*

Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Suomen innovaatiojärjestelmä on päivityksen tarpeessa.

Monissa esityksissä on osoitettu ekonomistien olevan harvinaisen yhtä mieltä siitä, että yritysten t&k tukien lisääminen on perusteltua ja ne kuuluvat ns uudistaviin ”hyödyllisiin yritystukiin” mitä ei voida sanoa valtaosasta säilyttäviä yritystukia ((HS 27.1.)http://www.hs.fi/paivanlehti/27012017/art-2000005062174.html)

Tämä ei kuitenkaan pelkästään riitä. Rahaa varmasti saa kulumaan enemmän innovaatiotoimintaan mutta riittävää kasvua ei välttämättä tule ellei toimintatapoja ja innovaatiojärjestelmäämme päivitetä vastaamaan nykyisiä haasteita.

Nykyisen toiminnan rakenteet ovat ovat säilyneet muuttumattomina liian kauan vaikka maailma ympärillä on muuttunut. Joitain enemmän tai vähemmän epäonnistuneita uudistuksia on yritetty. Tekesin ja Suomen Akatemian tavoitteita on yritetty naittaa yhteen ymmärtämättä näiden instituutioiden erilaista toimintalogiikkaa.  Merkittävin yritys oli huippuosaamisen keskittymien SHOK:n perustaminen ja hyvästä syystä lopettaminen. Näissä taustaoletuksena oli ajatus yritysten omaehtoisesta yhteistyöstä ja halukkuudesta panostaa radikaaleihin innovaatioihin. Molemmat naiivit oletukset osoittautuivat vääriksi: Yritykset eivät jaa kilpailijoiden kanssa  hyviä ideoita ja radikaalien kehitysideoiden sijasta yritykset haluavat panostaa hyvin tuottavan ja turvallisen nykyisen liiketoimintansa kehittämiseen.

Suomalainen moderni innovaatiojärjestelmä voisi rakentua seuraavien pääkohtien varaan:

1)Maailmalla yritykset joutuvat kohtaamaan vaativissa olosuhteissa äärimmäisen kovan kilpailun. Huipputuloksia ei kuitenkaan saavuteta ilman huippukuntoa ja huippuosaamista. On ymmärrettävä kuinka innovaatiot syntyvät ja kuinka innovaatioprosessit toimivat. On ymmärrettävä ne tekijät ja edellytykset, joita ilman menestyksekäs innovaatiotoiminta ei ole mahdollista. Innovaatiot eivät synny mystisen inspiraation tuloksena vaan systemaattisen johdetun toiminnan tuloksena. Tämän tähden yritysten ja tutkijoiden innovaatiokyvykkyys on koulutuksella nostettava huipputasolle.

2) Nykyisellään ministeriö hyvää tarkoittaen mikromanageeraa Tekesiä aiheuttaen rakenteita uudistavan  innovaatiotoiminnan tavoitteiden tarpeetonta hämärtymistä. Jatkossa on otettava kantaa missä määrin Tekes on vähenevine resursseineen vienninedistämisorganisaatio Team Finlandissa ja missä määrin radikaaleja innovaatioita mahdollistava toimija. Nykyisin jo pelkästään Tekesin kotisivuilta löytää helposti vähintään seitsemän erilaista rahoitusta pk-yrityksille. Valikoimassa on rahoituksia, joilla voi mm hioa toimintatapoja tai saada avustusta messuilla käymiseen. Yritykset käyttävät energiaansa näiden pienien tukien hakemiseen sen sijaan, että yrityksiä ohjattaisiin määrätietoisesti disruptiivisten ja radikaalien innovaatioiden kehittämiseen. Innovaatiojärjestelmän toimijoille on määriteltävä selkeät roolit ja tavoitteet mutta jätettävä keinojen valinta toimijoiden päätettäväksi. Ministeriön ja toimijoiden on luotava strategia, jonka takana kaikki seisovat. Innovaatiotoiminta on pitkäjänteistä toimintaa, jossa joudutaan haastamaan vallitsevia käsityksiä, joten yhteinen tahtotila on tärkeä edellytys työlle.

3)Suomalaiset yritykset suuntautuvat nykyisin liian paljon pienten tuoteparannusten kehittämiseen kuin kokonaan uusien radikaalien innovaatioiden kehittämiseen verrattuna kilpailijamaihimme. Julkinen innovaatiotuki olisi suunnattava nykyistä voimakkaammin radikaaliin ja disruptiiviseen innovaatiotoimintaan ja jätettävä inkrementaalinen kehittäminen markkinavoimien hoidettavaksi. Yritysten tuki olisi suunnattava uudenlaisella rahoitusohjelmalla uusien ideoiden kehittelyyn ja radikaalien konseptien luontiin, joista lupaavimmat pääsisivät jatkorahoitukseen. Tulisi päästä pois kuluttajavetoisesta ajattelusta ja yritysten palvelusta, jolla ei synny radikaaleja ajatuksia. Sen sijaan lähtökohdaksi tulee ottaa ongelmanratkaisu ja nykyisten liiketoimintamallien kyseenalaistaminen ja haastaminen. Myös julkinen Tekesin kautta jaettava tutkimusrahoitus olisi kytkettävä niihin teemoihin, joissa nähdään parhaimmat mahdollisuudet radikaaleihin innovaatioihin.        

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ei Suomessa ole koskaan ollutkaan mitään innovaatiojärjestelmää.

Suosittelen Reijo Miettisen kirjaa NATIONAL INNOVATION SYSTEM, Scientific Concept or Political Rhetoric
(Edita 2002))

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Riippuu tietysti siitä kuinka innovaatiojärjestelmä halutaan määritellä. Jos ottaa jonkin väljän määrittelyn lähtökohdaksi niin väittäisin, että joskus historiassa sen rakenteet ovat olleet selvemmät mutta ovat nyt kovaa kyytiä hämärtymässä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Mainitsemani kirja todistelee vakuuttavasti, että kyse vain poliittisesta retoriikasta. Ei siis määrittelystä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset