Miksi Hesari peittelee jakamistalouden ongelmia?

Uudet innovaatiot voivat muokata rajusti ihmisten elämisen ehtoja ja yhteiskunnan kehitystä. Siksi olisi äärimmäisen tärkeätä, että innovaatioiden vaikutuksia analysoidaan ja niistä käydään avointa yhteiskunnallista keskustelua. Tässä medialla on iso vastuu, jonka Helsingin Sanomat 15.7. näytti unohtavan totaalisesti.

HS julkaisi laajan hehkutusartikkelin jakamistaloudesta ilman vihjaustakaan maailmalla jo vuosia käydystä keskustelusta jakamistalouteen liittyvistä haitoista. Käsittelin edellisessä blogissani pari päivää ennen HS:n artikkelia UBERIIN ja AIRBNB liittyviä ongelmia, jotka maailman laatulehdissä on jo kauan noteerattu, joten voisi kuvitella HS:n pystyvän monipuolisempaan aiheen käsittelyyn. Liekö päätoimittaja nukahtanut ja kesätoimittajat saaneet raakileensa läpi?

Jokainen voi googlailla asiallisempia artikkeleja ja tutkimuksia hakusanoilla ”Critics of sharing economy” mutta tässä kritiikin tiivistelmä:

-Jakamistalous on terminä harhaanjohtava ja luo väärää kuvaa pyyteettömästä auttamisesta. Kyse ei ole jakamisesta vaan palvelujen myymisestä rahaa vastaan aivan kuten normalissa liiketoiminnassa.  Jakamista ei ole se, jos vuokrataan kokonainen huoneisto. Se on businestä.

-Toiminta on usein joko lainvastaista tai säätelemätöntä, jolloin asiakkaat eivät tiedä millaista laatua voi odottaa. Millainen on vaikka majoituksen palo-sähkö- yms turvallisuus?  Kuka vastaa, jos rahalle ei saa vastinetta tai tapahtuu palvelusta aiheutuva onnettomuus?

-Toiminta tuhoaa perinteisiä työpaikkoja ja luo harmaan talouden työpaikkoja tai lyhytaikaisia keikkapaikkoja, joiden työntekijöillä ei ole perinteisten työpaikkojen työsopimuksia ja turvaa. Useinkaan veroja ei makseta, joten toiminta rapauttaa veropohjan ja vie yhteiskunnan verotulot.

-HS:n haastattelema ajatuspaja Demoksen kommentaattori väitti toiminnan kansantaloudellisia tuloja merkittäviksi. On vaikea nähdä mitä lisäarvoa konkurssin tehneen hotellin korvaaminen AIRBNB:n kautta vuokratuilla asunnoilla toisi kansantaloudelle? Ostotapahtuminen arvoksi jakamistaloudessa Suomessa 2016 mainittiin 100M€. Tämä lienee valtaosin  pois normaalien yritysten liiketoiminnasta.

Jakamistalouden nousua selittääkin parhaiten länsimaisten yhteiskuntien talouden ongelmat ja politiikka, joiden tuloksena lyhytaikaiset keikkapaikat ja ns. 0-sopimukset ovat yleistyneet. Jakamistalouden kautta ihmiset joutuvat tässä tilanteessa pakon edessä hankimaan edes jotain tuloja. Idealistinen jakaminen ja Demoksen edustajan mainitseman ihmisten välisen luottamuksen lisääntyminen on tästä kovasta busineksestä kaukana.

Oikein järjestettynä jakamistaloudella voi toki olla hyödyllisiäkin vaikutuksia mutta tähän pääsemiseksi olisi kyettävä tuottamaan asiasta tutkimuksiin pohjautuvaa tietoa ja ohjata regulaatiolla kehitystä terveeseen suuntaan. 

jukkakleppalahti
Sitoutumaton Kerava

TkT, Innovaatioasiantuntija ja tutkija. Opi perusasiat.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu