*

Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Mistä Suomen talouskasvu syntyy ja mitä nyt pitäisi tehdä?

Innovaatiotoiminnan perusasiat ovat hukassa monilta poliitikoilta ja muilta keskustelijoilta ja siksi keskustelu polkee paikallaan ja järjestelmän kehittäminen on sekavaa. Unohtuu, että keskeisin asia on uusien ideoiden ja teknologioiden kehittäminen. Ilman uutta teknologiaa unelmat maailman parantamisesta valuvat hukkaan, palveluja, vientiä ja myytävää ei ole. Ilman uutta teknologiaa pöhinä loppuu.

Tämä tulee hyvin ilmi Aalto yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjolan uudesta julkaisusta Suomen talouskasvu ja sen lähteet 1860-2015.  http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2017/09/KAK_...

Bruttokansantuote (Bkt) voidaan esittää kahden tekijän tulona: Tuottavuus kertaa tehdyt työtunnit. Tuottavuudella (T) tarkoitetaan työtunnissa aikaansaatua Bkt:tä. Eli Bkt=T*työtunnit.  Tästä nähdään, että pitkällä ajalla Bkt voi kasvaa vain jos tuotavuus kasvaa , sillä työn määrää ei voida lisätä rajattomasti. Väkiluku ja työpäivän pituus asettavat sille rajan. Sen sijaan tuottavuus voi kasvaa rajattomasti, jos teemme enemmän ja arvokkaampia tuotteita työssä ollessamme. Käytännössä talouskasvu syntyy pitkällä ajalla lähes yksinomaan tuotavuuden kasvusta.

Vuotuiset työtunnit ovat Saksassa 1360, Ruotsissa 1620 ja Suomessa 1650. Suomessa tehdään työtä kiitettävä määrä eikä työmäärä vaikuta tuottavuuteen. Myöskään työmarkkinoiden rakenteet eivät vaikuta suoraan parempien tuotteiden syntyyn eli tuottavuuden kasvuun. Rakenteet eivät ideoita tuota.

Tuottavuudelle on kolme lähdettä: henkinen pääoma, kiinteä pääoma ja ideat eli teknologia. Henkistä pääomaa voidaan lisätä koulutuksella, joten Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset edustavat outoa tietämättömyyttä. Kiinteä pääoma on koneita, laitteita, tietokoneohjelmia jne. Teknologialla ja ideoilla tarkoitetaan sitä tietoa millä osataan tehdä parempia tuotteita kulutukseen. Teknologia on keskeinen myös, koska ilman sitä ei henkisestä tai kiinteästä pääomasta ole mitään hyötyä. Teknologian kehitys tuottaa innovaatioita ja lisää talouskasvua ja investointeja.

Pohjolan laskelmat osoittavat, että 155 vuoden aikana asukasta kohden laskettu Bkt kasvoi keskimäärin 2,1% vuodessa. Tästä 1,4% yksikköä syntyi teknologian kehityksestä, 0,6% henkisestä pääomasta ja 0,1% kiinteästä pääomasta.

Sipilän hallitus asetti tavoitteeksi kilpailukyvyn parantamisen työvoimakustannuksia alentamalla ja julkisen talouden tasapainoittamisen leikkauksilla. Näillä toimilla ei kuitenkaan mitenkään edistetä talouskasvua, korkeintaan Pohjolan sanoin vakautetaan suhdannekehitystä.

Kun Sipilän hallitus samaan aikaan leikkasi julkisia tutkimus-ja kehitysmenoja se tietämättömyydessään heikensi talouskasvun lähteitä.

Kustannuskilpailukyky tai kyvyttömät myyntimiehet eivät ole Suomen keskeisin ongelma vaan riittämätön kyvykkyys luoda uusia ideoita ja uutta teknologiaa.  Teknologian ja Innovaatioiden kehityskeskus Tekes yhdistetään viennin-ja matkailun edistämisorganisaatioihin, joten aiheellisesti voi kysyä vahvistuuko teknologian ja radikaalien uusien ideoiden kehitys?

Niin, mitä pitäisi tehdä? Panostaa rajusti koulutukseen sekä teknologioiden ja ideoiden kehittämiseen. Avaimena olisi innovaatioprosessien osaamisen lisääminen. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Parikymmentä vuotta sitten luin yhdestä talousalan lehdestä ohjeista, joita ilmeisesti oli jossain kirjassa annettu suuryritysten johtajille. Ohjeiden vallitsevana tunnelmana oli se, että omien henkilökohtaisten tulojen maksimoimiseksi johtajan kannattaa laiminlyödä yrityksen kehittäminen pitkällä aikavälillä ja riistoviljellä sitä mikä on aiemmin luotu. Tällä tavalla pörssikurssi saadaan piiskattua lyhyellä tähtäimellä ylös ja johtaja voi kuitata isoja bonuksia.

Vastaavanlainen mentaliteetti tuntuu vallitsevan Suomen poliittisessa johdossa maan talouden huolehtimisessa.

On ymmärrettävää, että poliitikot eivät taloudesta juuri mitään ymmärrä, mutta huolestuttavampaa on, että toisinaan vaikuttaa siltä, että niinsanotut talousasiantuntijatkaan eivät siitä juuri mitään ymmärrä.

Kuten kirjoitit, reaalisen tuotannon kasvattaminen ja tehostaminen on se keino, jolla luodaan aineellista hyvinvointia. Taloudelliset arvot eivät synny kaupankäynnistä; kaupankäynnillä vain jaetaan niitä arvoja, jotka on työtä tekemällä luotu.

Kirjoitin taannoin samaa aihetta sivuten pari blogia:

Suomen talouden pelastaja: ”Joku muu”?

Raha ei kulu kun sitä käytetään

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

BKT:n kasvun sijaan pitäisi tavoitella hyvinvoinnin kasvua.

Reaalisesta BKT:sta tulisi vähentää tuotannosta aiheutuneet inhimilliset, ekologiset ja materiaaliset vahingot. Myöskin laadulliset kriteerit puuttuvat.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Olet oikeassa ettei BKT huomioi aiheutuneita vahinkoja mutta tuo on helpommin sanottu kuin tehty. Toistaiseksi ei ole kyetty muodostaman parempaa mittaria kuin BKT. BKT:n kasvu korreloi pitkälle hyvinvointiin. Kun BKT laskee, pahoinvointi lisääntyy kuten olemme nähneet Suomessakin.

Juha Hämäläinen

Olen ikäni työskennellyt teknologisyrityksissä. Kaikenkokoisissa firmoissa Suomessa ja pitkin maailmaa.

On ollut helppo havaita mistä elintaso ja kasvu syntyy. Se tuotetaan kaikkein eniten oikealla asenteella. Tuottava ja lujaa kasvava yritys ts sen työntekijät yrittävät määrätietoisesti ratkoa muiden ihmisten ja organisaatioiden ongelmia tuotteillaan paremmin kuin muut. He ovat asiakaspalvelijoita eivätkä mitään innovaatioprosessin pyörittäjiä vakuumissaan.

Tälläisen työn tuloksilla on kysyntää ja varaa hinnoitella tuotteet hyvinkin vapaasti.

Kannattavaa yritystä johtaa aina myyjä. Hänen tittelinsä voi olla mikä tahansa, mutta hänen funktionsa on myynti. Tämäkin funktio ymmärretään meillä yleensä täysin väärin. Myyjä, joka edustaa yritystään, on liikkeellä aina ensisijaisesti kysyäkseen ja vasta toissijaisesti tyrkyttääkseen.

Myyjä kytkee asiakkaiden tarpeet yrityksensä kykyyn ratkoa niitä. Näin syntyy kysyntää, kasvua ja kannattavuutta sekä ennenkaikkea jatkuvuutta. Tätä ei osata opettaa kunnolla missään kaupallisessa korkeakoulutuksessa, koska opetus on kaavoihin kangistunutta. Sen oppii vain käytännössä.

Kun mietimme miten Nokian menestys rakennettiin niin se ei perustunut vain tekniseen innovointiin. Yrityksen väki lähes kaikilla tasoilla käytti valtavasti aikaa asiakkaiden tapaamisiin ympäri maailmaa. Heitä kuunneltiin, ongelmia tunnistettiin ja lopulta yrityksen koko ajan kasvava osaaminen ja resurssit käytettiin asiakkaiden parempaan palveluun mahdollisimman nopeasti. Kasvu oli sen mukaista.

Kun lopulta yritysjohto väsyi ja kangistui, ote hellitti sekä suuret ansiot veltostuttivat kunnianhimon niin tuho tuli muutamassa vuodessa. Tilalle olivat tulleet mutkikkaat organisaatiot, hajautettu vastuu, tempoilevat päätökset, valtataistelut, kaiken tappavat prosessit sekä jatkuvat organisaatiomuutokset.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Pelkkä innovaatio ei ratkaise mitään jos tuotteistaminen ja markkinointi jää tekemättä. Yleensä suomalaiset innovaatiot myydään halvalla ulkomaille.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Tuotteistaminen ja markkinointi ovat osa innovaatiota. Innovaatio on syntynyt vasta kun se on markkinoilla ja sitä hyödynnetään. Tutkimustulos, patentti tai kehitteillä oleva teknologia ei ole vielä innovaatio.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset