Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Turhamaiset viihdemittarit ja Duudsonit innovaatiotoiminnassa

Suomalaista innovaatiokeskustelua vaivaa erilaisiin turhamaisuutta ja heikkoa itsetuntoa pönkittäviin viihdemittareihin tuijottaminen. Viihdemittarit ovat mittareita, joiden yhteys innovaatioiden syntyyn jää epäselväksi ja jotka johtavat helposti vääriin johtopäätöksiin tarvittavasta kehityksen suunnasta. Säännöllisin väliajoin maailmalla julkaistaan viihdeselvityksiä, joissa Suomi on ”innovaatioissa” kärkisijoilla ellei ykkönen. Media ja innovaatiotoimijat julkaisevat näitä mielellään oikeuttaakseen toimintansa mutta jos näiden selvitysten pintaa hiukan raaputtaa niin huomaa helposti, etteivät ne yleensä mittaa innovaatioiden syntyä vaan lähinnä yleisiä valmiuksia kuten koulutustasoa jne. Ne eivät yleensä koskaan mittaa toiminnan tai operaatioiden tehokkuutta eli tuloksia suhteessa käytettyyn rahoitukseen. Täsmällisempää tietoa tarvittaisiin kipeästi innovaatiojärjestelmämme kehittämiseksi.

Todisteena menestyksestä esitetään mielellään myös nettisivujen klikkausten määriä. Näillä on lähinnä viihdearvoa, jos ei tiedetä ketkä ovat klikkauksia tehneet ja moniko klikkaajista on saatu asiakkaaksi. Niin hauskoja kuin Tekesin tuottamat Duudson videot ovatkin, ei kellään taida olla tietoa keitä niiden miljoonat katsojat ovat. Moniko heistä joskus ostaisi mainostetun metsäkoneen vai vähentävätkö Duudsonit myyntiä? Videoiden viihdearvon vuoksi niitä katsoessa ei tule helposti mielen, että voisi olla tehokkaampaa, jos yritykset itse tekisivät vastaavia myyntikampanjoita Duudsonien kanssa...mikäli siis näkevät sen hyväksi ja sopivan mm brändiinsä. Yritykset voisivat rakentaa niiden yhteyteen katsojien profiloinnin ja kontaktoinnin.

Kukaan ei osaa myöskään sanoa, parantaako vai pahentaako Duudson-kohellus kuvaa Suomesta innovatiivisen maana mutta osoittavathan nämä, että Suomessa osataan tehdä viihdettä ja ollaan rohkeita.. Isompi kysymys on kuitenkin miettiä huolella se millaisen kuvan haluamme Suomesta maailmalle ja sovittaa viestit sen mukaan. Nyt Duudsons rule!

Viihdettä ja Duudsoneita toki tarvitaan joskus turhan vakavan puurtamisen ohessa mutta ongelmaksi asia muodostuu, jos viihteellisyys ottaa ajurin paikan ja todellinen tilannekuva hämärtyy. Yritystasolla tehokkaan innovaatiotoiminnan yksi perusedellytys on luotettavan mittausdatan saaminen kehitystoiminnan tuloksista kun tuotetta kehitetään ja viedään markkinoille. Jatkuvasti on seurattava mittareita, jotka kertovat millaista palautetta asiakkaat antavat tuotteista, mikä on myynnin kehitys tai paljonko uusia asiakkaita on saatu. Mittausdatan perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä ja tarvittaessa korjata kehityksen suuntaa ja kehitettävä tuotteisiin sellaisia ominaisuuksia, jotka lisäävät asiakkaita ja myyntiä.  Järjestelmä ja valtiotasolla on kyettävä mittamaan kuinka paljon uusia innovaatioita saadaan markkinoille, jotta innovaatiojärjestelmää voidaan kehittää yhä paremmaksi faktojen perusteella eikä toiveajatteluun perustuen. Sinänsä ansiokkaiden Duudsonien lisäksi tarvitsisimme myös täsmällisemmin asetettuja tavoitteita ja mittareita.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Samaa mieltä. Mitä mieltä muut Tekemissä blogistasi?

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Osa varmaan samaa mieltä, osa eri mieltä kuten luonnollista on. Keskustelua peräänkuulutetaan. Tuossa blogissahan en esittänyt kiveen hakattuja väitteitä vaan pyrin pohdiskelemaan erilaisia vaikutuksia, joista tarvitaan lisää infoa, jos kehitystä halutaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Onko sinulla Jukka näkemystä siitä, miksi kunnollisia mittareita ja seurantaa ei luoda? Kenen etua palvelee, että vuodesta toiseen tukien vaikuttavuus jää epämääräiseksi? Varsinkin suoran tuen tapauksessa saajayrityksille voitaisin asettaa erilaisia velvollisuuksia raportoinnin suhteen, joka palvelisi vaikuttavuuden seurantaa.

Kirjoittelin tuossa viime viikolla laajemmin yritystuista ja ihmettelen kovasti, että mitään kunollista vaikuttavuuden arviointimallia ei tietääkseni ole kehitteillä vaikka VATTin tutkimusessa se jo 2015 nähtiin tarpeelliseksi ja esiteltiin erilaisia malleja.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23...

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Yritysten rahoituksen vaikutuksesta Tekesillä on varsin kattava raportointi ja vaatimukset yrityksille, seuranta ja mittarit. Vaikutuksia löytyy Tekesin www sivuilta ja erillisistä raporteista. Se mikä puuttuu on kunnollinen seuranta valtakunnan tasolla ja ennen kaikkea vertailu muihin maihin. Kannattaa huomata, että Tekes ei ole ainoa rahoittaja Suomessa. Meillä on seuranta ja vaikuttavuutta mutta rahoitusta leikataan koko ajan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tekesin digipomolla PekkaSivosella surkea käsitys innovaation konseptista: Suomessa "kehitetään valtava määrä innovaatioita, jotka eivät johda mihinkään."
INNOVAATIORAHOITUSKESKUKSESSA EI TIEDETÄ MITÄ INNOVAATIOLLA TARKOITETAAN!

Voiko tuollaisessa organisaatiossa arvioida tuloksellisuuttakaan. Ennen vanhaan laitettiin tuloksiksi yrittäjien spekulaatiot tuotteidensa tulevaisuudesta-> "yksi euro t&k-tukea tuottaa x euoa..."

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197265-tekes...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tekesin omat mittarit ovat byrokratiaa varten, eivät tuksellisuuden arviointia varten. Yrityksiltä kysymällä saadaan spekulaatioita, ei faktoja.

Toisekseen:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/118548-tarvi...

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

En nyt ihan spekuloinniksi sanoisi sitä, että yritys joutuu raportoimaan tekemisensä ja sen kuinka sen esittämä hakemuksen suunnitelma toteutui. Seuranta jatkuu myös hankkeen päättymisen jälkeen. Osaan hankkeista tehdään jälkikäteen vielä tarkastuskäynti, jossa katsotaan missä ne yrityksen kehittämät tulokset ovat konkreettisesti. Jos epäselvyyksiä on, rahat peritään takaisin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #10

Perintteisesti nämä Tekesin ilmoittamat luvut evaluoinneissa ovat perustuneet yritysten ilmoittamiin spekulastioihin tuotteen tulevsisuudesta:

-Liikevaihto
-Vienti
-Henkilömäärän lisäys

Ja sitten noista Tekes on itse päätellyt, kuin paljon t&k:n sijoitettu euro tuottaa euroissa hyötyä yhteiskunnalle. Tuon hömpän aloitti jo Juhani Kuusi 80-luvulla.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #11

Perinteistä en tiedä mutta nykyään on näin: Kun hakemus tulee, pyydetään tietenkin hakijaa esittämään arvionsa hankkeen onnistuessa syntyvistä tuloksista. Kun tulevaisuutta kukaan ei pysty ennustamaan, ovat nämä välttämättä "spekulaatioita" tai valistuneita näkemyksiä siitä mihin hakija pyrkii. Tekesin porukka sitten asiantuntemukseensa perustuen miettii kuinka realistisia nämä ovat ja tarvittaessa leikkaa näitä arvioita. Tätä projektin alkuvaiheen tavoitteen kuvausta ei pidä kuitenkaan sekoittaa siihen mitä on syntynyt projektin tuloksena lopussa. Loppuraportissa tulokset kuvataan ja saadaan realistisempi kuva tuloksista. Kannattaa huomata, että tässä vaiheessa virheellisten tietojen antaminen voi olla rahoituspetos, joten aivan kevein perustein kukaan ei tähän lähde. Loppuneita projekteja lisäksi tarkastetaan ja muutamien vuosien päästä tehdään vielä lisäkyselyjä vaikutuksista. Väitän, että et löydä maailmalta julkista rahoittajaa joka tuntisi paremmin rahoitustoimintansa vaikutukset.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #12

Kyselyllä ei päästä relevantteihin arvioihin rahoituksen vaikutuksista etenkin kuin suurin osa hankkeista osoittautuu tyhjänpäiväiseksi toiminnsn tukiseksi. Innovaatiot ovat harvassa.

Tarkastuskäynnit ovat pelkkiä rituaaleja.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Kiitos TEKES Duudson`s videosta. Jopa metsäkonekuski joystickeineen oli loistava valinta, puhumattakaan itse metsäkoneesta. Kannattaa lukea kommentit U-tube-pätkästä, näkee tempun onnistuneen. Neitseellinen metsä, rantamaisema... Ei tarvitse sääli-Oscareita, jotka meni jakoon viime yönnä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

"Loistava valinta" mihin tarkoitukseen?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Siitähän on puhuttu pitkään, että ympäri maakuntia on olemassa kaikenlaisten kehitysasiamiesten ja innovaatiopäälliköiden rälssi, joiden tehtävänä on edesauttaa innovaatiotoimintaa. Järjestämällä workshoppeja, seminaareja ja muita vastaavia palavereita. Toiveikkaina siitä, että kun yliopistotutkija ja pk-yrittäjä saadaan saman pöydän ääreen, niin maakunta on kohta täynnä fiksuja vekottimia joilla luodaan miljoonabisneksiä.
Tavoitteena on uusien innovaatiorahoituksien saaminen, mutta kun rahat on saatu, innostus riittää aloitus- ja loppuseminaarin pitämiseen. Niillä tuloksilla ei ole väliä kun selityksiä aina voi keksiä miksi niitä ei tullut.
Strategioita ja tiekarttojakin laaditaan, mutta ne pannaan uusiksi muutaman vuoden välein, että vanhojen projektien loputtua saadaan uusille innokkaille tekemistä. Tosiasiassa työllistävää toimintaa syntyy ainoastaan tämän Powerpoint-sirkuksen, tiekarttojen ja strategioiden vatkaamisesta.

Johtuu siitäkin, että paikalliset pk-yrittäjät toimivat elon ja kuolon rajamailla nakkikioskin liikevaihdolla. Esimerkiksi T&K-toimintaan ei ole mitään omia resursseja tai sitten uskotaan, että kaikki T&K-investoinnit pitäisi saada valtion kukkarosta.

TEKESillä on kuria toiminnassaan, kunhan sama kurinpito saataisiin maakuntiin.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Innovaatio on määritelmänsä ansiosta liian laaja käsite. Se voi olla mikä tahansa tapa tehdä asioita eri tavalla. Siksi sen mittaaminen on lähes mahdotonta.

Minä tyytyisin suppeampaan käsitteeseen eli patentit ja uudet tuotteet. Patenttien määrää on mitattu maailman sivu. Siihen pitäisi lisätä mittari, kuinka monesta tulee myytävä tuote. Suomi elää viennistä ja meillä on kova pula uusista tuotteista.

Yritystasolla yksi parhaista mittareista on uusien tuotteiden osuus myynnistä. Pitää vain määritellä, mikä on uusi tuote.

Suomen T&K-panosta mitataan, mutta suhtaudun siihen varauksella, kun olen itse nähnyt suuryrityksen raportointiohjeen. T&K-kuluihin laskettiin kaikki asiakasräätälöintikulutkin. Minusta ne eivät ole tuotekehityskuluja, mutta sillä tavalla saadaan ulospäin näytettyä innovatiiviselta yritykseltä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Niinpä.

Innovaatio on käsitteellisesti uusi menestyksellisesti lanseerattu tuote, prosessi tai palvelu.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Juuri näin. Haastava mittauskohteeksi mutta ei mahdoton.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #17

Mittaus on väärä termi. Kyse on arvioinnista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset