettamiseen.

Perustutkimuksen ja osaamisen lisääminen lienee valtiovallan tehtävä. Koulutusasiat ovat osa innovaatioprosessia ja sieltä leikkaaminen on aina riskialtista. On meillä ainakin aiemmin ollut varaa pitää liian monia saman alan pieniä opetusyksiköitä, antaa ilmainen koulutus ulkomailta tuleville, kouluttaa ihmisiä liikaa aloille, joissa työllistymisnäkymät ovat heikot jne. Sitäkään en siis allekirjoittaisi, ettei koulutuksesta saisi tehdä mitään leikkauksia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mielestäni Suomen kokoisesssa maassa edelleen Tekesin rahoitus puoltaa paikkaansa, jotta korkeaa osaamista saadaan hyödynnettyä. Itse miettisin rahoituksen osalta kohdentamista erityisesti isojen yritysten kohdalla. Esismerkiksi teleoperaattoreilla on tase vahvassa kunnossa ja niistä on tullut osingonjakokoneita. Kuitenkin heille ymmärtääkseni edelleen myönnetään mittavaa Tekes-rahoitusta eri hankkeisiin. Eikö näiden pitäisi itse kantaa riski, kun niillä on siihen todellakin varaa? Muutama pieleen mennyt kehityshanke ei hetkauta niitä mihinkään.

Tuet keskittäisin pienille ja keskisuurille, jotka rahoitusta oikeasti tarvitsevat. Onko tässä sitten joku ongelma tasapuolisuuden ja kilpailun suhtten, niin en tiedä. Tuntuu jotenkin väärältä, että vakavaraisille isoille yhtiöille annetaan Tekes-rahaa hankkeisiin.

Yritystoiminnassa pahin riski lopulta toteutuu, jos ei uskalleta ottaa riskejä. Olisi jo aika suunnata katse tulevaisuuden kilpailukykyyn.

Valitseminen on aina vaikeaa, itse ihmettelin suuresti tuota Chempolisin pitkää rahoitusta. Toivottavasti rahat saadaan nyt takaisin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Karua kertomaa Ylellä tänään:
"Suomi putoaa innovaatiotilastoissa, muut Pohjoismaat panostavat tutkimukseen ja kehitykseen
Suomen innovaatiovetoinen kasvu hiipuu. Esimerkiksi Tanska on määrätietoisesti lisännyt tutkimusta – ja sen talous on kasvanut."

http://yle.fi/uutiset/3-9408723

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Hyvin kiteytetty blogistilta. Monet kritisoi isompien ja varakkaiden yrityksien saamia tukia. Vaikka ne prosentuaalisesti ovat pieniä - voi ne euromääräisesti kohota suureksikin. Olen ollut 30 vuoden aikana seuraamassa ja mukanakin erilaisissa kehitystiimeissä - hankkeissa, joissa on isompi veturi. Voin kokemuksesta sanoa, että todella useille pienyrityksille on ollut jopa elintärkeää päästä elinkaarensa alkuvaiheessa mukaan kehitysverkostoihin. Juuri näissä on mahdollisuus syntyä "häiritseviä" innovaatioita ja on toki syntynytkin. Isolle yritykselle se 10%:n tuki on riittävä kannustin ottaa vaikkapa kymmenkunta pienempää mukaan kehitystoimiin. Toisaalta - useimmiten tukea ei taida tulla lainkaan jos ympärillä ei ole pienemmän pään verkostoa. Lähiajasta 90-luku oli mielestäni kaikkien innovaatiolajien tärkeä vuosikymmen. Teknologiateollisuus (johon mm. Nokia, Kone yms) eli historiansa suurinta muutosaikaa, jolloin liiketoiminnan kokonaisarvosta usein jopa puolet siirtyi toimittajaverkostoille. Ilman innovaatioita (kuten ylläpito, tehokkuus) muutos ei olisi ollut mahdollinen. Olihan Suomi vielä 1985 todella jäljessä mm. Ruotsia ja Keski-Eurooppaa, puhumattakaan Japanista verkostoitumisessa. 90-luvun alussa oli esillä innovaatiot ryhmiteltynä mm. tuote, prosessi- ja organisaatioinnovaatioihin. Edellinen oli erään ruotsalaisen lanseeraamaa jakoa (valitettavasti en muista nimeä, vaika olin hänen pitkällä luennollaan).

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Kiitän innovaatiokäsityksen selkiyttämisestä. Pelkään vaan, että innovaatio sanan lisäselkiyttäminen vaatii oman väitöskirjansa.

Tarvitaanko sitä väitöskirjaa on jo eri asia. Suomeksi innovaatio on uudennos, joka kuvaa hyvin, mistä on kyse.

Vaikein asia on viäntää innovaatio Euroiksi, tai taaloiksi, etenkin, jos kyseessä on huono innovaatio.

Hyvänkin innovaation tapauksessa pitää viäntää tuotesuojat ja patentit ennen, kuin voit olla varma, ettei joku muu varasta sitä.
Riittämätön tuki innovaatioiden saatossa tuotteeksi on Suomessa ylettömän hankalaa. Monet innovaatiot jäävä sen takia pöytälaatikkoihin,kunnes se innovoidaan jossakin muualla maailmassa.

Siitä vaan innovoimaan yksinkertaistusta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Blogi ei selkiytä vaan hämärtää. Esimerkiksi tuoteparannus ei määritelmänsä mukaan voi olla innovaatio.

Innovaatio on käsitteellisesti uusi menestyksellisesti lanseerattu tuote, prosessi tai palvelu.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Lauri Gröhn,
en tiedä mihin perustat kertomassasi nimenomaan kohdan menestyksellisesti lanseerattu. Innovaation perusmääritelmä ei sitä sisällä: "Innovation is defined simply as a new idea, device, or method". Kuvaamasi voi tehdä siitä hyödyllisen ja kaupallisen onnistuneen innovaation, mutta ollakseen innovaatio ei tarvitse olla menestyksellisesti lanseerattu.

Mikä estää tuoteparannuksen perustumisen uudelle idealle, laitteelle tai menetelmälle. Jos vaikkapa auton luistonesto perustuisi täysin uuteen aiemmin keksimättömään logiikkaan, joka tekee siitä entistä paremman tuotteena, niin mikä silloin estää sen olevan samalla innovaatio?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #19

Olet pihalla, ilmeisesti et alan ihmisiä. Innovaatio ei ole uuden synonyymi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #21

Olen mm rakentanut tiimini kanssa Suomen markkinajohtajana olevan yli miljoonasta etäluettavasta sähkömittarista tiedot keräävän järjestelmän sekä toiminut yli 15 vuotta tuotekehitystiimien vetäjänä kehittäen lukuisia ICT-alan palveluja esimerkiksi yhdistäen ensimmäisenä maailmassa IBM:n ja Microsoftin teknologiat yhteen palveluportaaliin, joten lienen alan ihmisiä enkä ole pihalla.

Olet lisännyt yleisesti käytettyyn innovaation määritelmään menestyksellisen lanseeraamisen joka ei sinne kuulu. Ilman muuta se on tavoiteltava ja hyvä asia, muttei edellytys jonkin olemiselle innovaatio.

Hieman ihmisten kunnioitusta ja arvostusta erilaisia mielipiteitä kohtaan olisi asiallista näissä keskustelussa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #22

Mikään tuossa ei viittaa innovaatioihin. Menestyksellinen lanseeraaminen vakiintui Suomessakin osaksi innovaation määritelmää jo 35 vuotta sitten etenkin tuotantotalouden proffan Martti Kailan toimesta. Perinteisellä ICT:llä on vähän tekemistä innovaatioiden kanssa etenkään Suomessa.

Suosittelen tutustumaan alan kirjallisuuteen. Ilman teoreettista näkemystä asiasta olet pihalla. Kyse ei ole mielipiteistä. Keksinnöt eivät myöskään sellaisenaan ole innovaatioita. Eivätkä esim. pelit...

Suurin osa Tekesin tuesta ei johda innovaatioihin ...

Julkisessa keskustelussa innovaation käsite on mitä sattuu.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #23

Kailankin luennoilla Teknillisessä korkeakoulussa viihtyneenä en tunnusta häntä tämän asian ehdottomaksi auktoriteetiksi. Kyse on maailmalla yleisestä määritelmästä, jota ei mielesstäni kumoa Kailan vakiintuneeksi kutsumasi määritelmä.

Voisitko laittaa linkin johonkin riippumattomaan lähteeseen, joka tukee väittämiäsi?

Toteat: "Perinteisellä ICT:llä on vähän tekemistä innovaatioiden kanssa etenkään Suomessa."

En tiedä mitä perinteisellä tarkoitat, tuossa nyt yksi linkki, jonka takaa on kertomusta elämäämme vaikuttavista ICT-alan innovaatioista:

http://www.ficom.fi/tietoa/tietoa_9.html

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #24

Jotkut ovat, jotkut eivät ole innovaatioita, ainakaan Suomessa toisinnettuina. Esimerkiksi Tieto on tuottanut olemattoman vähän innovaatioita, kuten myös Sonera....

Olen jo pitkään testannut esittämääni innovaation määritelmää, ja yksikään alan ihminen ei ole pannut hanttiin, kehuja on tullut!
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/95307-wiki-r...

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #25

Nyt sattuu päästä.
Ken guruista Lauri, Niko, Jukka, tai Ukko ylinen on oikein määritellyt Innovaatio-sanan merkityksen.
Se joko kelluu, tai sitten se on niinku kilon standardipunnus jossain Notre Damen lasikomerossa.

Ehkä koko blogin kysymys olisi pitänyt asettaa muulle muuttuvaiselle, kuin innovaatio.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #27

Sinäpä sen oivasti sanoit! Määritelmä ei tule Ukko yliseltä vaan on ihmisten keksimää. Eri tahot määrittelevät sen eri tavoilla mikä sallittakoon kunhan 1) kertovat kuinka sen määrittelevät ja 2) ymmärtävät sen mikä on tavallisin alan keskustelussa käytössä oleva. Tuo Laurin kertoma on se maailmalla yleisimmin käytössä oleva. Lauri vain jostain kumman syystä sanoo ettei ict tuota innovaatioita ja ettei tuoteparannukset voi tuottaa innovaatiota. Tokihan se oli iso innovaatio kun fyysiset näppäimet kännykässä korvattiin kosketusnäytöllä. Yksi maailman suurimmista innovaatioista itse asiassa, näin esimerkkinä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #28

Höpö tuo olkiukkosi. Totesin yllä:

Perinteisellä ICT:llä on vähän tekemistä innovaatioiden kanssa etenkään Suomessa.

Kosketusnäyttö kehittivät elektroniikkafirmat eivätkä atk-firmat

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Mielestäni esim. rakennusala kaipaisi kunnon disruptiivisia innovaatioita. Esimerkkinä olkipaaleista ja betonista tehdyt favelalähiöt, joissa olisi yhteiskuivavessat ja jonkinlainen kantovesijärjestelmä, ja joissa asuminen vaatisi kertainvestoinnin, joka on alle 20 k€/perhe . Kyllä nykytekniikalla ja hyvällä suunnittelulla pitäisi pystyä pudottamaan asumisen kustannukset kymmenesosaan nykyisestä!

Tulevaisuuden megatrendi on köyhyys. Mobiilivermeet korvasivat PC:n pienituloisten parissa, koska kustannukset putosivat neljäsosaan. Nyt pitäisi päästä vielä parempaan asumisen suhteen!

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Juuri näin. Asuminen on markkinajohtajien toimesta saatu hämmästyttävän kalliiksi ja siinä on iskun paikka.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Muistaisin, että possu Veli teki jo aikoinaan olikitalon ja kuinkas kävikään. Susi tuli ja puhalsi koko hoidon huut h.....
Toisen nassen risumajasta Sepe susi teki haketta.
Possu Ponteva teki tiilitalon ja se seisoo vieläkin Disneylandissa.

Muuten olen samaa mieltä ja perästä kuuluu. Kuoritalo on kehitteillä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset