*

Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Tuloerojen pitkäaikainen kasvu estää talouskasvua ja tukee ääriliikkeitä.

Sipilän hallituksen todettiin viime viikolla mm VM:n laskelmien mukaan harjoittaneen politiikkaa, jolla tuloeroja on kasvatettu. Viimeksi Puheenvuoro blogissaan kansanedustaja Harri Jaskari saivarteli, että tupakointia vähentämällä tuloerot tasoittuisivat. Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu, sillä monelle kansalaiselle voi tulla yllätyksenä että tuloerot ovat kasvaneet voimakkaasti jo 1980-luvulta asti useimmissa kehittyneen talouden maissa.

Kovinta tuloerojen kasvu on ollut Suomessa, Ruotsissa, USA:ssa, Israelissa ja Uudessa-Seelannissa. Tällä hetkellä Suomessa 1% suurituloisista saa 15% kaikista tuloista.

Teknologian kehityksen ja globalisaation hyödyt ovat keskittyneet niille, joilla on ollut parhaimmat edellytykset hyödyntää tätä kehitystä. Tähän joukkoon ei ole kuulunut keskiverto palkansaaja. 1980-luvun alkuun asti tuloerot joko pienenivät tai pysyivät ennallaan kehittyneissä talouksissa. Tämän jälkeen ammattiyhdistysliike alkoi muuttua voimattomammaksi ja finassisektorin sääntelyä alettiin purkaa. Verotus alkoi muuttua vähemmän progressiiviseksi, jolloin verojen tuloeroja tasaava vaikutus alkoi rapautua. Tuloerojen kasvu on ollut selkeästi harjoitetun politiikan tulosta kuten Sipilän hallituksen toiminnasta selkeästi näkyy.

Politiikkaa on perusteltu välttämättömyydellä saada aikaan talouskasvua. Kyseessä on kuitenkin paha väärinkäsitys. On osoitettu, että suurten tuloerojen ja epätasa-arvon yhteiskuntien talous kasvaa muita hitaammin. OECD laski jo 2014, että Suomi on menettänyt 9% talouskasvustaan tuloerojen kasvun vuoksi.

Vielä vakavampaa on kansalaisten luottamuksen rapautuminen yhteiskunnalliseen toimintaan ja poliittisten prosessien oikeudenmukaisuuteen, joka tapahtuu samaan aikaan tuloerojen kasvaessa. Tuloerojen kasvu on myös linkittynyt populismin ja ääriliikkeiden nousuun samaan aikaan.

On hätkähdyttävää havaita nykyisten poliittisten puolueiden kyvyttömyys käsitellä tätä kokonaisuutta ja nähdä yhteyttä talouskasvun ja epätasa-arvon ja ääriliikkeiden nousun välillä. Yksittäisiä kantoja otetaan mutta kokonaiskuvaa ei pystytä muodostamaan. Tulisi rakentaa politiikkaa, jolla globalisaatiota hyödynnetään hallitusti ja sen haittoja rajoitetaan, koko maata kehitetään tasavertaisesti ja kaupungistumisessa estetään myös kaupunkien sisällä eriarvoistuminen. Tämä edellyttää itsenäisyyden ja oman päätäntävallan palauttamista suomalaisille kuten esimerkiksi Kansalaispuolue on esittänyt.

Lisätietoa kiinnostuneille: http://www.oxfordmartin.ox.ac.uk/downloads/Citi_GPS_Inequality.pdf

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Monelle voi myös tulla yllätyksenä että tuloerot ovat NYT pienemmät kuin 1970.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

On selvää, että kun mennään riittävästi historiassa taaksepäin yhteiskunta on ollut rakenteiltaan kovin erilainen verrattuna nykyiseen ja yllättäviä eroja löytyy. Selvää on, että 80-luvulta nykyisen teknologia/tietoyhteiskunnan syntyessä ja vahvistuessa tuloerot ovat kasvaneet. Jos väittämäsi pitää paikkansa, 70-luvulla tuloerojen olisi täytynyt laskea voimakkaasti, joka olisi mielenkiintoinen tieto heijastella silloiseen politiikkaan. Voitko esittää lähteen mihin perustat väitteesi?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Jos vaikka Tilastokeskuksen tulonjakotilasto auttaisi?

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #5

En löydä sieltä tietoja 1970-1980? Fiksumpana voisit jatkaa tuon aiemmin esittämäsi kuvan aikaskaalaa ja laittaa tänne nähtäville.

Käyttäjän ossikurkisuonio kuva
Ossi Kurki-Suonio Vastaus kommenttiin #6

Mielenkiinnosta kävin noita (tietokantatauluoita) tutkimassa. Gini-kertoimia on tilastoitu aina vuodesta 1966 lähtien. Kumpikin on oikeassa: vuonna 1971 gini-kerroin oli 27,0 kun se vuonna 2015 (tuorein) oli 25,5. Huomattavaa kuitenkin on, että kerroin oli vuonna 1976 jo 21,5. Nykyiselle tasolle gini-kerroin kiipesi käytännössä 90-luvun laman jälkeen.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #9

Kiitos faktoista. Tämä vahvistaa sen, että harjoitetulla politiikalla on merkitystä vaikka tosin olosuhteet 70-luvulla olivat kovin erilaiset. Globalisaatio, verotuksen muutokset, ay-liikkeen marginalisoituminen ja 90-luvun kova monetaristinen leikkauspolitiikka käynnistivät tuloerojen nousun. Nykyinen hallitus on jatkamassa tätä kehitystä valitettavin seurauksin.

Käyttäjän ossikurkisuonio kuva
Ossi Kurki-Suonio Vastaus kommenttiin #10

Näiden lukujen valossa tuloerot (käytettävissä tuloissa) kasvoivat yhtäjaksoisesti vuodesta 1994 vuoteen 2001 asti ja vuodesta 1999 alkaen gini-kerroin on saanut lukeman 24–26. Mutta totta kai politiikalla vaikutetaan tuloeroihin ja tulonjakoon.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #10

Vaikka tuloerot ovat 1980- tähän päivään kasvaneetkin, kasvaneesta taloudesta ovat hyötyneet voimakkaasti kaikki. Jopa ne jotka eivät ole olleet sitä kasvua rakentamassa. 1987-2017 mediaaninettotulot kasvoivat reaalisesti noin 40%. Vaikka samaan aikaan kustannettiin esimerkiksi julkisen sektorin kolminkertaistuminen.

Tuloerojen pienuus tai suuruus ei ole mikään arvo sinänsä. Tai suhteellinen köyhyys. 2008 alkaneen laman jälkeen pienituloisten määrä on laskenut jotain 50.000 vaikka väkiluku on kasvanut. Pitäisikö meidän nyt toivoa lisää lamaa jotta pienituloisten määrä saataisiin vielä alemmas?

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #12

Nuo lukusi eivät aivan iske ytimeen vaikka oikeita havaintoja sinänsä ovat. Ytimessä on esim 1) OECD:n havainto, että tuloerojen kasvu estää talouskasvua. Ja 2) tuloerojen kasvu ruokkii epäoikeudenmukaisuuden tuntoa ja näin lisää ääriajattelua.Yhteiskunnan koheesio rikkoutuu kun osa porukasta tuntee tulevansa väärin kohdelluksi. Ja nyt puhun pitkällä tähtäimellä. Siksi nykyisen hallituksen tuloeroja lisäävä politiikka on väärä suunta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #13

Tarkemmin. OECD EI sanonut että tuloerot estävät talouskasvua vaan että tuloeroilla on tilastollisesti vaikutusta asiaan sillä mekanismilla että pienituloisten perheiden lapset eivät opiskele niin pitkälle kuin kyvyt riittäisivät. Tähän voidaan tehdä huomattavasti kohdennetumpia toimia kuin yleistä tuloerojen laskua. Osalla tuloeroja lyhytaikaisesti tasaavista toimista on pitkällä tähtäimellä aivan päinvastaisia vaikutuksia. OECD myös mainitsi että esimerkiksi Suomen korkea ja pitkä työttömyysetuuskausi kasvattaa tuloeroja lisätessään työttömyyttä.

Jos tuloeroja lisätään laskemalla työttömyysetuuksia, sehän on juuri tuloeroja laskevaa politiikkaa. Vaikka monesta lyhytnäköisestä kaverista se näyttää ihan muulta.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso kuusinkertainen pienituloisimpaan kymmenykseen nähden
Pienituloisimman kymmenyksen ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen keskiarvo oli 10 399 euroa henkeä kohti vuonna 2015 (kuvio 2).
-Suurituloisimman kymmenyksen keskiarvo oli 62 460 euroa.
-Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso oli siis noin kuusinkertainen pienituloisimpaan kymmenykseen nähden vuonna 2015.
Vuonna 2010 tulotasojen suhde oli hieman suurempi (6,3).

Käyttäjän VinHirvel kuva
Väinö Hirvelä

Ihan on hyvät tuloerot suomessa. Aivan maaiman huippua. Nyt puhutaan ihan prosentin osien leikkauksesta.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Totta. Hyvätuloisille annetaan 400e .
Alle 500e toimeentulotukea saavilta leikataan 37e.

Päälle hyvätuloisten Kela-etuuksia korotetaan .Köyhien toimeentulotuestahan ne etuudet leikattiin pois jo -94.

Ja kuten Kok VMtotesi-10 " Alv hyödyttää eniten pienituloisia kun se on sama kaikille.
Niin miljonääri kuin tuloton työtön maksaa kumpikin saman verran kaupan kassalla kuin laskuissa tuote+ALV 14%-24%.
Kulutuksessa ja ruuassahan ei ole eri hintoja köyhille eikä pienituloisille .

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "Teknologian kehityksen ja globalisaation hyödyt ovat keskittyneet niille, joilla on ollut parhaimmat edellytykset hyödyntää tätä kehitystä. Tähän joukkoon ei ole kuulunut keskiverto palkansaaja."

Miten niin? Tekniikan kehitys on tuonut esimerkiksi älypuhelimet ja halvat nettiliittymät yhä useamman pienituloisenkin saataville. Globalisaation ansiosta köyhemmätkin voivat tilata kulutuselektroniikkaa suoraan Kiinasta tai Taiwanista.

"On osoitettu, että suurten tuloerojen ja epätasa-arvon yhteiskuntien talous kasvaa muita hitaammin. OECD laski jo 2014, että Suomi on menettänyt 9% talouskasvustaan tuloerojen kasvun vuoksi."

Vilkaisin pikaisesti tuota linkitettyä Citin tutkimusta, enkä löytänyt kovin montaa maata, jossa tuloerot olisivat pienemmät kuin Suomessa. Vaikka Suomi olisikin menettänyt 9% talouskasvustaan, niin muut ovat sitten menettäneet vielä enemmän, eli Suomi pärjää siihen nähden hyvin.

- "Vielä vakavampaa on kansalaisten luottamuksen rapautuminen yhteiskunnalliseen toimintaan ja poliittisten prosessien oikeudenmukaisuuteen, joka tapahtuu samaan aikaan tuloerojen kasvaessa"

Onko tälle osoitettavissa korrelaation lisäksi kausaliteettia? Omalta kohdaltani asia on ainakin mennyt juuri päinvastoin. Tuloni ovat kasvaneet, mutta luottamukseni yhteiskunnalliseen toimintaan ja poliittisten prosessien oikeudenmukaisuuteen on rapautunut huomattavasti. Tämä ei kuitenkaan johdu tulojeni kehityksestä vaan yksinkertaisesti siitä, että olen seurannut politiikkaa. Mitä enemmän sitä seuraan, sitä enemmän huomaan, miten epäoikeudenmukaista se on.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset