*

Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Miksi Hesari peittelee jakamistalouden ongelmia?

Uudet innovaatiot voivat muokata rajusti ihmisten elämisen ehtoja ja yhteiskunnan kehitystä. Siksi olisi äärimmäisen tärkeätä, että innovaatioiden vaikutuksia analysoidaan ja niistä käydään avointa yhteiskunnallista keskustelua. Tässä medialla on iso vastuu, jonka Helsingin Sanomat 15.7. näytti unohtavan totaalisesti.

HS julkaisi laajan hehkutusartikkelin jakamistaloudesta ilman vihjaustakaan maailmalla jo vuosia käydystä keskustelusta jakamistalouteen liittyvistä haitoista. Käsittelin edellisessä blogissani pari päivää ennen HS:n artikkelia UBERIIN ja AIRBNB liittyviä ongelmia, jotka maailman laatulehdissä on jo kauan noteerattu, joten voisi kuvitella HS:n pystyvän monipuolisempaan aiheen käsittelyyn. Liekö päätoimittaja nukahtanut ja kesätoimittajat saaneet raakileensa läpi?

Jokainen voi googlailla asiallisempia artikkeleja ja tutkimuksia hakusanoilla ”Critics of sharing economy” mutta tässä kritiikin tiivistelmä:

-Jakamistalous on terminä harhaanjohtava ja luo väärää kuvaa pyyteettömästä auttamisesta. Kyse ei ole jakamisesta vaan palvelujen myymisestä rahaa vastaan aivan kuten normalissa liiketoiminnassa.  Jakamista ei ole se, jos vuokrataan kokonainen huoneisto. Se on businestä.

-Toiminta on usein joko lainvastaista tai säätelemätöntä, jolloin asiakkaat eivät tiedä millaista laatua voi odottaa. Millainen on vaikka majoituksen palo-sähkö- yms turvallisuus?  Kuka vastaa, jos rahalle ei saa vastinetta tai tapahtuu palvelusta aiheutuva onnettomuus?

-Toiminta tuhoaa perinteisiä työpaikkoja ja luo harmaan talouden työpaikkoja tai lyhytaikaisia keikkapaikkoja, joiden työntekijöillä ei ole perinteisten työpaikkojen työsopimuksia ja turvaa. Useinkaan veroja ei makseta, joten toiminta rapauttaa veropohjan ja vie yhteiskunnan verotulot.

-HS:n haastattelema ajatuspaja Demoksen kommentaattori väitti toiminnan kansantaloudellisia tuloja merkittäviksi. On vaikea nähdä mitä lisäarvoa konkurssin tehneen hotellin korvaaminen AIRBNB:n kautta vuokratuilla asunnoilla toisi kansantaloudelle? Ostotapahtuminen arvoksi jakamistaloudessa Suomessa 2016 mainittiin 100M€. Tämä lienee valtaosin  pois normaalien yritysten liiketoiminnasta.

Jakamistalouden nousua selittääkin parhaiten länsimaisten yhteiskuntien talouden ongelmat ja politiikka, joiden tuloksena lyhytaikaiset keikkapaikat ja ns. 0-sopimukset ovat yleistyneet. Jakamistalouden kautta ihmiset joutuvat tässä tilanteessa pakon edessä hankimaan edes jotain tuloja. Idealistinen jakaminen ja Demoksen edustajan mainitseman ihmisten välisen luottamuksen lisääntyminen on tästä kovasta busineksestä kaukana.

Oikein järjestettynä jakamistaloudella voi toki olla hyödyllisiäkin vaikutuksia mutta tähän pääsemiseksi olisi kyettävä tuottamaan asiasta tutkimuksiin pohjautuvaa tietoa ja ohjata regulaatiolla kehitystä terveeseen suuntaan. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Ihan käytännön esimerkkinä, kun vuokraat asunnon AirBnB ltä, niin maksat % korvauksen myös kattojärjestölle, tuo korvaus tulee ao. Vuokrasumman päälle. Tämä ei ole mitään naamakkain tapahtuvaa hetkellistä ja hyväntahtoista oman kodin lainaamista toiselle, vaan hyvin johdettua bisnestä jossa kattojärjestö rahastaa ja hoitaa " markkinoinnin"

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Hyvä puheenvuoro. Jakamistaloushan on liiketoimintaa ja varsinkin siihen usein sisältyvä harmaa talous ja veronkierto vaativat huomiota selvästi nykyistä enemmän.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Jakamistalous pyörii välillä uutisoinnissa myös siinä mielessä, että spekuloidaan, kuinka tulevaisuudessa kenenkään ei tarvitsisi omistaa autojaan ja kesämökkejään kun niitä voitaisiin vuokrailla tarpeen mukaan. Kirjoitin aiheesta blogikirjoituksen, jossa muistutin siitä, kuinka kalliiksi vuokraaminen tulee omistamisen sijasta, jos kaikki haluavat käyttää palveluita samaan aikaan. On myös nähty elinkeinoelämälähtöisiä kirjoituksia, joissa muutenkin halutaan rahanarvoista omaisuutta kuten omistusasuntoja pois keskiluokalta esimerkiksi käänteisten asuntolainojen muodossa. Omistusasumisesta luopuminen kuulemma hyödyttäisi taloutta kun ihmiset joutuisivat muuttamaan pitkin maata vuokrakämpästä toiseen matalapalkkaistenkin töiden perässä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Yksi valtamedian tehtävä on rajata keskustelua, ja se tapahtuu parhaiten siten, että valtamedia näyttää olevan kallellaan eri suuntaan kuin vallanpitäjät. Tällöin valtamediaa kovemman kritiikin esittäminen näyttää absurdilta ja keskustelun rajaaminen on saavutettu.

Noam Chomsky selittää tämän asian tässä videoklipissä:

Noam Chomsky - Manufacturing Consent

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset