Helsingistä Tukholmaan 30min:ssa HYPERLOOPilla: Astutko kapseliin?

Hyperloop on amerikkalaisen Elon Muskin keksintö, jota käytiin Suomessakin markkinoimassa. HyperloopOne niminen firma kehittää putkea, jonka sisällä kapselissa olevat ihmiset voivat siirtyä lähes äänennopeudella alipaineessa paikasta toiseen. Helsingistä Tukholmaan siis n. 30min:ssa. Markkinamiehet ilmoittivat lehtitietojen mukaan HKI-Tukholma radan investoinniksi 19 miljardia. Koska ratkaisua ei ole suunniteltu eikä kokeiltu on Muskin esittämä hinta-arvio hatusta tempaistu. Käyttökustannuksia ei myöskään kukaan ole esittänyt. Energiantarve tyhjön ylläpitämiseen lienee melkoinen. Kehityskustannukset voivat olla moninkertaiset mutta näistä on vaiettu.

Kyseessä on pelkkä idea mutta silti sijoittajat kaatavat miljoonia Hyperlooppiin. HyperloopOne kilpailuttaa myös estottomasti eri maiden kaupunkeja ja hallituksia julkisenkin tuen toivossa. Usein sijoittajien suhtautuminen on ihastuneen kritiikitöntä, koska kukapa ei haluaisi samaistua noin fiksuun kaveri porukkaan. Hyperloopin kannalta katsoen toiminta on loogista: Jos saat 100M€ investoreilta, voit mukavasti kehitellä ideaasi vuosikausia.

Hyperloop on hyvä esimerkki innovaatiotoiminnan monista sudenkuopista, joista yksi on kritiikitön ihastuminen uuteen ideaan. Tilannetta pahentaa mahdollisuus markkinoida ideoita somen ja internetin kautta tavoittaen valtavia ihmismääriä ilman, että tarvitsee puuttua toteutuksen yksityiskohtiin. Uuden idean kohdalla pitäisi kysyä ensin mitä ongelmaa idealla ratkotaan ja ollaanko ratkaisemassa oikeaa ongelmaa? Onko Tukholman matka-ajan lyhentäminen ongelma, jonka ratkaisemisesta kannattaa maksaa kymmeniä-satoja miljardeja?

Tunnetusti piru asuu yksityiskohdissa. Kriitikot ovat esittäneet, että tyhjiössä kulkeva vaunu on matkustajille tappavan vaarallinen. Pienikin häiriö voisi aiheuttaa katastrofin, joka tappaisi muutamassa sekunnissa kaikki putkessa olevat matkustajat koko matkalta. Jos tyhjiöputkeen  syntyy reikä, sisään syöksyvä ilmamassa murskaa kapselit yhteen kasaan. Kuinka putki suojataan terrorismilta? Kuinka matkustajat pelastetaan Itämereltä, jos kapseliin tulee häiriö? Putken lämpölaajeneminen voi olla pitkällä matkalla satoja metrejä, joten tiiviys edellyttää tämän mahdollistavia tiiviitä liikuntasaumoja ehkä kymmeniä tuhansia. Tekninen haaste on kova, sillä Hyperloop olisi yli sata kertaa suurempi kuin suurin ihmisen luoma tyhjiö nykyään. 

Tätä helpompien teknologioiden kehittämisestä saatuihin kokemuksiin perustuen, arvioisin hyperloopin kehittämisen ja kaupallistaminen vievän vähintään 15-40 vuotta, jos raha ei olisi kehittämisessä rajoite. Onnistumisesta ei ole takeita.

Toinen innovoinnin perusääntö on kuunnella mahdollisia asiakkaita jo alkuvaiheessa. Ratkaistaanko tässä juuri sinulle tärkeätä ongelmaa, josta olisit valmis maksamaan? Astuisitko kapseliin vai menisitkö lentokoneella tai laivalla?

jukkakleppalahti
Sitoutumaton Kerava

TkT, Innovaatioasiantuntija ja tutkija. Opi perusasiat.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu