Helsingistä Tukholmaan 30min:ssa HYPERLOOPilla: Astutko kapseliin?
Hyperloop on amerikkalaisen Elon Muskin keksintö, jota käytiin Suomessakin markkinoimassa. HyperloopOne niminen firma kehittää putkea, jonka sisällä kapselissa olevat ihmiset voivat siirtyä lähes äänennopeudella alipaineessa paikasta toiseen. Helsingistä Tukholmaan siis n. 30min:ssa. Markkinamiehet ilmoittivat lehtitietojen mukaan HKI-Tukholma radan investoinniksi 19 miljardia. Koska ratkaisua ei ole suunniteltu eikä kokeiltu on Muskin esittämä hinta-arvio hatusta tempaistu. Käyttökustannuksia ei myöskään kukaan ole esittänyt. Energiantarve tyhjön ylläpitämiseen lienee melkoinen. Kehityskustannukset voivat olla moninkertaiset mutta näistä on vaiettu.
Kyseessä on pelkkä idea mutta silti sijoittajat kaatavat miljoonia Hyperlooppiin. HyperloopOne kilpailuttaa myös estottomasti eri maiden kaupunkeja ja hallituksia julkisenkin tuen toivossa. Usein sijoittajien suhtautuminen on ihastuneen kritiikitöntä, koska kukapa ei haluaisi samaistua noin fiksuun kaveri porukkaan. Hyperloopin kannalta katsoen toiminta on loogista: Jos saat 100M€ investoreilta, voit mukavasti kehitellä ideaasi vuosikausia.
Hyperloop on hyvä esimerkki innovaatiotoiminnan monista sudenkuopista, joista yksi on kritiikitön ihastuminen uuteen ideaan. Tilannetta pahentaa mahdollisuus markkinoida ideoita somen ja internetin kautta tavoittaen valtavia ihmismääriä ilman, että tarvitsee puuttua toteutuksen yksityiskohtiin. Uuden idean kohdalla pitäisi kysyä ensin mitä ongelmaa idealla ratkotaan ja ollaanko ratkaisemassa oikeaa ongelmaa? Onko Tukholman matka-ajan lyhentäminen ongelma, jonka ratkaisemisesta kannattaa maksaa kymmeniä-satoja miljardeja?
Tunnetusti piru asuu yksityiskohdissa. Kriitikot ovat esittäneet, että tyhjiössä kulkeva vaunu on matkustajille tappavan vaarallinen. Pienikin häiriö voisi aiheuttaa katastrofin, joka tappaisi muutamassa sekunnissa kaikki putkessa olevat matkustajat koko matkalta. Jos tyhjiöputkeen syntyy reikä, sisään syöksyvä ilmamassa murskaa kapselit yhteen kasaan. Kuinka putki suojataan terrorismilta? Kuinka matkustajat pelastetaan Itämereltä, jos kapseliin tulee häiriö? Putken lämpölaajeneminen voi olla pitkällä matkalla satoja metrejä, joten tiiviys edellyttää tämän mahdollistavia tiiviitä liikuntasaumoja ehkä kymmeniä tuhansia. Tekninen haaste on kova, sillä Hyperloop olisi yli sata kertaa suurempi kuin suurin ihmisen luoma tyhjiö nykyään.
Tätä helpompien teknologioiden kehittämisestä saatuihin kokemuksiin perustuen, arvioisin hyperloopin kehittämisen ja kaupallistaminen vievän vähintään 15-40 vuotta, jos raha ei olisi kehittämisessä rajoite. Onnistumisesta ei ole takeita.
Toinen innovoinnin perusääntö on kuunnella mahdollisia asiakkaita jo alkuvaiheessa. Ratkaistaanko tässä juuri sinulle tärkeätä ongelmaa, josta olisit valmis maksamaan? Astuisitko kapseliin vai menisitkö lentokoneella tai laivalla?
Kyllä tuo vähän vanhempi keksintö on:
https://en.wikipedia.org/wiki/George_Medhurst
”In 1810, he published A new method of conveying letters and goods with great certainty and rapidity by air, but did not patent the idea. This was followed in 1812 by his Calculations and remarks tending to prove the practicability, effects and advantages of a plan for the rapid conveyance of goods and passengers upon an iron road through a tube of 30 feet in area by the power and velocity of air.”
Putkessa voi matkustaa suurella nopeudella ilman hevosten apua:
https://books.google.com/books?id=CS-SeincscUC&dq=…
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä huomio! Kyllä melkein kaikilla ”uusilla” ideoilla on alku aika kaukana historiassa. Oleellisempi kysymys onkin pystytäänkö idea kaupallistamaan ja kuka sen tekee?
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin aikaa on ollut kaupallistamiseen. Historia alkaa vuodesta 1799
https://en.wikipedia.org/wiki/Vactrain
Käytännössä vuonna 1904 esitetty Robert Goddardin versio on sama kuin tämä nykyinen. Päätellen siitä mitä sama mies puuhasteli myöhemmin, ei hänellä ainakaan tuotekehitysrahoista ole ollut pulaa. Syynä konseptin hylkäämiseen on siis ollut joku muu.
Ilmoita asiaton viesti
Eivätkös nuo mainitsemasi mahdolliset vaarat ole samoja tai jopa pahempia lentoliikenteessä terrorismi mukaanlukien? Itse käytän työssäni n. kuution tyhjiökammiota jonka speksit ovat tiukemmat kuin Hyperloopissa. Toki metrisen kannen tiivistämisessä saa olla tarkkana ja jos sählätessään päästää ilman sisään kerralla paukahtaa mutta maailmanloppua ei tule. Tässä vaiheessa kannattanee suhtautua avoimin mielin ja antaa sijoittajien tehdä päätöksensä. Kuntien rahaahan tähän ei olla enää sijoittamassa.
Ilmoita asiaton viesti
Euroopassa tai Pohjoismaissa Hyperloop on haihattelua, mutta kun katsoo tämän pätkän niin ymmärtää, että siinä ympäristössä, missä sitä mietitty, niin sillä voi olla kysyntää.
https://www.youtube.com/watch?v=Os6y6PP1y3w
San Fransciscon lahden alueella asuu seitsemän miljoonaa ihmistä ja alueella on ainoastaan yksi kaksiraiteinen lähiliikennerata, jolla nopeimmillaankin San Josesta San Franciscoon kestää sillä tunti. Myös San Franciscon ympäristön metro eli BART on meluisa ja suppea.
Ilmoita asiaton viesti
Kumpa meillä yhtä kriittisesti olisi pohdittu ja pohdittaisiin myös tulevaisuudessa erilaisia uusiutuvan energian käyttöönottoon vaikuttavia näkökulmia.
Jos tuulimyllytukiaisten käyttöönoton suunnittelussa olisi ollut mukana edes jonkinlaista realismia, olisi Suomen julkissa varojen menoissa säästetty 12 vuoden jaksossa 3 500 – 4 000 miljoonaa euroa. No, olemmehan saaneet veronmaksajille hyvän viheromantunnon ja tuulisähköfirmoille sekä niille maata vuokraaville maanomistajille sievoiset tulonlisäykset.
Ilmoita asiaton viesti
Hyperloop: Suurennettu versio putkipostista ?
Toisaalta, jos nyt saataisiin Suomessa junat kulkemaan täsmällisesti ja kaikille tärkeimmille henkilö- ja tavarajunien väylille kaksoisradat.
Jos matkustan Oulun ja Helsingin välillä 4½ tunnissa tai nopeammin, mikä olisi täysin mahdollista, niin en enää lentokonetta tuohon matkaan käyttäisi. Tokihan tuo edellyttää, että se viimeinen 120 km pätkä 15 000 asukkaan Ylivieskan ja 200 000 asukkaan Oulun välillä saadaan rakennettua kaksoisradaksi myös.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvänä puolena on, että 1000 km/h vauhdista mikä tahansa onnettomuus on niin nopea ja raju, ettei sitä ehdi edes huomaamaan. Törmänneen kapselin seinään kasautuneen mönjän voi helposti annostella arkkuihin suuttimella.
Ajattelisin, että Hyperloopia käytettäisiin ainakin ensimmäiset vuodet yksinomaan tavaran kuljetuksessa, jättimäisenä putkipostina. Ihmiskuljetuksiin siirryttäisiin vasta, kun riittävä varmuus toiminnasta on saavutettu, ehkä 10-20 vuoden kuluttua.
Siten sijoituspaikaksi mielekkäin olisi sellainen, jossa keskeistä on juuri tavaran liikkuminen nopeasti, ei niinkään ihmisten. Tällä hetkellä Suomen tavaraliikenne on paljolti laiva- ja lentoliikenteen varassa ja Hyperloop saattaisi nopeuttaa ja halventaa sitä valtavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Millä mekanismilla putkeen päässyt ilma murskaisi ilmakehän paineessa olevat kapselit? Ja mikä estää kompensoimasta lämpölaajenemista puristusjännityksellä? Ei rautatiekiskoissakaan ole käytetty liikuntasaumoja vuosikymmeniin.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän tämän keksinnön pahin ongelma ole se kapselin hallittu hidastaminen sieltä 1200kmh -> 0kmh ilman ettei rahtiin tai matkustajiin kohdistu järjettömiä g-voimia.
Youtubessa on liuta videoita missä jo pelkällä tyhjiöllä kappaleeseen saadaan 300kmh vauhtia ja välillä putki ei kestä tätäkään ja rikkoutuu.
Myytinmurtajat ampui pingispallon joka lävisti pingismailan 1100kmh tyhjiöputken ja paineilman avulla, pelkkä tyhjiö ja normaali ilmanpaine ei riitä 1200kmh nopeuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä voi olla ongelmansa 😀
http://e04-elmundo.uecdn.es/assets/multimedia/imag…
Ilmoita asiaton viesti
Vakavimmat arviot konseptista tulee Nasasta, joka on tehnyt tästä simulaation. Yllättävin aspekti on energiakulutus suhteessa nopeuteen. Mitä lähemmäksi tyhjiötä halutaan, sitä suuremmaksi nousee kulutus ja mitä kauemmaksi tyhjiöstä jäädään, sitä enemmän vaaditaan energiaa ilmanvastuksen voittamiseen.
Tämän hetken sähköhinnoilla matka Tukholmaan maksaisi n. 60 euroa per matkustaja. Laskekaa siitä niitä päästöjä…
Ilmoita asiaton viesti
Tärkeä osa matkasta Tukholmaan on laivalla vietetty aika. Ravintolat ja ohjelmat ja tietysti verovapaa myynti. Arvelisin, että suurin osa matkailijoista valitsisi laivan vaikka hyperloop olisikin valittavissa, pääseehän jo tänäänkin Tukholmaan lentämällä melko nopeasti.
Ilmoita asiaton viesti
Hyperloop voi lähteä kaupungin keskustasta, ei tarvitse kulkea kauas lentokentälle. Vaunu voi lähteä vaikka 10 min välein, ei tarvitse pelätä lentokoneesta myöhästymistä. Hyperloopissa yhdistyy lentokoneen ja rautatien edut. Erinomaisen kannatettava hanke, mutta miksi Tukholmaan ? Eikö parempi olisi tehdä putki keskelle Eurooppaa ?
Ilmoita asiaton viesti
10 minuutin väli onkin turvallisuuden kannalta jopa alakanttiin. 28 paikkainen vaunu (konseptin malli) tuottaa siten tunnissa kapasiteetiksi 168 matkustajaa.
Ilmoita asiaton viesti
Muuten kiva, mutta tekniset haasteet on aika hillittömät, vaikka muuten teknologina suhteen optimistinen olenkin.
youtubessa esim thunderf00t:lla on useita hyperloopin haasteita käsitteleviä videoita.
https://www.youtube.com/watch?v=RNFesa01llk
Ilmoita asiaton viesti
Salosta löytyy Hyperloop -faneja. Minä en niihin kuulu. Minun mielestäni täällä uskotaan hunajapurkkiin:
https://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/leh…
Salon Seudun Sanomissakin annetaan asiasta aina välillä niin-niin toiveikasta kuvaa, että! Ihan on kuin jo ylihuomenna kulkisi rata Salosta Turkuun.
http://www.sss.fi/2017/03/matka-nevadaan-vahvisti-…
Ei tänne mitään testirataakaan voida noin vaan rakentaa. Luvat siihen tarvitaan. Ihmettelen, mistä sellaiset maanomistajat löytyvät, jos luvan antamisen paikka eteen tulisi. Rahaakin tarvittaisiin. Erityistä hyperloop -rahaa ei tällä cityllä minun mielestäni edes ole ja kauhistus on, jos sellaista esim. vuoden 2018 talousarvioon ujutetaan/pyydetään!
http://salo.tjhosting.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=me…
Minulle riittää laivakyyti Tukholmaan ja takaisin. Paniikkihäiriöinen en ole, mutta kun en tykkää laivan ikkunattomista hyteistä, niin tuskin tykkäisin hyperputkestakaan. Nooh, mun elinaikana tuo ei edes toteudu.
Ilmoita asiaton viesti
Ilman muuta Saloon voidaan rakentaa testirata, mutta ensin ”show me the money” – edes 40% tarvittavasta rahoituksesta. Suurin näistä kolmesta Hyperloop-yhtiöistä on kerännyt reilut 100 miljoonaa rahaa kasaan.
Täysin uuden auton tai lääkkeen kehittäminen maksaa karkeasti miljardin. Mikä olisi realistinen summa Hyperloopille?
Ilmoita asiaton viesti
Tarvitaan mahdolliselle radalle maanomistajien luvat ja tarvitaan rahaa rakentamiseen.
Realistinen summa Hyperloopille?
Veikkaapa itse!
..
Näillä mennään:
”.. rahaa on vielä käytettävissä muutamaksi kuukaudeksi.”
http://www.sss.fi/2017/08/hyperloop-projekti-jatku…
Ilmoita asiaton viesti
Ei taida nyt olla ihan Salosta tai Tekesin rahoista kiinni 😀
Jos jätetään itse rakentaminen pois, niin 2-3 miljardia kehitykseen voisi luoda jotain uskottavuutta. Vertaa tätä (<150 miljoonaa) Uberin keräämään 25 miljardin pottiin, niin voidaan ainakin verrata spekuloivien rahoittajien uskoa kahteen maailmanvalloittajien.
Itse kannatan kovasti mahdollisuutta rakentaa Hyperloop. Valtaosa rahoituksesta vaan on tultuva muualta.
Ilmoita asiaton viesti
Minä kritisoin tätä lähinnä siks, että Salossa loopista toohotetaan välillä ikäänkuin jo ylihuomenna olisi toimiva kulkuputki Salosta Turkuun! Ei se nyt ihan näin vaan etene, mitä esim. kaupunginarkkitehti ”kuttaperkkavisioissaan” esittelee.
http://www.saloon.fi/attachements/2017-02-06T16-40…
http://mtry.fi/wp-content/uploads/2017/04/Salo_Hyp…
Yhtäällä annetaan ymmärtää, että työpaikkojakin tulee pilvin pimein:
http://www.sss.fi/2017/01/hyperloop-raportti-600-p…
mutta toisaalla vastaan paukahtaa tieto, että väki vähenee. Työikäiset lähtevät.
http://www.sss.fi/2017/07/vaki-vahenee-salossa-vau…
http://www.sss.fi/2017/07/tyoikaisten-lahto-pysayt…
Kyllä Hyperloop joskus toteutuu. Nevadassa voisivat touhuta, sillä siellä jos jossain olisi sellaiseen tilaakin. Tiukkaa tekee, jos salolaisten pelloille testirataa havitellaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tämähän on täysin kerettiläistä kirjoittelua. Innovaatiohypessä kun on tullut vastaan että jos vähänkin arvostelet jonkun huimaa ideaa, vaikka kuinka asiantuntemuksesi ja ammattitaitosi perusteella, niin olet asennevammainen kalkkis joka ei suostu luopumaan vanhasta. Kysykää vaikka Satu Hassilta.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten kommenteista on tulkittavissa, ovat äärimmäiset visiot erittäin tehokkaita ajattelun ja fundeerauksen tehostajia.
Vaikka alkiovisio ei koskaan toteutuisikaan, syntyy matkan varrella monta merkittävämpää valaistumista ja dementia työntyy taas kerran kauemmas tulevaan.
Valitettavasti meillä Suomessa pelätään ”alkiovisioiden” julkituomista. Saatetaan vaikka pistää jalkapuuhun mokomasta kerettiläisyydestä.
Anteeksi Jukka Konttinen #17, luin kommenttisi vasta kirjoittamani jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen ja EU:n ei pidä erehtyä maksamaan amerikkalaisten tuotekehitystä ja tutkimusta. Hullu ei ole joka pyytää maksamaan, vaan se joka hölmöyttään maksaa. Tiedoksi vaan blogin pitäjälle, jos olet Tekesillä töissä, samoin Salon kaupungin päättäjille.
Ilmoita asiaton viesti
Oliko pointtisi toisen innovaatio vai sen laatu?
Ilmoita asiaton viesti