*

Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Mitä pitäisi tehdä, jos miljoona asuntoa on väärässä paikassa?

Tänään mediassa on näyttävästi ekonomistien suulla todettu, että meillä on miljoona (1000000) asuntoa väärässä paikassa. Väärää paikkaa he eivät määrittele mutta tarkoittanevat suurten kaupunkien ulkopuolella. Virheellisen politiikan virheitä kaadetaan nyt sitten kansalaisten niskoille.

Tarvitaan pikaisesti ohjelma, jolla kaupunkien ja maaseudun Suomea kehitetään kokonaisuutena.

Kaupungistumisesta käytävässä keskustelussa näyttävät monet sokeasti uskovan kaupungistumisen väistämättömyyteen ja sen myötä automaattisesti syntyvään hyvään yhteiskuntaan. Jotkut ovat jopa esittäneet, että tulevaisuudessa suomalaiset asuvat kahdessa kaupungissa. Historia toistaa itseään älymystön langetessa taas puhumaan väistämättömästä ja peruuttamattomasta kehityksestä. Vaihtoehtoja ei kuulemma ole. Kuullostaa tutulta…Taloustieteen ”näkymätön  käsi” ohjaa onnelaan.

Kaupungeissa tuottavuus on hyvä, koska tarvittava osaaminen, tieto, työvoima ja yritykset ovat lähellä toisiaan. Suurissa kaupungeissa kuitenkin myös epätoivotut vaikutukset kuten ympäristötuhot, liikenneruuhkat, saasteet, huumeiden käyttö, väkivalta ja muu rikollisuus lisääntyvät kaupunkien koon kasvaessa.  Muuttoliikkeen myötä asuntojen hinnat nousevat ja asuntojen koko pienenee, koska ihmisillä ei ole varaa maksaa isommasta asunnosta. Asuntojen hinnat ovat Helsingissäkin nousseet tuhoisan korkealle ja asuntojen koko pienentynyt. Kun vuonna 2007 uudet kerrostalohuoneistot olivat koko maassa keskimäärin 62 neliömetriä, vastaava koko on kymmenessä vuodessa laskenut 45 neliöön.  Rakennusliikkeet puhuvat vakavissaan rakentavansa kaupunkeihin taloja, jotka koostuvat pahimmillaan 15 m2:n studiokodeista. Tällaisiin koppeihinko Vapaavuori haluaa ihmisten muuttavan? Nämä talot muodostuvat läpikulkupaikoiksi, joista muutetaan heti pois suurempaan kun varallisuus antaa myötä. Talojen ja niiden ympäristön  asukasrakenne muodostuu yksipuoliseksi, josta voi helposti seurata sosiaalisia ongelmia. Tällainen kehitys ei ole kaupunkilaisten etu mutta silti kaupunkien virkamiehet sallivat tämän.

Kaikki megatrendit perustuvat ihmisten päätöksiin eivätkä ole kiveen hakattuja. Kaupungistumisen megatrendi syntyi siirryttäessä agraariyhteiskunnasta teollisuusyhteiskuntaan Trendi tasaantuu ja voi kääntyä kun siirrytään tulossa olevaan digitaaliseen informaatioyhteiskuntaan.

Esimerkiksi energiantuotannossa kivihiilivoimaloiden koko kasvoi sata vuotta täydentyen koko ajan suuremmilla ydinvoimaloilla. Energian megatrendi on nyt kääntymässä kohti pieniä hajautettuja uusiutuvan energian yksiköitä teknologian kehittyessä. Kaupungistumisen megatrendi muuttuu, koska paikan ja fyysisen läsnäolon merkitys työelämässä vähenee rajusti digitalisoitumisen ja nopeiden 5G tietoliikenneyhteyksien, virtuaalisen läsnäolon ja etätyön kasvaessa.

Muutos nopeutuu kun parannetaan samalla liikenneyhteyksiä rakentamalla Suomeen luotijunayhteyksiä, joilla Helsingistä Ouluun pääsee parissa tunnissa ja vastaava Pori-Tre-J:kylä-Joensuu nopea yhteys. Liikenneinfraa kehittämällä tarvittava työssäkäynti voidaan tällöin hoitaa kaukaakin. Samalla työpaikkoja syntyy, luonnonvarojen käyttöönotto tehostuu ja matkailun mahdollisuudet tulevat hyödynnettyä. Yritykset voivat perustaa työpaikkoja muualle kuin korkean kustannustason suurkaupunkeihin ja tavarat saadaan nopeasti markkinoille.

Suomessa taannoin vieraillut kuuluisan sveitsiläisen korkeakoulun Graduate Institute Genevan kansainvälisen talouden professori Richard Baldwin totesi tieto- ja viestintätekniikan kehittymisen vuoksi yritysten pystyvän organisoimaan tuotantoaan eri puolille maailmaa. Baldwinin jopa puhuu  virtuaalisesta maahanmuutosta, jossa ei olla fyysisesti läsnä.

Baldwin näkee asiat eri tavalla kuin kaupungistumiseen sokeasti uskovat:  ”Jos talo on ostettu edullisesti entisen työpaikan läheltä ja uusi työpaikka edellyttäisi muuttamista selvästi kalliimmalle asuinalueelle, meillä on ongelma. Jos ihmiset eivät voi muuttaa työpaikkojen luokse, kenties hienovaraisella teollisuuspolitiikalla voisi saada työpaikkoja siirtymään ihmisten luokse.”

Kun toimitaan järkevästi asunnot eivät olekaan väärässä paikassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Ihan tavallinen perusomakotitalo vähän sivummalla eikä saa tuskin puolta oikeasta hinnasta ja syynä palvelujen poisvienti.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Oikea hinta on aina se markkinahinta. Jos pyrit muuhun hintaan, niin pyrit väärään hintaan.

So sad it is ...

Käyttäjän TeroTeukkaAhtola kuva
Tero Ahtola

Olisi muuten vapaata markkinataloutta, mutta se on vääristetty politiikalla. Me täältä maaseudulta maksetaan veroina Helsinkiläisten työssäkäyvien ihmisten asumistukia. Kun eu:alueella työvoima liikkuu, niin pelaa markkina-alueellamme ulkomainen halpatyävoima eri pelisäännöillä, kun paikalliset. Lisäksi duunareille maksetaan Helsingissä ramppaamisesta 40e päivä+40-50c kilometri niin ikään verovaroista. Ja vielä lisäksi, koska taloutemme on kuralla euron ja eu:n takia, niin joudumme elvyttämään kotitalousvähennyksillä eli kun omistava luokka kohentaa kiinteistöjensä arvoa, niin siitäkin veronmaksajien pitää maksaa puolet.
Markkinahinta on juuri se, miksi politiikka on sen asettanut.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Ko. uutinen on jo ainakin vuodelta 2013, tässä Ilkan 2014:

https://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4...

Kertarysäyksellä asunnon väärässä paikassa olemisen on saanut tuta pienillä tehdaspaikkakunnilla silloin kun tehdas on lopetettu, asukkaat muuttaneet työn perässä muualle ja osake-asunnot sekä omakotitalot jääneet käsiin.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Pahin tilannehan tuossa on tietenkin, jos se asunto on vasta (velkarahalla) hankittu. Tavallaan on uskottu tulevaisuuteen, jolta on yllättäen pudonnut pohja pois. Sijoitukselle on laskettu joku takaisinmaksuaika mutta sitä ei pääsekään käyttämään koko takaisinmaksuaikaa.

Jokainen tapaus on tietenkin myös yksilöllinen. Tilanteesta riippuen asunnosta ei tule käyttökelvotonta, vaikka sen markkina-arvo putoaa. Monet meistä asuvat asunnossa tai omistavat vapaa-ajan asunnon, jolla on ensi sijassa käyttöarvo. Ongelma syntyy vasta sitten, jos omistus pitäisi realisoida.

Toivottavasti kiinteistöverotuksen muutokset mahdollistavat sen, että kiinteistöistä, joiden markkina-arvot ovat pudonneet, maksetaankin enää markkina-arvon mukainen kiinteistövero. Silloin se mahdollistaisi paremmin sen, että kiinteistöä kannattaisi pitää kunnossa, jos sille vielä löytyisi joku käyttöarvo.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Markkinataloudessa toimijat ovat vähän niin kuin sopulilauma. Kun jokin vaihtoehto näyttää houkuttelevalta, "kaikki" ryntäävät sinne, ja sen jälkeen se ei enää näytäkään houkuttelevalta...

Mutta tuollainen anarkia on kapitalismin kiinteä ja sitä määrittävä osa. Vain keskusjohtoisessa suunnitelmataloudessa on mahdollista tehdä pitkällä aikavälillä yhteiskunnan kannalta järkeviksi osoittautuvia päätöksiä koordinoidusti.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Keskusjohtoisessa suunnitelmataloudessa? Tarkoitatko Neuvostoliiton kaltaisessa yhteiskunnassa?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

"Kaupungeissa tuottavuus on hyvä, koska tarvittava osaaminen, tieto, työvoima ja yritykset ovat lähellä toisiaan. ... Muuttoliikkeen myötä asuntojen hinnat nousevat ja asuntojen koko pienenee, koska ihmisillä ei ole varaa maksaa isommasta asunnosta."

Tässä on pieni harha. Kaupunkien tuottavuus on hyvä, koska valtio avustaa asumistuella halvan työvoiman asumista kaupungeissa. Jos yritykset joutuisivat maksamaan asumisen mahdollistavan palkan kaikille työntekijöilleen, kustannukset nousisivat ja tuottavuus laskisi. Koko ajanhan valitetaan sitä, että ihmiset eivät elä palkallaan vaan tarvitsevat sen lisäksi asumistukea (ja muitakin sosiaalitukia).

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Hyvä huomio! Yritykset tavallaan väistävät työvoimasta johtuvia kustannuksia.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Näytä minulle valtio jossa muuttoliike on kaupungeista maalle, niin näytän sinulle Jari Sillanpään ajokortin. Kyse on luonnonvoimasta.

Asumistuen siirtämistä valtiolta kunnille kannatan ehdottomasti.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Juuri näin. Ilmeisesti suurempi osa ihmisistä haluaa muuttaa tuohon suuntaan, koska se on henkilökohtaisesti hyvä ratkaisu. Mutta toisaalta on myös ihmisiä, jotka haluavat asua haja-asutusalueilla.

Juuri asumistuen siirtäminen kunnille olisi yksi keino, joka toisi vetovoimatekijöihin ilmiselvän (negatiivisen) takaisinkytkennän.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Amos, ensimmäinen merkittävä muuttoaalto kaupunkeihin tapahtui 1700 ja 1800 luvulla teollistumisen myötä. Höyrykoneen ja monien muiden teknisten keksintöjen avulla mahdollistui tehdastuotanto, joka vaati työvoimaa maaseudulta. Tällä ei ole mitään luonnonlain kanssa tekemistä. Kyse on ihmisen toiminnasta, työstä ja päätöksistä. Internet, älypuhelin ja henkilökohtaiset tietokoneet ovat historiallisesti syntyneet juuri nyt ja niihin perustuvat digitaaliset tekniikat tulevat muuttamaan maailman perusteellisesti. Ihmisen lokaatiolla tulee oleman yhä vähemmän merkitystä tuotannossa. Tämä avaa huikeat mahdollisuudet poliitikoille ja päättäjille ajatella asiat toisin kuin aiemmin, jos unohdetaa nämä lähes marxilaisuudelta kuullostavat luonnonlait. Tämä kehitys on vasta alkamassa.

Käyttäjän mikasatta kuva
Mika Sarivaara-Satta
Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Tanskassa keskusta johtoinen hallitus antaa lisää rahaa tuoreessa budjetissaan syrjäseutujen ja yleensäkin suurkaupunkien ulkopuolisten alueiden kehittämiseen.

Myös hajasijoitus jatkuu mm. verohallinto pilkottiin ja perustettiin muistaakseni 8 alueellista yksikköä, joista kukin keskittyy tiettyyn erityisosamiseen. Tähän politiikkaan on hyvänä vetoapuna koko maan kattava valokuituverkosto, jolloin tehokas nettiyhteys pelaa koko maassa.

Saman suuntaista politiikkaa noudattaa myös Ruotsi. Entä Suomi? Sekoilee sotensa ja maakuntahallintonsa kanssa.Tuottavat työpaikat merkitsevät enemmän kuin hatarat hallintoratkaisut.

Kaupungistuminen ei ole todellakaan luonnonlaki, vaan senkin voi lukea uusliberalistien keksimän globaalisaatio-käsitteen ansioksi. Hyvin ovat saaneet myytyä ajatuksen "tyhmälle kansalle".

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kaupungistuminen on jatkunut viimeiset 6000 vuotta, ja se tulee jatkumaan seuraavat 6000 vuotta.

Syy tähän on se, että lyhyet etäisyydet mahdollistavat palvelut, joita digitalisaatio ei tule korvaamaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #25

"Syy tähän on se, että lyhyet etäisyydet mahdollistavat palvelut, joita digitalisaatio ei tule korvaamaan."

Lyhyet etäisyydet ahtaassa kerrostaloasunnossa eivät tule koskaan korvaamaan tilaa ja rauhaa maaseudun yksityisyydessä. Eläköön se pieni ero ja ihmisen vapaa valinta.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #28

Enemmistö on kanssasi eri mieltä.

Mutta valinta on tietysti vapaa, eikä enemmistö tarkoita kaikkia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #29

"Enemmistö on kanssasi eri mieltä."

Enemmistöllä ei ole rahanpuutteessa mahdollista valita.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #30

Rahanpuute on syy olla muuttamatta kaupunkeihin, eikä päin vastoin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #31

Valtio maksaa yhä useamman asumisen kuten myös elämisenkin.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #32

Siksipä asumistuen maksaminen pitäisi siirtääkin kunnille. Silloin markkinatalous (työvoiman tarve / rahanpuute) ohjaisi myös asuinpaikan valintaa.

Toinen asia on tietenkin se, että palveluiden maksaminen pitäisi ohjata niille, jotka palveluita käyttävät. Silloin haja-asutusalueen huonompia (valtion) palveluita käyttäviä myös verotettaisiin vähemmän (valtion) verotuksessa. Kunnalliset palvelut ja kunnallinen verotus olisi sitten asukkaiden itsensä päätettävissä.

Miksi muoniolaisen pitäisi maksaa yhtä paljon oopperan toiminnasta kuin helsinkiläisen. Hänhän maksaa lipunkin hinnan moninkertaisesti jo matkakuluina sen lisäksi, että oopperassa käyntiin pitää varata koko päivä muutaman tunnin asemesta.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #25

Niinpä, ruokaostokset voi hankkia netistä mutta ne pitää silti jonkun pakata ja kotiovelle toimittaa. Parjattuihin automarketteihin mennään niiden käyttömukavuuden takua.

Suoratoiston luultiin lopettavan esim. elokuvateatterit vaan toisin kävi, näyttää kovin suositulta ja näytöksiä järjestetään arkisinkin keskellä päivää.
Samoin kulttuurifestivaalit tekevät yleisöennätyksiä surkeista säistä huolimatta. Ihmiset haluavat olla siellä missä muutkin ovat, lisäksi kun keskittäminen takaa laadukkaat palvelut.

Käyttäjän kristiinailmarinen kuva
Kristiina Kreisler

kommenttiin 7:

Asumistuki pitäisi poistaa kokonaan, niin asumisen hinta laskee samantien, jopa niissä miljoonassa "oikealla paikalla" olevissa asunnoissa. :).

Jos asumistukea maksetaan, on sama maksaako sen valtio, kunta vai Aku Ankka; SINÄ maksat sen.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Ei lainkaan sama, jos asumistuen maksaa kunta, niin kunnalla on kannustin huolehtia siitä että sitä maksataan mahdollisimman vähän = huolehtia siitä että asuntoja on mahdollisimman paljon.

Jos tuen maksaa valtio (kuten nyt) kunnalla on kannustin huolehtia siitä että sitä maksetaan mahdollisimman paljon.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kiva, että hinnat edelleen laskevat. Itse kaavailen sellaista kolme yötä kaupungissa ja neljä maalla/mökillä rytmiä niin kauan kuin olen työelämässä.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Hienoa, Börjestä tulee maalainen!

T.korven asukas 24/7.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen
Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ikävä asenne. Aiot käyttää muiden taloudellista ahdinkoa omaksi hyväksesi.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Eikös se ole kiva, että edes joku ostaa, vaikka halvallakin, jos pitää päästä tilastaan eroon.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #41

Kieltämättä olet myös oikeassa. Tosin en ole varma, miten toimisin, jos minulla olisi varaa kiinteistön ostamiseen ja näkisin, että myyjä on edelleen kaupankin jälkeen puilla paljailla. Kai toteaisin itsekin, että bad luck, mutta markkinatalous.

JK. Tosin tuolla samalla logiikalla, eikö ole ihan hyvä, että noista Välimeren rantavaltioista löytyy ihmisiä, jotka ovat korvausta vastaan valmiita kuljettamaan ihmisiä meren yli turvapaikanhakijoiksi? Pelkkää markkinataloutta, joku sentään myy palvelua, kun oikea hinta löytyy.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Jokainen itselleen asunnon rakentanut tai ostanut on kyllä ihan itse vastuussa päätöksistään.

Jos on työikäinen tai vanha ja sairas on ihan itse ajoiss hankkiuduttava asumaan sinne missä on töitä tai palveluita. Tai sitten tyydyttävä kotikunnan riutuneisiin palveluihin.

Suomen pitäminen pakolla asuttuna kaikilla alueilla on hyvin typerän ajattelun tulos.

Ruuhkaisen Suomen asuntojen hinnat saadaan kohtuullisiksi tuottamalla merkittävä määrä asuntoja yhteiskunnan toimesta ilman voittoa. Lisäksi kunnat voivat antaa tällaiseen rakennustoimintaan rakennusmaan ilmaiseksi. Mitään perustetta ei ole maksaa rakennusmaasta ja se voidaan antaa korvauksetta tähän käyttöön ilman omistusoikeuden siirtoa yhteiskunnalta.

Maan omistamisen välttämättömyys on harha, jota pidetty yllä kiinteistökeinottelun vuoksi.

Käyttäjän VesaPeltola kuva
Vesa Peltola

Jokainen asunnon hankkinut tai rakentanut on toki vastuussa omasta toiminnastaan, mutta pitääkö voida luottaa siihen ettei politiikan suunta yllättäen muutu.

Omassa kotikaupungissani on tänäkin vuonna menossa tonttiarvonta, jossa onnekkaat pääsevät maksamaan kovan hinnan vuokraamastaan tai ostamastaan omakotitalon rakennuspaikasta. Mahtaisi näitä vuosien varrella kovan hinnan tontistaan maksaneita "hieman" harmittaa, jos rakennuspaikkoja alettaisiin ilmaiseksi luovuttaa. Jopa tämä tonttiarvontamalli on vastoin markkinatalouden lakeja, jossa kysynnän ja tarjonnan laki määrittelee hinnan. Tasapuolisen kuntalaisten kohtelun vuoksi pitäisi ilmeisesti lunastaa näiltä maksun kunnalle suorittaneilta heidän tonttinsa. Epäilen mistä näinä kuntatalouden aikoina moinen pääoma löytyisi varakkaanakaan pidetystä kunnasta. Jos siirrytään vain vuokratontteihin miten määräytyy niistä maksettu korvaus (vuosivuokra)ja saajat? Arvontamallilla, poliittisella harkinnalla vai tarjouskilpailulla? Kaikissa on omat vahvuutensa/heikkoutensa ja sitä kautta erilainen voittajien ja häviäjien joukkonsa.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Kaupungit täydentävät maaseutua ja toistepäin.

Meidän pitäisi välttää kaupunkien ja maaeudun vastaanasettelua. Se kuitenkin edellyttää että myös maaseutua arvostettaisiin.

Kaupunkivihreät eivät muuta enemmän vihaakaan kuin maaseutua. Todella ekologista.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Muuttovero 4% toimii tehokkaana jarruna kaikessa muuttamisessa Suomessa.

Virossa leimavero on 0.12%.

Suomen muuuttovero on vuoden palkka muuttajalle.

Lisäksi sosiaalinen asuminen pitäisi siirtää valmiisiin asuntoihin.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Määrävälein, sanotaanko vaikkapa 111 vuoden välein, suoritettava pääkaupungin vaihto saattaisi hieman helpottaa asumisongelmia. Seuraavana vuorossa Pihtipudas keskeisen asemansa vuoksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Muuan kollegani aikoinaan sanoi olevansa kotoisin alunperin Keski-Suomesta. Kun kysyin tarkemmin, hän vastasi, että Rovaniemeltä. Kummastellessani hän sanoi, että nimitetäänhän Jyväskylääkin Keski-Suomeksi vaikka siitä on etelärannikolle lyhyempi matka kuin Rovaniemestä Utsjoelle.

Jukka Toivonen

Pitäiskö siirtää firmat sinne missä on ne asunnot, onhan pääkaupunki seutu jo aivan liian ruuhkainen ja lisää muuttaa joka vuosi

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

En tiedä teistä muista mutta mä odotan eläkkeelle pääsyä ja muuttamista Inariin:)....hittoon kaikki digi ynnämuu roska ja varsinkin politiikka. Amen

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyllä se digi ja netti löytyy Inaristakin.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Ei mun tulevasta erämökistä:)

Heli Ratokangas

Tähän olisi helppo ratkaisu, Perustyömallin käyttöönotto. Sen käyttöönotolla saadaan moni työpaikka sinne missä työntekijä on.

Onhan se melkoisen hölmöläistä että monet matkustavat työpaikalle suureen kaupunkiin, istuvat koneen ääreen, tekevät työpäivän koneen äärellä ja matkustavat takaisin kotiinsa.

Monet työt voisi tehdä niin että työtekijä siirtyy lähellä olevaan työpaikkaan, jossa se kone on ja tekee työnsä siellä, palaa takaisin lähellä olevaan kotiinsa. Usein tuo kone on pääte tai puhelin, joka on yhteydessä yrityksen verkkoon, työntekijän työn voi siis tehdä missä päin maata hyvänsä.

Kun työpisteessä on peruspalvelut, työn tekeminen onnistuu tuottavasti. Kun työntekijä siirtyy oman lähiönsä tai kylänsä työpisteeseen, oma aika ei sekoitu työaikaan. Kun tullaan työpisteeseen, ollaan työssä, eikä tehdä omia juttuja. Samassa työpisteessä voi olla niin julkisen sektorin työntekijöitä kuin monen eri yrityksen työntekijöitä. Jokaisella oma, lukittava työtila jossa omaa työtä voi tehdä. Ja alihankintatyyppisesti voi sitten tehdä mekaanista työtä pienilläkin paikkakunnilla. Tuotteet vain liikkuvat, työntekijät työskentelevät asuntojensa lähellä olevissa halleissa.

Näin toimien useimpien työmatka on vain muutamia minuutteja, aikaa säästyy kun ei tarvitse ajaa ruuhkassa pitkiä työmatkoja. Kun taloudellinen epävarmuus poistuu, voi moni hankkia sähkökäyttöisen kulkupelin työmatkaa varten ja näin vähenee suuri määrä fossiilista polttoainetta käyttävästä liikenteestä.

Perustyömallissahan energia tuotettaisiin kausivarastoimalla kesäinen auringon energia lämpöenergiana, josta sitten tuotettaisiin tarvittava kaukolämpö ja sähköenergia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset