Talous kasvaa kiivaimmin Lapissa, ei etelän kaupungeissa
On hämmentävää seurata kaupungistumisesta käytyä keskustelua. Merkittävät markkinaliberaalia oikeistoa lähellä olevat poliitikot ja taloustieteilijät kuten Jan Vapaavuori ja Juhana Vartiainen ja toisaalta vihreät keskustelijat näyttävät sokeasti uskovan kaupungistumisen autuaaksi tekevään voimaan Suomen talousongelmien ratkaisussa.
Seuraava näyte Vartiaisen blogista kertoo hyvin tästä: ”Talouskasvu on tällä hetkellä kaupunkien kasvua, niihin syntyvät uudet työtilaisuudet ja niissä tuottavuus nousee. Alueellinen keskittyminen ja kaupunkien kasvu on parasta mitä Suomelle voi tapahtua. Jotkut keskustelevat siitä, voiko kaupungistumisen pysäyttää. Olisi parempi keskustella siitä, miten kaupungistumista edistetään.” Jos tätä näkemystä on yrittänyt kyseenalaistaa ja vaatinut koko maan tasapainoista kehittämistä, on leimattu tietämättömäksi siltarumpupoliitikoksi.
Tuoreet uutiset (Yle uutiset 11.9.) kertovat kuitenkin aivan jotain muuta. Lapin talous kasvaa tällä hetkellä voimakkaammin Suomessa. Lapissa, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa yritysten liikevaihdon kasvu on ollut keskimäärin 13–17%. Lapin ollessa ykkösenä 17%:n kasvulla.
Nykyinen markkinaliberaalien näkemysten varaan rakentava Sipilän hallitus ei selvästikään näe niitä mahdollisuuksia, joita etelän suurien kaupunkien ulkopuolella on. Lapissa pelätään kasvun tukahtuvan, jos tieverkostoon, rautatie-ja vesiväyläinfraan ja niiden kehittämiseen ei investoida. Sama tietysti pätee Helsinkiinkin. Rempallaan oleva rataverkosto ja huonokuntoiset tiet estävät kasvua. Näiden kuntoonlaitto olisi tuottavaa vaikka sitten lainalla, jota valtio saa nollakorolla.
”Rempallaan oleva rataverkosto ja huonokuntoiset tiet estävät kasvua. Näiden kuntoonlaitto olisi tuottavaa vaikka sitten lainalla, jota valtio saa nollakorolla.”
Mukavan ympäripyöreää. Olisiko jotain konkreettisia esimerkkejä, joita voisi ihan numeroin perustella? Ei kai tässä vain yritetä lobata erinäisiä keskustelussa olleita ”toivotaan toivotaan” -hankkeita?
Ilmoita asiaton viesti
Tietoa tieverkon ja rataverkon kunnosta löydät itsekin kun googlailet näillä hakusanoilla. Vakavin asia mielestäni on ettei rataverkkoa modernisoida. Lähtien Helsingin ratapihan ongelmista antiikkisine asetinlaitteineen yms, jotka vaikuttavat koko maahan ja nopeista luotijunayhteyksistä pohjoiseen ja myös maan poikittaissuunnassa.
Ilmoita asiaton viesti
KVG? Ihailtavan ylimielistä. Luotijunayhteyksien järkevyyden tarkastelun voi aloittaa Suomen väkiluvusta ja sen maantieteellisestä sijoittumisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Mistähän tuon ylimielisyyden kehitit? Rataverkosto on infraa, jota ei voi arvioida yritysten liiketaloudellisilla perusteilla vaan vaikutuksella kansatalouteen pitkällä aikavälillä. Hanki tietoa niin ymmärrät, aloita tästä
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/juna-…
Tämä on laaja kysymys, tuo on vain esimerkki.Tiestön kunnosta löydät myös tietoa helposti…jos haluat.
Ilmoita asiaton viesti
”Rataverkosto on infraa, jota ei voi arvioida yritysten liiketaloudellisilla perusteilla vaan vaikutuksella kansatalouteen pitkällä aikavälillä.”
Toki näin. Ongelma vain on, että linkkaamassasi jutussa ei arvioida yhtään mitään, vaan heitellään sekalaisia ajatuksia vailla perusteluja. Sekaisin menevät iloisesti rata- ja tieinfran perusparannukset, suurinopeusjunat, lentoliikenteen kehittäminen jne. jne.
Ai niin, ja niitä vaikutuksia kansantalouteen arvioidaan kyllä, tai ainakin pitäisi arvioida mm. yritysten liiketaloudellisten perusteiden kautta.
Ilmoita asiaton viesti