*

Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Uskooko joku, että NATO auttaisi konfliktissa?

NATO-keskustelua vaivaa konkretian puute. Vedotaan historiaan kuinka saimme apua Natsi-Saksalta ja puhutaan itsestäänselvyyksistä kuten että avun vastaanottamista pitää harjoitella. Ratkaiseva kysymys nykymaailmassa suhteessa NATO:n on kuitenkin seuraava:

Olettakaamme tilanne, että Suomi olisi liittynyt NATO:n. Jossain vaiheessa Venäjä käynnistää nopean operaation ilmasta maahanlaskujoukoilla, jolla se miehittää  Pohjois-Lapista strategisesti tärkeitä alueita. Suomi ei pysty reagoimaan ajoissa yllätykselliseen operaatioon. Syntyy Ukrainan kaltainen jäätynyt konflikti.

Kuka uskoo, että NATO ja siis Trump lähettää tänne avuksemme joukkonsa ajaakseen kanssamme  Venäjän pois? Minä en usko. Myötätuntoa ja Venäjän tuomitsevia lausuntoja Trumpilta kyllä saadaan.

Kuka uskoo, että EU lähettää avuksemme joukkoja? Minä en. EU:ssa äänestetään (kai NATO:ssakin) ja yksikin vastustaja eliminoi sotaan liittymisen.

Yksin täällä on pärjättävä Venäjän kanssa. Tähän on kaksi lääkettä:

Hyvät suhteet, toimivat keskusteluyhteydet ja taloudellinen kanssakäyminen, joka hyödyttää kumpaakin win-win tyyliin.

Toiseksi on osoitettava, että Suomen kautta ei voi kukaan Pietaria ja Venäjää uhata. On osoitettava myös, ettei Suomen rajojen yli kannata tulla, koska hinta on niin korkea, ettei täällä ole mitään, josta tällaista hintaa kannattaa maksaa. Tähän Suomi tarvitsee vahvan armeijan, joka takaa, ettei Suomen läpi kuljeta ainakaan nopeasti paraatimarsseja laulellen.

Paasikiven, Kekkosen ja Koiviston aikana nämä realiteetit ymmärrettiin hyvin. Nykyinen johto, Niinistöt etunenässä, näyttää unohtaneet nämä vaivalla opitut asiat. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (57 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Uskon kyllä, että kuvailemaasi tilanteeseen reagoitaisiin myös sotilaallisesti aivan toisin kuin perinteisesti Venäjän piiriin kuuluneen, niin EU:n kuin NATO:nkin ulkopuolisen, Ukrainan kohdalla oli asian laita.

Ja Trumphan nyt on vain toistaiseksi presidenttinä ...

Oleellisinta kuitenkin on, että kynnys moisen operaation yrittämiseksi NATO-maan kohdalla olisi huisisti korkeampi. Onhan Putinkin heikkona hetkenään lipsauttanut, että "emme me mihinkään NATO-maahan voi hyökätä".

Joten en jaa käsitystäsi moisen skenaarion seurauksista enkä myöskään yhdy mielipiteisiisi koskien suositeltavaa ulkopolitiikkaa.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Naton 29 jäsenmaan valtiojohto ja Venäjä uskovat, että Nato auttaisi konfliktissa. Naton 29 jäsentä on sopinut keskenään keskinäisen avun antamisesta. Putin on puolestaan ilmoittanut, että Venäjä ei hyökkää Naton jäsenmaahan.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Putiniin tai hänen sanomisiin ei luoteta pätkääkään - missään yhteydessä.
Paitsi jos se käy pirtaan. Silloin luottamus on kivikova!

Henry

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Itse käytän mieluimmin termiä "luottaa". Luotan siihen että sopimus pitää. Länsimaissa sopimuksiin yleensä luotetaan, ei uskota. Jos sopimuksia rikotaan, niistä voi joutua vastuuseen myöhemmin jo muiden sopimusten ja käytäntöjen perusteella.

Putinisteille on tyypillistä väittää ettei Nato-sopimus pidä vaikka heillä ei ole tästä muuta todistetta kuin oma uskomus. Silti jopa Venäjä sopimukseen uskoo ja Nato-maissa siihen luotetaan. Muutoin venäläisille on tosin melko yleistä pitää sopimuksia hömppänä, länsimaissa asia juuri päinvastoin.

Leppälahti ei ehkä usko, mutta mitä väliä. Hän on tavallinen sukankuluttaja eikä merkittävässä asemassa, jossa hänellä olisi asiasta varma tieto. Itse uskon joulupukkiin yhtä hyvin perustein.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kun Obama vieraili Virossa, hän puhui koko kansalle sanoin: "You have lost your independence twice. As a member of NATO you will never lose it again!"

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Juhlapuheet on asia erikseen. Kuvaamani konflikti on epätodennäköinen. Sen syntyminen edellyttää tilannetta, jossa Venäjä kokisi olevansa pakon edessä ja pahasti uhattuna. Historia opettaa, että tuollaisessa tilanteessa juhlapuheet unohtuvat ja valtiot toimivat brutaalisti oma etuaan laskelmoiden. Ei pidä olla sinisilmäinen.

Muistetaan nyt vaikka Obaman lupaus Syyriassa. Hän kertoi, että Assadin kemiallisten aseiden käyttö on punainen viiva, jonka ylittäminen johtaisi USA:n toimiin. Kun niitä sitten käytettiin Obama ei tehnyt mitään.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Onko Viro mielestäsi itsenäinen?

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti
Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Ilman NATO:n jäsenyyttä ei ainakaan kukaan auttaisi, kun niitä turvatakuita ei ole.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Se, että autetaanko vai ei todellisessa tilanteessa riipu sopimuksista. Valtiot laskevat vakavassa paikassa oman etunsa ja toimivat sen mukaan. Sopimukset lentävät romukoppaan. Suomi voi saada apua tai sitten ei mutta se ei riipu sopimuspapereista.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei.

Kyllä se sopimuspaperi ilman muuta lisää avun saannin todennäköisyyttä eikä siitä paperista mitään harmiakaan ole.

NATO:n jäsenenä Suomi osallistuu jatkuvasti erilaisiin NATO:n sisäisiin kokouksiin ja tulee mielletyksi olennaiseksi osaksi NATO:n turvajärjestelmää.

Mistä ylipäätään johtuu tällainen Suomen ilmiselvien etujen vastainen propagoiminen?

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #8

Pidän valitettavana, että siirryt vihjailemaan blogistin motiiveista kun argumentit eivät riitä.

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Kysyisin niin päin, että mitä haittaa on NATO:n turvatakuista?

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #15

Hyvä kysymys, josta on paljonkin kirjoitettu. Tositilanteessa en näe hyötyä kuten edellä olen tuonut esiin. Mutta haittoja kyllä on. Venäjän suhteet heikentyvät vaikka mitään voimatoimia tuskin tulisi. Tämä näkyisi sotilaallisesti Itämeren tilanteen kiristymisenä, Venäjä keskittäisi joukkoja enemmän tänne. Erilaisissa Naton ja Venäjän varautumissuunnitelmissa olisimme eturintamassa, taistelualueena. Eräässä toisessa tuoreessa blogissa hyvin todettiin kuinka Venäjä voisi heikentää Suominatoa erilaisin toimin kuten sallimalla taas maahanmuuttolaumojen tulon yli rajan. Tarvittaessa talousasioilla voisi painostaa jne. Eihän tuo kaunista olisi mutta suurvallat ovat toimineet kautta aikain näin. Sen sijaan puolueettomalle Suomelle Venäjä on suuri taloudellinen mahdollisuus.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #20

Suomi ei ole puolueeton kuten ei muutkaan länsimaat. Nämä länsimaat käyvät kauppaa Venäjän kanssa, Suomi mukaanlukien. Maahanmuuttolaumaväite ei pidä paikkaansa. Natomaa Norja ryhtyi hallinnollisella päätöksellään automaattisesti käännyttämään itärajan yli tulevia. Venäjä on jo nyt keskittänyt mm. Alakurttiin merkittäviä sotavoimia vaikka Suomi ei ole Naton jäsen.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #20

Leppälahti on turhankin naiivi Venäjän suhteen (ja yritin muotoilla lauseen nätisti). Se että itse toimii kivasti ei tarkoita todellakaan että naapuri toimisi kivasti; ei etenkään kun naapurilla on ollut historia, missä toimii naapureidensa kanssa vähemmin mukavasti. Etenkin liittoutumattomien naapureiden kanssa ja kaiken lisäksi ihan vähän aikaa sittenkin ellei paraikaa.

En ole koskaan käsittänyt näitä yltiönaiivisti itänaapuriin suhtautuvia... kauppasuhteethan on hyvä pitää (Venäjän suhteet NATO-maihin näissä asioissa hyvät), sen sijaan tärkein omalle maalle on itsenäisyyden säilyttäminen mihin tarvitaan liittolaisia. Ajattelevatko Leppälahdet todella että kún ollaan kivasti, niin muutkin ovat kivasti? Mistä tuollainen äärinaiivi kuvitelma voi kummuta? Ehkä se on se Kekkosen-kiero-perintö tai mitä nyt vain. Muut Euroopan maat Venäjän rajoilla ovat ymmärtäneet yskän ja liittoutumattomia uskaltavat olla vain NATO-maiden ympäröimät kuten Sveitsi. Ei-EU ja ei-NATO valtioista hyökkäyksen ovat saaneet viime aikoina mm. Georgia ja Ukraina (liittoutumattomia ei-NATO/EU) ja alueita on vallattu Duginin yms. ideologian mukaisesti. Mutta ei sekään tai kai mikään herätä ainakaan ajoissa. Koska liittoutumattomuus on jokin siunaus ja takuu (vastoin kaikkea todellisuutta). Jostain syystä järkiajattelu kaikkoaa tunteen ja perinteen (lyhytaikaisen sellaisen) tieltä.

Olla NATOssa kaikin muin tavoin paitsi turvatakuiden osalta (kuten nyt Suomi) on peräti surkuhupaisaa (typerää/hassua/mielipuolisuutta/jne. määritelmiä)... Kuinka Suomi ajautui näin idioottimaiseen asemaan? Siinä on jälkipolville pohtimista.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Uskooko joku, että NATO auttaisi konfliktissa?"

Hyvä kysymys mutta ensin pitää kysyä:

"Uskooko joku, että NATOn jäsenenä joutuisimme konfliktiin?" Jos ei synny konfliktia, ei apuakaan tarvita, ja se on tietenkin paras vaihtoehto.

Käytäntö on osoittanut, että vain "natottomat" maat ovat joutuneet konfliktiin.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

"Olettakaamme tilanne, että Suomi olisi liittynyt NATO:n. Jossain vaiheessa Venäjä käynnistää nopean operaation ilmasta maahanlaskujoukoilla, jolla se miehittää Pohjois-Lapista strategisesti tärkeitä alueita. Suomi ei pysty reagoimaan ajoissa yllätykselliseen operaatioon. Syntyy Ukrainan kaltainen jäätynyt konflikti."

Tuossa tilanteessa Suomi vetoaisi NATO:n viidenteen artiklaan, koska sen alueellinen koskemattomuus olisi uhattuna. Ensinnäkin Venäjä ottaisi tuossa todella suuren riskin, koska se pelaisi tuplaa tai kuittia. Jos se olisi oikeassa, niin se todistaisi NATO:n hampaattomaksi, mutta jos se olisi väärässä, niin se sytyttäisi kolmannen maailmansodan.

Toisin sanoen riski-tuotos -analyysin perusteella Venäjä toimisi tuossa äärimmäisen typerästi, koska keskeistä ei ole se, mitä tapahtuu, jos on oikeassa, vaan mitä tapahtuu jos on väärässä ja NATO ei olekaan hampaaton.

Jos NATO ei ole halukas auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaataan, niin sotilasliittona sen päivät ovat luetut. Samalla sen merkittävimmät jäsenmaat kokevat huomattavan arvovaltatappion, koska ne juuri jättivät liittolaisensa heitteille. Kuinka uskottavia sen jälkeen olisivat Yhdysvallat, Britannia, Ranska ja muut NATO-maat ulkopoliittisesti?

"Hyvät suhteet, toimivat keskusteluyhteydet ja taloudellinen kanssakäyminen, joka hyödyttää kumpaakin win-win tyyliin."

Venäjällä talous palvelee valtion intressejä ja on tarpeen vaatiessa uhrattavissa, jos valtion johto on sillä kannalla. Venäjän toteuttama Krimin miehitys ja lietsomat itäisen Ukrainan levottomuudet todistavat sen. Suomen kannalta suurvaltanaapuri, joka katsoo oikeudekseen siirtää omia rajojaan rikkoen samalla YK:n peruskirjan ja ETYK:n periaatteita yksipuolisesti, ei voi olla luotettava neuvottelukumppani. Diplomatia toimii tunnetusti silloin, kun toiseen osapuoleen voidaan luottaa.

"Toiseksi on osoitettava, että Suomen kautta ei voi kukaan Pietaria ja Venäjää uhata. On osoitettava myös, ettei Suomen rajojen yli kannata tulla, koska hinta on niin korkea, ettei täällä ole mitään, josta tällaista hintaa kannattaa maksaa. Tähän Suomi tarvitsee vahvan armeijan, joka takaa, ettei Suomen läpi kuljeta ainakaan nopeasti paraatimarsseja laulellen."

Puolueettomuus ja aseellinen uskottava puolustus eivät ole halpoja. Jo nyt Suomen valtion budjetti vuodelle 2018 on noin kolmen miljardin euron verran alijäämäinen:

http://valtioneuvosto.fi/budjetti-2018

Kuinka paljon Suomen puolustusmenoja tulisi nostaa, jotta pystymme osoittamaan, että puolueettoman Suomen rajojen ylitse ei kannata tulla? Kuinka paljon tuollainen vahva armeija maksaisi Suomen valtiolle? Olisiko se poliittisesti mahdollista, kun vasemmisto varmasti vastustaisi sitä?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Jos NATO ei ole halukas auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaataan, niin sotilasliittona sen päivät ovat luetut."

Tuo on äärimmäisen oleellinen pointti myös lausua julki. Eli toisin sanoen yhtä hyvin voi kysyä "uhraisiko NATO oman olemassaolonsa pienen maakaistaleen takia Lapissa"? Jos vastaus on "ei", niin se tarkoittaa sitä, että NATO ryhtyisi kaikkiin sellaisiin toimiin, joita viides artikla edellyttää asiaintilan saattamiseksi ennalleen.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Juha hyvä, NATON:n olemassaolo ei riipu syrjäisen Suomen puolustamisesta. NATOn jäsenmailla on lisäksi erilaisia intressejä. Jotkut haluavat rakentaa suhteita Venäjään, toiset ovat tiukempia. Pieniä maita on historian sivu uhrattu. Juuri tämän kaltaisten sinisilmäisten oletusten tähden ei nähdä metsää puilta NATO keskustelussa. Paasikivi, Kekkonen ja Koivisto näkivät.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #13

NATO:lla ei olisi uskottavuutta enää minkään jäsenmaan silmissä, jos se ei pitäisi kiinni peruskirjaansa kirjatuista oleellisimmista periaatteista uhraten jonkin jäsenmaan tuosta vain. Kuten todettiin kommentissa, johon vastasin, sopimuksesta kiinni pitäminen on NATO:n olemassaolon ehto.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #13

Mitkä ovat ne maat, joita Nato puolustaisi?

Jos puolustusliitto rikkoo omaa kaikkein tärkeintä sääntöään, puolustaa jäsenmaataan, se lakkaa samalla olemasta puolustusliitto.

Se, etteivät KAHDENVÄLISET hyökkäämättömyyssopimukset pidä, on aivan eri juttu kuin 29 valtion välinen sopimus. Ja mikä parasta, mikään valtio ei halua testata pitääkö vai ei. Spekulointi tästä on aika turhanaikaista, vähän niin kuin, ettei vakuutusta kannata hankkia, ei se kuitenkaan korvaa, vaikka sopimuksessa niin sanotaan.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

"Kuinka paljon Suomen puolustusmenoja tulisi nostaa, jotta pystymme osoittamaan, että puolueettoman Suomen rajojen ylitse ei kannata tulla?"

**************************************************

Ilman liittolaisia meillä ei ole sellaisia rahoja nyt eikä tulevaisuudessa. NATO-maihin tunnetusti (kuten Putinkin myöntää) Venäjä ei ole hyökkäämässä.... jättäen jäljelle ei-NATO-maat ja etenkin ne rajanaapurit, jotka eivät ole EU:ssa (siitä syystä EU on vielä perusteltu kuten 90-luvulla siihen liityimme pääosin puolustuspoliittisista syistä... muu oli lumetta... olisi vain kannattanut silloinkin mennä suoraan NATOon ja emme olisi tässä pulmatilanteessa.. omasta puolestani mikäli pitäisi valita, niin vaihtaisin
EU:n NATOOn..).

Poislukien tietenkin yhtä mielipuoliset vaihtoehdot kuin ns. "liittoutumattomuus" Venäjän rajanaapurina eli jospa vaikka ryhtyisimme Pohjois-Koreaksi ja kehittämään omaa ydinasetta (mikä olisi typerää....... en oikein usko että Venäjä sellaisen kehittämisen sallisi vaikka heillä itsellään niitä riittää tuhansia ja taas tuhansia).

Rauhan kannalta liittoutuminen sotia ehkäisevästi olisi se paras ratkaisu. Suurin syy ainakin itselleni NATO-jäsenyydelle ja vasta sen jälkeen tulevat kustannuksissa sun muissa säästäminen mikä myös onnistuisi paremmin liittoumassa eikä yksin. Ihmiset unohtavat helposti veteraanien "ei koskaan enää yksin" toteamat, koska sodista on jo niin pitkä aika. Parempi olisi ehkäistä sotia liittoutumalla eikä olla kuset housuissa väärien päätösten johdosta.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

NATO on sillä lailla korni organisaatio, että

1. Kaksi sen merkittävää ja sotilaallisesti vahvaa jäsentä, Kreikka ja Turkki ovat tukkanuottasilla keskenään.

2. Turkki on islamilaisena valtiona riskitekijä NATO:n sisällä.

3. Suurin osa NATO-maista ei omaa minkäänlaista strategisesti merkittävää sotilaallista iskukykyä.

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Yhdistelmä USA, Ranska, Iso Britannia, Saksa on kyllä merkittävä sotilaallinen iskukyky.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Merkittävä sotilaallinen iskukyky on tietysti määrittelykysymys, mutta NATO:on kuuluu myös kolme ydinasevaltaa.

Vaikka Turkin sisäpolitiikka onkin ollut murroksessa viime vuosina, ei sitä edelleenkään poliittisesti voi pitää islamilaisena valtiona, jos nyt joku jollain tavoin ajattelisi, että moinen seikka voisi ylipäätään olla "riskitekijä" NATO:;n sisällä.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Jukka Leppälahti: "Uskooko joku, että NATO auttaisi konfliktissa?"

Minä tiedän ainakin yhden, joka uskoo: Vladimir Putin.

Nato perustettiin 1949 ja on suojannut jäsenmaitaan vakuuttavan menestyksellisesti koko olemassaolonsa ajan. Mikään muu ei ole pitänyt Neuvostoliiton tai Putinin Venäjän kynsiä irti naapurimaistaan. Tehokkain rauhanjärjestö, mitä tiedän.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Rauhan ylläpitäminen EU-alueilla menee joskus turhaankin EU:n piikkiin (kuten yksin saatu Nobelin rauhanpalkinto....

Suuri ellei jopa suurempi vaikuttaja on ollut NATO, johon toki useimmat EU-maat kuuluvat eli tavallaan oikeaan osoitteeseen Nobel meni, mutta vain tavallaan ).

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Olet oikeassa, näin on ollut pitkään. Mikään ei kuitenkaan pysyvää. Naton pomo Trump tviittasi pari päivää sitten: "When will all the haters and fools out there realize that having a good relationship with Russia is a good thing, not a bad thing. There always playing politics - bad for our country". Hän sanoi, että Putinista on paljon apua.
Kukaan ei tiedä mitä Trumpin jälkeen tapahtuu. Pysyisin poissa näistä kerhoista.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Sen arvoiminen, olisiko Nato-jäsenyydestä Suomelle hyötyä vai haittaa mahdollisen konfliktin sattuessa, on vain toinen puoli arvioinnista. Toinen puoli on sen arvioiminen, edesauttaisiko vai ehkäisisikö Suomen Nato-jäsenyys mahdollisen konfliktin syntymistä.

Uskon, että asiallinen ja ystävällinen suhtautuminen Venäjään on paljon parempi rauhan tae kuin Nato-jäsenyys. Viime vuosina on vaikuttanut siltä, että valtamediassa on tuosta ensimmäisestä luovuttu, jotta saataisiin kansa kannattamaan jälkimmäistä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Uskon, että asiallinen ja ystävällinen suhtautuminen Venäjään on paljon parempi rauhan tae kuin Nato-jäsenyys."

NATO-jäsenyys ei ole mitenkään ristiriidassa asiallisen ja ystävällisen suhtautumisen kanssa.

Toisaalta venäläisen hallinnon luonteen tuntien jo historiasta ammoisista ajoista asti minkäänlainen suhtautuminen ei auta. Venäjä imperialistisena valtana katsoo kylmästi omaa etuaan kuin syvänmeren hai ilman tunteen häivääkään - aina ja kaikkialla!

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Voi Juha, voi Juha...!! :D :D :D

Jos olisit malttanut lopettaa kommenttisi kahteen ensimmäiseen kappaleeseen, niin se olisi ollut ihan ok. Mutta ei, oli ihan pakko kirjoittaa tuo kolmas kappale, joka on silkkaa projektiota...

Psychological projection

(Tarkkaan ottaen tuo ylläkirjoittamani on liian suopea kannanotto. Jos Suomi liittyisi Natoon, niin silloin suhteiden ystävällisyys Venäjään ei enää olisi samassa määrin Suomen päätäntävallassa.)

USA Bombing lists: The democracy world tour

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Uskon, että asiallinen ja ystävällinen suhtautuminen Venäjään on paljon parempi rauhan tae kuin Nato-jäsenyys"

Niin juuri, ollaan ystävällisiä ja asiallisia naapuriin, joka uhkaa toimenpiteillä, jos toimimme Suomen edun mukaisesti. Suomen Nato-jäsenyys on Venäjän edun vastaista vain jos kysymys on Venäjän tai Naton hyökkäysvalmistelusta.

Kejon käsitteet "ystävällinen ja asiallinen" tarkoittavat käytännössä alistumista uhan edessä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Taas yksi absurdi oletus joka perustuu siihen, että Suomesta tulee Venäjän vihollinen ennenkuin NATO liittymissopimuksen allekirjoituksen muste on kuivunut.

Vahvistukseksi näkemykselle julistetaan Venäjän ryhtyvän vastatoimiin ? Venäjä lisää joukkoja ja kalustoa itärajalle, suuntaa ohjukset Helsinkiin ja muihin suuriin kaupunkeihin, lopettaa diplomaattiset suhteet, keskeyttää kaasu-ja öljytoimitukset, sosialisoi suomalaiset sijoitukset Venäjällä, asettaa kansalaisensa matkustuskieltoon Suomeen ja lopettaa kaupankäynnin Suomen kanssa !

Blogisti on nyt lisäksi löytänyt tavanomaisesta liturgiasta poikkeavan uuden uhan. Venäjä lähettää oman maansa läpi kaikki maailman pakolaiset Suomeen ! Pitääkö Venäjä heitä omassa maassaan reservissä uhkauksen toteutusta silmälläpitäen ?

Näinhän Venäjä on toiminut kuten se on tehnyt kaikkien EU maiden kanssa jotka ovat NATO jäsenmaita. Niinkö ? Ei ole toiminut eikä toimi !

Venäjän vastatoimilla uhkailevien täytyy nähdä Venäjässä jokin pahan ydin, koska varotatte Suomea ja suomalaisia tekemästä itsenäisenä valtiona ja EU:n jäsenmaana taloudellisia tai puolustuksellisia liittoumia.

Jotenkin pitäisi ymmärtää kokonaisuutta. Venäjä ja Venäjän talous on täysin riippuvainen kaupasta eurooppaan. Miksi Venäjä tekisi taloudellisen itsemurhan yrityksellä muuttaa EU jäsenmaiden tai NATO jäsenmaiden rajoja.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Vahinko, ettei blogiteksti ja etenkin sen otsikko ole englanniksi. Asenne on Nato-maiden satojen miljoonien kansalaisten kannalta niin käsittämätön, että blogista tulisi välittömästi mediahitti. Suomalaiskansallinen alemmuudentunne – "kukapa nyt meitä muka auttaisi, vaikka kaikkia muita jäseniään Nato tietenkin auttaa" – loistaa tragikoomisella mollisoinnullaan.

* * *

Skenaario, jossa Suomessa "syntyy Ukrainan kaltainen jäätynyt konflikti" ei ole lainkaan uskottava.

"Nato ja siis Trump" osoittaa kirjoittajalta puuttuvan olennaiset perusasiat Pohjois-Atlantin liitosta järjestönä ja ymmärrys sen toimintatavoista.

Trump ei todellakaan ole USA:n itsevaltias eikä siellä Putinin kaltaisessa asemassa – hallintokoneisto ja oikeuslaitos ovat jyränneet hänet jo moneen kertaan. Hänen jälkeensä, runsaassa kolmessa vuodessa, virassa on toinen ja luultavasti toisenlainen valtionpäämies.

Yhdysvaltain presidentillä on toki vaikutusvaltaa, mutta Nato ei todellakaan ole hänen komennossaan.

"Yksin täällä on pärjättävä Venäjän kanssa." – Kaikeksi onneksi Suomella oli sentään toisessa maailmansodassa valtionjohto, joka ymmärsi tästä asiasta pessimistejä enemmän; muuten kansamme olisi luultavasti saanut kokea balttien kohtalon.

"On osoitettava myös, ettei Suomen rajojen yli kannata tulla, koska hinta on niin korkea, ettei täällä ole mitään, josta tällaista hintaa kannattaa maksaa." – Aikooko blogisti kenties käydä luennoimassa tästä Venäjän yleisesikunnassa? Siellä – eikä suinkaan Keravalla – suunnitellaan Venäjän sotilasoperaatioiden tavoitteet ja kulku sekä arvioidaan niiden todennäköiset tulokset Venäjän strategian kannalta, ja punnitaan niitä odotettavissa olevia tappioita ja muita seurausvaikutuksia vastaan.

Ikävä kyllä, Suomen valtioalueella todellisuudessa on Venäjän sodankäynnille sellaista merkitystä, että tärkeimpien avainkohteiden asema operaatioiden jatkon kannalta voi luoda valmiutta maksaa niiden haltuun otosta kovaakin hintaa. Yrityksiltä vie pohjan pois ainoastaan itseämme vahvempien liittolaisten tuki, koska suurvallan sotapotentiaalia ja yksin jättäytyneen Suomen puolustuskykyä ei realistisesti voi pitää yhtäläisinä, saatikka puolustajan etua suosivana lähtöasetelmana.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Olen samaa mieltä uskottavuudesta: tuon skenarion tarkoitus on vain valaista ydinkysymystä.
Anteeksi ilmaisun epäselvyys kun puhuin natopomo Trumpista. En tarkoitanut muotoseikkoja vaan sitä,että ilman USA:a ja sen johtajaa NATO on rampa.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

" "Yksin täällä on pärjättävä Venäjän kanssa." – Kaikeksi onneksi Suomella oli sentään toisessa maailmansodassa valtionjohto, joka ymmärsi tästä asiasta pessimistejä enemmän; muuten kansamme olisi luultavasti saanut kokea balttien kohtalon. "

Taisi olla vain onnen kantamoinen. Mentiin häviäjän puolelle. Neuvostoliiton mielenkiinto tällä suunnalla lopahti, ja jättivät yrityksensä viittä vaille kesken. Saksa ja Berliini olivat tärkeämpiä. Eivätkä senkään jälkeen ole suurempaa mielenkiintoa osoittaneet. Saattavathan taas innostua, kun tänne hissataan heidän mielestään uhkaavia tekijöitä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

1) Pessimisti olisi 1939 kuvitellut vain olevansa realisti, eikä olisi lähtenyt sotimaan koko talvisotaa, vaan nostanut valkoisen lipun ja saanut Viron kohtalon. Osapuolten voimasuhteita ja sotapotentiaalia verraten koko lähtökohta oli niin murskaavan yksipuolinen, että puolustussotaan ryhtyminen oli "järjetöntä" rationaalisesti ajatellen. – Ja kuitenkin se loppujen lopuksi kannatti! Tosin syistä, jotka eivät johtuneet yksin Suomesta ja jotka eivät olleet ennakoitavissa Neuvostoliiton hyökätessä 30.11.1939. Sikäli todellakin, onnen kantamoinen.

Jälkiviisastelijoilla on silmä somassa paikassa, ja he mielellään esittävät ylimielisiä arvioitaan, kuinka 1940-41 "mentiin häviäjän puolelle".

2) Onko jotakin epäselvää siitä, että Moskovan rauha 12.3.1940 oli todellakin alusta pitäen välirauha? NL ei millään tavoin osoittanut pitävänsä sodan tulosta lopullisena, vaan esitti jatkuvia vaatimuksia, propagandassaan uhkaili ja mm. ampui sotilaskoneidensa harkittuna operaationa alas aseettoman matkustajakone Kalevan Tallinnan – Helsingin reitillä tappaen kaikki miehistön jäsenet ja matkustajat.

Niiden, jotka haluavat selitellä parhain päin tuon kaiken, on syytä lukea alla olevasta linkistä käännös virallisesta pöytäkirjasta Molotovin neuvotteluista Hitlerin ja Ribbentropin kanssa Berliinissä puoli vuotta talvisodan rauhanteon jälkeen 12.–13.11.1940. EI jää mitään epäselvyyttä siitä, että Stalinin aikomus oli viedä päätökseen kesken jättämänsä talvisota, mutta sillä kertaa Hitlerin "ei käy" esti häntä panemasta toimeksi.

http://www.worldfuturefund.org/wffmaster/Reading/G...

3) Antaapa siis kuulua, mikä oli Suomen aseman tiedostaneelle valtionjohdolle se tarjolla ollut parempi vaihtoehto kuin tukeutuminen tuossa tilanteessa Hitlerin Saksaan?

4) Kun käytettävissä olivat tiedot Euroopan ja maailman sotilaspoliittisesta tilanteesta 1940-41, minkä siinä tilanteessa olisi pitänyt kertoa, mikä tuli olemaan häviäjän puoli? Vaikka se olisi voitu ennustaa varmasti, mikä olisi silloin ollut se parempi valinta 1941?

Kun Saksan kärkijoukot etenivät jo Moskovan esikaupunkeihin, se häviäjän tai voittajan puoli ei siinä vaiheessa ollut mikään itsestäänselvyys edes Stalinille. Ilman länsiliittoutuneiden massiivista lend lease -materiaaliapua operaatio Barbarossan lopputulos olisi hyvinkin voinut olla toinen.

Ei Neuvostoliittoa voi syyttää mielenkiinnon puutteesta Suomea kohtaan senkään jälkeen kun Saksan sotaonni kääntyi – kyllä kesän 1944 suurhyökkäys tehtiin aivan tositarkoituksella, mutta todellakin onneksemme Tali-Ihantalan jälkeen kilpajuoksu Berliiniin oli tärkeämpää kuin voitonmarssi Helsingissä.

Suuremmasta mielenkiinnosta 2. maailmansodan jälkeisinä vuosina voidaan toki olla monta mieltä. Suomelta alkoivat jo konstit käydä vähiin NL:n käydessä taitavaa hybridisotaansa YYA-Suomessa (minkä tulokset näkyvät tänäkin päivänä), mutta uusi onnenkantamoinen luhisti NL:n sisältä päin ja Kansojen Vankila joutui historian roskatunkiolle. Se pelasti Suomen jälleen kerran, mutta siihen meillä itsellämme ei ollut osuutta.

Putinia innostaa äärinationalistinen ja militaristinen meno, vaikka hän hyvin tietää, ettei Nato häntä uhkaa. Se innostus ei ole suomalaisten päätösvallassa, mutta Putinilla on tehollista peliaikaa jäljellä enää alle 10 vuotta, minkä hän tiedostaa varsin hyvin.

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

sinänsä turha tuota miettiä vaikka nato julistaisikin sodan venäjälle, suomi kerkeäisi aika todennäköisesti venäjän jalkoihin ennenkuin natomaat pystyisivät reagoimaan tehokkaasti. ja vaikka reagoisivatkin, niin silti isoimmat tuhot tulisivat venäjän läntisille naapureille eikä ranskan siviilikohteisiin yms. Ainoa mitä nato jäsenyys suomelle auttaisi, olisi se että venäjän pitäisi osata arvata, miten muut jäsenmaat siihen reagoivat.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Jukka Laulajainen: "Ainoa mitä nato jäsenyys suomelle auttaisi, olisi se että venäjän pitäisi osata arvata, miten muut jäsenmaat siihen reagoivat."

Ei Venäjän sitä tarvitse arvata. Se tietää jo.
Kuten jossain aikaisemmassa kommentissani totesin, Neuvostoliitolla/Venäjällä on ollut täysi luottamus Naton viitosartiklan toimivuuteen jo vuodesta 1949. Yksikään jäsenmaa ei ole joutunut puolustamaan rajojaan Venäjän sotilaallista aggressiota vastaan. Muutamalle ei-jäsenelle Venäjän naapurissa on kylläkin käynyt ohraisemmin, eikä niin kovinkaan kauan sitten.

Kun tosiasiat muuttuvat, muutan mielipiteeni. Toisin sanoen heti, kun Venäjä tunkee joukkojaan ja kalujaan väkisin ja lupaa kyselemättä Nato-maan alueelle, myönnän olleeni väärässä. Siihen saakka pidän Suomen Nato-jäsenyyttä välttämättömänä ja kiireellisenä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

>#28

"vaikka nato julistaisikin sodan venäjälle"

Heheh tai "vaikka YK julistaisikin sodan Venäjälle"

Kun lukee kummankin organisaation peruskirjan 1.artiklan, sodan julistaminen on peruskirjan tarkoituksen vastaista. Vaikka sodan julistusta turvaneuvostoissa esitettäisiinkin, yksikin jäsen (YK:ssä pysyvä jäsen, Natossa jokainen jäsen) voisi estää sen.

Jos vielä jatketaan spekulointia, kuinka Suomi mahtaisi äänestää Naton jäsenenä kun kysymys olisi sodan julistamisesta Venäjälle.? Olen 100% varma, että äänestäisi vastaan. Vaikka Suomi ei olekaan jäsen, kysymys on siis hyvin epätodennäköisestä mahdollisuudesta.

Kun Venäjä ryhtyi v.1992 Naton rauhankumppaniksi, Nato ei ollut Venäjän vihollinen. Nyt Venäjän sotilasdoktriinissa Nato mainitaan viholliseksi. Mitä Natossa on tapahtunut, että se on muuttunut Venäjän viholliseksi? Ei mitään.

Venäjä tarvitsee "vihollisen" sisäpoliittisista syistä, se on aivan selvä. Säälin suomalaisia putinisteja, jotka ottavat Venäjän propagandan totena. Haluaisin kuulla perusteluja, miksi Nato hyökkäisi (julistaisi sodan) Venäjälle. Sotaan tarvitaan jokin syy, mikä se mahtaisi olla. En keksi yhtään, voisiko joku asiantuntija kertoa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Sotaan tarvitaan jokin syy, mikä se mahtaisi olla. En keksi yhtään, voisiko joku asiantuntija kertoa."

Tätä pelkäsinkin, asiantuntijat eivät keksi mitään. Asiaa tuntemattomillakaan ei ole yhtään syytä esittää mutta siitä huolimatta jankkaavat jatkuvasti, että Nato hyökkää Venäjälle. Ja mikä pahinta, Nato hyökkää Suomen kautta, oli Suomi Natossa tai ei, RAUHANKUMPPANUUS ja isäntämaasopimus antavat Natolle oikeuden käyttää Suomea hyökkäyksen sillanpääasemana.

Mutta edelleenkin puuttuu se syy, miksi? Jos kuitenkin yritän oikein kovasti löytää yhden syyn, se voisi olla vaihtaa Kremlin juntta.

Siihen ei kuitenkaan sotaa tarvita, talouspakotteet riittävät. Jos kaasua ja öljyä ei osteta, Venäjä on polvillaan ja johto vaihtuu, joko rauhanomaisesti tai sitten ei. Venäläiset osaavat itse tehdä vallanvaihdon (-kumouksen).

Nato ei ole Putinin ainoa huoli. Liittovaltion pitäminen Kremlin komennossa rakoilee. Tatarstanin alueella on suuria öljy- ja maakaasuesiintymiä ja Tatarstan on osoittanut halua irtautua federaatiosta. Voisiko se tapahtua äänestämällä samaan tapaan kuin Krimillä, epäilen?

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Mitähän se Nato täällä tosi paikan tullen täällä puolustaisi. Ihmisiä ei ole tavattu puolustaa, kun siinä ei tämä panos-tuotos -ajattelu toimi ollenkaan. Pitäisi olla öljyä tai muuta arvokasta reaaliomaisuutta. Sitä meillä ei ole. Tuskin olemme Natolle edes strategisesti tärkeitä, Venäjälle varmaan enemmän.

Ja ihan sama se on Baltian kanssa.Jos on tosi kyseessä, niin lopputuloksen tietää kysymättä. Mitä Nato puolustaa Baltiassa? Onhan se mukava ottaa kuppia sopimusten kunniaksi, mutta ne unohtuvat, kun on rautaa ilmassa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Onhan tuo Baltian maiden NATO-jäsenyys toistaiseksi hyvin toiminut turvana. Ei ole toista "Ukrainaa" siellä, vaikka Vironkin itäosat ovat pääosin venäläisten asuttamia.

Ja toisaalta, viitaten moniin ylempiin kommentteihin voi todeta, että ilman NATO-jäsenyyttä sen lopputuloksen tietäisi vielä varmemmin. Mitä Viro on menettänyt NATO-jäsenyydellään mielestäsi?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Mitähän se Nato täällä tosi paikan tullen täällä puolustaisi"

Vastaus löytyy täältä: https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&sou...

Nato ei tietenkään puolustaisi Suomea koska emme ole jäsen (eikä meillä ole öljyä).

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Noita papereita noudatetaan silloin, kun edut eivät ole ristiriidassa. Jos edut ovat eriävät, silloin ääni muuttuu kellossa. Rauhan aikana on kivaa, mutta tositilanteessa lasketaan hintaa ja hyötyjä. Mikä on se hyöty, jota puolustajille tarjoamme. Hinta voi olla kova.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #45

Erkki Laitinen, sinun logiikkasi ei pidä, jenkeillä ei ollut edes sopimuksia, mitä olisi pitänyt noudattaa.

Jenkit eivät laskeneet panos/tuotosta 2. maailmansodassa. USA ei laskenut paljonko se nettoaa kun menee mukaan Euroopan kahinaan. Vähäisellä taloustietämyksellä väitän, että olisi ollut halvempaa lopettaa sotahommat Japanin kurmuuttamisen jälkeen, eihän Adolf edes aikonut valloittaa Amerikkaa, olisi antanut Ranskan ja Englannin sotia oma sotansa.

Valitettavasti menivät mukaan ja tukemaan Stalinia. Olisimme pärjänneet paljon paremmin ilman jenkkien tukea (tästäkö tämä jenkkiviha muuten mahtaa johtua?).

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Mitähän se Nato täällä tosi paikan tullen täällä puolustaisi. Ihmisiä ei ole tavattu puolustaa, kun siinä ei tämä panos-tuotos -ajattelu toimi ollenkaan. Pitäisi olla öljyä tai muuta arvokasta reaaliomaisuutta."

Suomella on huomattavat pohjavesivarat. Vedestä on tulossa alati tärkeämpi hyödyke maailmassa. Kuivilla seuduilla on jopa sodittu vedensaannin takia.

Noin 6-7 vuotta sitten vesilakia uudistettiin huomattavasti, ja sen on ajateltu luovan pohjaa tulevaisuudessa mahdollistettavalle yksityistämiselle.

Vuonna 2010 Ulkoministeri Alexander Stubbin nimittämä ja Jorma Ollilan johtama maabrändityöryhmä julkisti raporttinsa otsikolla "Drink Finland", ja siinä raportissa painotettiin pohjaveden tuotteistamista. Noihin aikoihin sanaa vesiosaaminen tehtiin tunnetuksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tarkoittivat varmaan "Drink Finlandia".

Muuten vesilaitosten yksityistäminen ei tarkoita pohjavesien yksityistämistä. Samalla tavalla kuin ilmakaasutehdas tuottaa nestemäistä happea, vetyä, typpeä, hiilidioksidia ja argonia hyödyntäen raaka-aineena ilmaa, niin vesilaitos tuottaa juomavettä hyödyntäen raaka-aineena pohjavettä. Ei ilmakaasutehtaankaan raaka-ainevarantoa ole sille nimitetty.

Yksityiset vesilaitokset huseeraavat suurimmassa osassa maailman maita. Esimerkiksi Shanghaissa asuessani viimeisten kolmen vuoden ajan masksoin vesilaskuni ranskalaistaustaiselle Veolia -yhtiölle, jolla oli jo silloin kymmeniä vesilaitostoimintoja eri puolilla Kiinaa - tuota kommunistista valtiota. ;)

Petteri Hiienkoski

Tietenkin retoriikassa vakuutetaan Naton 5. artiklaa ja solidaarisuutta yms. Sehän kuuluu asiaan. Sillä pyritään myös vahvistamaan pelotetta. Sanat ovat kustannustehokkaita "puolustusinvestointeja"... Riihikuivaa ei välttämättä tarvita dollariakaan.

Todellisuus on kuitenkin se, mikä loppupeleissa ratkaisee. Etenkin sodan ja rauhan kysymyksissä.

USA oli taannut Ukrainan suvereniteetin Budapestin pöytäkirjalla, mutta kuinkas sitten kävikään...

Uskon, että kuvaillussa tilanteessa, jossa Pohjois-Suomi olisi Venäjän miehittämä, Suomi Naton jäsenenä saisi jotain tukea Nato-mailta, ehkä torjunta-aseistusta Etelä-Suomen turvaksi, mutta mitä tarkalleen, se on kuitenkin toinen juttu. Uskon myös, että Suomi saisi vastaavaa tukea siinäkin tapauksessa, ettei se olisi Naton jäsen.

Jokainen valtio - etenkin suurvalta - tekee joka tilanteessa tarkan kustannus-hyötyanalyysin. Inter arma silent leges. Valkoinen talo erityisesti. Samoin Kreml. Tämä on pitkälti riippumatonta siitä kuka on isäntänä Valkoisessa talossa. Ja Kremlissä.

Emme voi varmuudella tietää millainen olisi se kriisi, jossa Venäjän miehittäisi Pohjois-Suomen. Venäjä ei siihen ryhtyisi ilman painavaa turvallisuusinteressiä. Murmarskin laivastotukikohta ja yhteydet Jäämerelle kuuluu Venäjän strategisiin intresseihin. Jos niiden turvallisuuden suhteen suhteen syntyy uhka, Venäjällä voi olla sanansa sanottavana. Voisiko sellainen uhka olla se, että Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä?

Tämä on relevantti kysymys, koska Ukrainan kriisiä ja Krimin miehitystä perusteltiin juuri Sevastopolin laivastotukikohdan turvaamisella. Se ilmeisesti oli uhattuna Kiovassa tapahtuneen vallanvaihdoksen takia. Länsimaiden johtajat toimivat tyhmästi. Ukrainan johtajat ilmeisesti vielä tyhmemmin. Ja viattomat kansalaiset saivat kärsiä, kuten aina kun aseet puhuvat.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

USA, Venäjän Federaatio ja Yhdistyneet Kuningaskunnat olivat taanneet Ukrainan suvereniteetin Budapestin pöytäkirjalla 5.12.1994, ja myöhemmin Kiina sekä Ranska antoivat erillisillä asiakirjoilla lievemmät takuut, mutta Ukraina ei kuulunut Naton 5. artiklan tarkoittamiin jäsenmaihin.

"Emme voi varmuudella tietää millainen olisi se kriisi, jossa Venäjän miehittäisi Pohjois-Suomen. Venäjä ei siihen ryhtyisi ilman painavaa turvallisuusinteressiä. Murmarskin laivastotukikohta ja yhteydet Jäämerelle kuuluu Venäjän strategisiin intresseihin. Jos niiden turvallisuuden suhteen suhteen syntyy uhka, Venäjällä voi olla sanansa sanottavana. Voisiko sellainen uhka olla se, että Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä?"

Jos Suomi jättäytyy sotilaallisesti yksikseen, sitä varmemmin Venäjä yrittää Suomen valtioalueen haltuunottoa jännityksen kiristyessä Pohjois-Euroopassa mistä tahansa syystä (kuten Venäjän tietoisista omista toimista sen jännityksen kiristämiseksi). Perusteluja kyllä keksitään luovasti, eikä niiden puutteeseen ole koskaan lopahtanut NL:n /Venäjän pyrkimys kaapata lisää aluetta itselleen. "Sevastopolin laivastotukikohdan turvaaminen" on täysin mielivaltainen ja oikeudellisesti pätemätön peruste Krimin kaappaukselle. Aivan yhtä hyvin voidaan koska tahansa vetää hihasta "Kuolan niemimaan tukikohta-alueen turvaaminen" tai klassinen "Leningradin/Pietarin turvallisuus" oikeuttamaan aivan mitä tahansa voimankäyttöä.

Suomen hakematta jäänyt Nato-jäsenyys madaltaa kynnystä aseelliseen väliintuloon, toteutunut Nato-jäsenyys taas nostaa sen merkittävästi korkeammaksi, sillä eiväthän Venäjän kenraalit ja marsalkat sentään itsetuhoisia ole.

Kansainvälisen oikeuden kanssahan tällä kaikella ei ole mitään tekemistä: jo YK:n peruskirjan artiklassa 51 todetaan kaikkien valtioiden luontainen oikeus (inherent right) itsepuolustukseen, joko erikseen tai kollektiivisesti, ja sama oikeus vahvistetaan uudelleen mm. ETYK:n päätösasiakirjassa 1975. Täysivaltainen valtio saa toki operoida asevoimillaan omalla valtioalueellaan aivan miten haluaa, liittoutua kenen kanssa haluaa, tai kutsua maahan liittolaistensa sotajoukkoja, eikä mikään "uhka", "painava intressi" tai sellaisen väittäminen anna laillista oikeutta naapurimaiden sotilaille ylittää valtakunnanrajaa ilman lupaa.

Venäjän julkisesti ilmoittama politiikka "suojella kansalaisiaan" toisten valtioiden alueella ei myöskään ole kansainvälisen oikeuden mukaista, koska omalla valtioalueellaan vain kukin suvereeni valtio itse on ainoa laillinen vallankäyttäjä. Venäläisillä kuten kaikilla muillakin ulkomaalaisilla on toki laillinen oikeus poistua sellaisista maista, joissa he eivät viihdy tai koe oloaan turvalliseksi, mutta Venäjän asevoimilla ei ole mitään laillista oikeutta tunkeutua toisten valtioiden alueelle kutsumatta.

* * *

"Jokainen valtio - etenkin suurvalta - tekee joka tilanteessa tarkan kustannus-hyötyanalyysin. Inter arma silent leges."

– Historiassa Saksan tunkeutuminen Puolaan 1.9.1939 aiheutti Britannian ja Ranskan uhkavaatimuksen Saksalle poistaa joukkonsa Puolasta. Koska Saksa ei vastannut ultimaatumiin mitenkään määräaikaan mennessä, Britannia ja Ranska julistivat Saksalle sodan, mistä alkoi sittemmin 2. maailmansota. Tekivätkö nämä suurvallat ensin "tarkan kustannus-hyötyanalyysin", sitä sopii epäillä. Mutta ne olivat antaneet Puolalle turvallisuustakuut, ja päättivät kuitenkin lunastaa lupauksensa tietämättä etukäteen, miten niille itselleen käy – lyhyen tähtäyksen intressi olisi tietenkin ollut teeskennellä välinpitämätöntä ja välttyä sodalta siinä vaiheessa, kuten Hitlerin aluekaappausten yhteydessä Keski-Euroopassa oli tehty jo monesti aiemminkin.

Se ei sillä kertaa jäänyt pelkäksi retoriikaksi vaan johti maailmansotaan; se myös maksoi sekä riihikuivia puntia ja frangeja että miljoonittain ihmishenkiä ja tuhoutunutta infrastruktuuria ja muuta kansallisvarallisuutta sotakoneistojen jyrätessä edestakaisin niin Euroopan mannerta kuin Pohjois-Afrikkaa ja Tyynen meren ulapoita ja rannikkovaltioita. Loppupeleissä 1945 maailma oli aivan toisenlainen kuin se oli ollut 1939 Hitlerin joukkojen siirtäessä Puolan rajapuomin pois tieltään ja Stalinin Puna-Armeijan liittyessä leikkiin vastakkaiselta suunnalta sopivan ajan kuluttua.

"Rauhan aikana on kivaa, mutta tositilanteessa lasketaan hintaa ja hyötyjä." – Tiedossani ei ole, väittikö kukaan Puolassa 1939 Britannian ja Ranskan antamia turvatakuita merkityksettömiksi tosipaikan tullen tuolla samalla perusteella. Sotaa ennalta ehkäisevää pelotetta ne eivät kyllä luoneet, mutta merkityksettömiksi puheiksi ne eivät totisesti jääneet.

Petteri Hiienkoski

Puolalle annetut turvatakuut eivät käytännössä auttaneet sitä millään tavalla. Yhtä tyhjän kanssa.

Turvatakuita on annettu läpi historian. Mutta se ei tarkoita sopimukset olisi pidetty. Inter arma silent leges. Näin sanoivat muinaiset roomalaiset. Näin on tapahtunut läpi sotahistorian, tapahtuu edelleen. Budapestin sopimus on esimerkki ihan lähihistoriasta.

Ennen II maailmansotaa oli useita muita sopimuksia kuin Puolalle annetut takuu. Ja eikös Tšekkoslovakialle ollut vahvistettu turvatakuut vain vähän ennen Saksan hyökkäystä Puolaan.

Suomi laittoi ennen Talvisotaa turvansa Kansainliittoon ja sen tarjoamiin kollektiivisiin turvallisuustakuisiin. Kun NL hyökkäisi Suomi vetosi Kansainliittoon ja turvatakuisiin. NL erotettiin Kansainliitosta. Länsivallat olivat halukkaita auttamaan Suomea, mutta muistaakseni Ruotsi kielsi niiden joukoilta kauttakulun. Suomi sai Kansainliiton mailta kuitenkin aseapua ja vapaaehtoisia...

Ukrainan kriisi liittyy olennaisesti Kiovassa tapahtuneeseen yllättävään vallanvaihdokseen ja sen aiheuttamaan uhkaan Venäjän turvallisuuseduille Itä-Ukrainassa ja Krimillä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #52

Mitä haittaa Suomelle olisi Naton jäsenyydestä, jos kriisitilanteessa kävisi ilmi, ettei turvatakuu toimi?

Siitä kai pitää lähteä ja käsittääkseni on lähdettykin, että hoidamme oman puolustuksemme, mutta totta kai ulkopuolinen apu on hyödyksi. Nyt osa kansasta ajattelee, ettei sitä apua kuitenkaan tulisi. Siteerataan usein A.Ehrensvärdin kuuluisaa lausetta: "Suomen kansa, seiso tässä omalla pohjallasi, äläkä luota vieraaseen apuun".

Siitä huolimatta kansa veikkaa, vaikka mahdollisuus voittoon on paljon pienempi kuin Naton turvatakuun toimivuus. "Jos et veikkaa, et voi voittaa, edes teoriassa." Jos et ole jäsen, turvatakuu ei ole voimassa, edes teoriassa.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #53

Suomen kohtalo on sinetöity, jos maa olisi Naton jäsen ja syttyisi konflikti esim. Viron ja Venäjän välille.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #54

Ei Suomi liittoutumattomanakaan voisi olla sodan ulkopuolella Venäjän hyökättyä Viroon. Eivät venäläiset kenraalit niin tyhmiä ole, että jättäisivät sivustan turvaamatta. Tukikohtia Suomenlahden pohjoisrannalta vaadittaisiin varmasti ja siihen ei taas Nato suostuisi. Sotatantereena oltaisiin siis joka tapauksessa, jos Venäjä ei pysy rajojensa sisällä.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #55

Tottokapa uskot itsekään tuohon. Venäläiskenraalit tuskin olisivat niin tyhmiä että ehdoin tahdoin sitoisivat armeijansa sotatoimiin Suomen kanssa jos suinkin voivat sen välttää... =)

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #56

”Venäläiskenraalit tuskin olisivat niin tyhmiä että ehdoin tahdoin sitoisivat armeijansa sotatoimiin Suomen kanssa jos suinkin voivat sen välttää”

Eivät myöskään niin tyhmiä, että lähtisivät haastamaan Natoa. Mutta jos kuitenkin olisivat niin tyhmiä, niin varmaan uskaltaisivat ottaa myös Suomesta tukikohdan. Kysymys onkin siitä, kumpi ehtisi ensin, Nato vai Venäjä.

Tuskinpa sentään itsekään uskot, että sotilaallisesti liittoutumaton Suomi voisi pysytellä Venäjän Baltiaan kohdistaman hyökkäyksen ulkopuolella.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset