Salaisuuksia julkaistiin vai tiesikö joku nämä yksityiskohdat?
On väitetty, ettei Helsingin Sanomien jutussa Viestikoekeskuksesta ollut mitään uutta, joka ei olisi ollut julkisuudessa aiemmin, mm Wikipedian artikkelissa. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Kyllä Viestikoekeskuksen tehtävä yleisellä tasolla löytyy julkisuudesta mutta eivät seuraavat yksityiskohtaiset tiedot:
Suomi kykenee arvioimaan Venäjän alueella olevat joukot, joukkojen tyypit, johtosuhteet, tehtävät ja toiminnan muutokset.
Suomella on käytössä vihollisesta elektroninen tiedustelukartta. Tällainen kartta paljastaa vastustajan suunnitelmat, valmiuden, johtopaikat, liikkeen, tulituen, maalitiedustelun, ilmapuolustuksen sekä tukielementtien käyttämät viesti-, tutka- ja telemetrialähettimet.
Suomi pystyy seuraamaan konkreettisesti Venäjän asevoimien johtamisjärjestelmien kehitystä, lähialueen esikunta- ja johtamisharjoituksia sekä sotaharjoituksia.
Suomi pystyy näkemään eroja todellisuuden ja Venäjän tekemien virallisten ilmoitusten välillä rajantakaisista joukoista. Esimerkiksi, että ydinkärkien kuljetusyksikköjä oli jäänyt raportoimatta rajan pinnasta.
Signaalikirjastojen avulla Viestikoekeskus tai taistelujoukot pystyvät tunnistamaan ja maalittamaan tuhottavia kohteita .
Puolustusvoimat pitää myös yllä kuvakirjastoja hahmontunnistukseen ja niin sanottuja akustisten herätteiden kirjastoja sukellusveneiden tunnistamista varten.
Suomi luovuttaa tietoja eteenpäin (vaihdon väline).
Suomella on 70 henkeä salaisissa töissä ja resurssit ovat yhteensä 150 henkeä. Suunnitelmissa on palkata 200 lisää.
Nyt ei mahdollisen vihollisen enää tarvitse arvailla millä resursseilla ja mitä Suomi tarkalleen osaa ja se voi ryhtyä täsmällisiin vastatoimiin.
Mitäpäs näiden maailmalle huutelu ollenkaan Hesaria arveluttaisi.
Tärkeintä on elvistely ylpeinä esiteltävillä punaleimaisilla ja autenttisilla viranomaisasiakirjoilla: nyt HS:n saamat asiakirjat avaavat mysteerin!
Ilmoita asiaton viesti
On muuten jossain määrin huvittavaa, miten nopeasti Hesarin suhtautuminen tuon aineiston arvoon muuttui. Kun niitä julkaistiin, elvisteltiin sillä, että tämä on nyt huippusalaista materiaalia. Kun siitä sitten käynnistettiin tutkinta, ääni muuttui kellossa ja selitettiin, että kyllähän nämä asiat olivat oikeastaan kaikkien tiedossa. Voisiko tästä tehdä jotakin johtopäätöksiä siitä, kuinka hyvin harkittuja ja luotettavia ko. lehden esittämän arviot ovt.
Ilmoita asiaton viesti
Huippusalaistahan se oli, koska puolustusvoimat oli niin päättänyt. Ei se ole Hesarin tai meidän kummankaan arvioitavissa mikä on salaista, sen näkee paperissa olevasta leimasta.
On ihan eri asia onko informaatio arkaluontoista, vai ehkä jopa julkista tietoa. Eivät nuo asiat ole välttämättä synkassa. Vaikkapa blogistin mainitsemat kuvakirjastot hahmontunnistukseen ovat takuuvarmasti kenen tahansa kerättävissä kansainvälisistä sotilasjulkaisuista.
Ilmoita asiaton viesti
”Opi perusasiat.”
Voidaanko kuvitella, että Venäjä ei osaisi mieltää läntisellä naapurimaallaan olevan vähintäänkin samanlainen tiedustelukyky kuin mitä sillä itsellään on?
Neuvostoliitto oppi kantapään kautta jo jatkosodassa, miten tehokas tiedusteluorganisaatio Suomen armeijalla oli. En usko, että se olisi ryhtynyt sittemmin väheksymään tätä kykyä.
Kuten Ari Pesonen blogissaan toi esille, melkoinen määrä puolustusvoimien sotasalaisuuksia on selvitettävissä ilman vakoilua; internetiä ja muita julkisia lähteitä hyödyntäen. Vai tulisiko myös Pesosta syyttää sotasalaisuuksien paljastamisesta hänen julkaistuaan sotilastutkien koordinaatit blogissaan?
Ottaen huomioon nykyisen Venäjän kyvyn tiedustella en jaksa uskoa, että se olisi saanut ns. uutta tietoa Helsingin Sanomia lukemalla.
Artikkelin aiheuttama propagandavoitto on toki ilmeinen seuraus.
Emme vuodosta huolimatta saa kuitenkaan tuudittautua siihen lapsenuskoon, että viranomaisille tulee suoda kaikki mahdolliset tiedusteluvaltuudet vain siksi, ettei MINULLA ole mitään salattavaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Voidaanko kuvitella, että Venäjä ei osaisi mieltää läntisellä naapurimaallaan olevan vähintäänkin samanlainen tiedustelukyky kuin mitä sillä itsellään on?” – No nythän vitsin murjaisit! Aavistatko mitään eroa esimerkiksi henkilöresurssien määrässä ja teknologian antamissa mahdollisuuksissa satelliiteista lähtien?
On kyllä aikamoinen ero käyttää julkisia lähteitä Ari Pesosen tavoin, tai sitten autenttisia turvaluokitettuja viranomaisasiakirjoja, jotka edustavat ajankohtansa virallista tietämystä ja ovat pohjana suunnittelulle.
Ei kukaan ole kritiikittömästi esittämässä, että viranomaisille tulee suoda ”kaikki mahdolliset” tiedusteluvaltuudet – se on Juha-Pekan ikioma olkiukko.
Ilmoita asiaton viesti
”nythän vitsin murjaisit! Aavistatko mitään eroa esimerkiksi henkilöresurssien määrässä ja teknologian antamissa mahdollisuuksissa satelliiteista lähtien?”
En viitsinyt lähteä kirjaamaan itsestäänselvyyksiä. Suurvalta on aina suurvalta. Myös tiedusteluasioissa. Suomi on kuitenkin ollut taitava ottamaan irti vähistä resursseista kaiken mitä irti on saatavissa. Tämä tiedetään Venäjällä, eikä siellä väheksytä Suomen tiedustelukykyä.
Tarkoitukseni oli kuitenkin tuoda esille se, että Suomessa on hyvin vähän sellaista salassa pidettävää tietoa, jota Kremlissä ei jo tiedettäisi. Heillä on keinonsa hankkia tätä tietoa tavalla tai toisella.
Siihen nähden oma uskoni on se, ettei HS:n artikkeli antanut venälläisille mitään sellaista, mitä he eivät olisi tienneet jo aiemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Asiantuntijat eivät välttämättä anna uskollesi vahvistusta: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/237592-professori…
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/N%C3%A4in-Puol…
Ilmoita asiaton viesti
Juha-Pekka, Kysymys on siitä, että nyt Venäjän ei enää tarvitse arvuutella ja elää epävarmuudessa ovatko sen omat tiedustelutiedot kattavia. Se tietää varmasti resursseja myöten.
Ilmoita asiaton viesti
Köyhällä ei ole vuosiin ollut varaa tilata Hesaria, joten en ole päässyt maksumuurin taakse. Olenkin kovin kiitollinen Jukka Leppälahdelle, että pääsen vihdoin selville näistä asioista. Ja Hesarille tietysti myös.
Ilmoita asiaton viesti
Hesarin mainostemppu koko juttu?
Ilmoita asiaton viesti
Tuskinpa mainostemppu. Hesarin kommenttipalstoilta näkyvien kannanottojen valossa suuri osa lukijoista on kaikkea muuta kuin ilahtunut. Mainostemppu, joka johtaa tilaajakatoon ei ole erityisen onnistunut.
Ilmoita asiaton viesti
Jari-Pekka, On periaatteessa hyvä, että kansalaiset tietävät. Ongelma vain Hesarin toiminnassa on se, että nyt mahdollinen vihollinenkin tietää.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitokset sinulle. Tähän asti en tiennyt kohuartikkelin tai asiakirjojen sisällöstä. Sinä ne paljastit minulle.
Ilmoita asiaton viesti
On aika sinisilmäistä ajatella, ettei mahdollinen vihollinen olisi näistä asioista samalla tavalla tietoinen kuin Hesarikin. Todennäköisesti sillä on vielä tarkemmat tiedot.
Mielenkiintoista asiassa on se, että viranomaiset ovat näin voimakkaasti lähteneet Hesarin perään. Siinä käännetään huomio pois siitä asiasta, joka tässä on se tärkein. Se ei lopeta vuotamista, että lehdistö hiljennetään.
Vastuu vuodosta on puolustusvoimilla ei Hesarilla.
Ilmoita asiaton viesti
”Vastuu vuodosta on puolustusvoimilla ei Hesarilla.”
Juuri siksi onkin niin mielenkiintoista miten poliittinen johto, poliisi ja somekansa kohdistaa arvostelunsa juuri Hesariin eikä puolustusvoimiin.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tämä kunniaksi ole kenellekään.
Hesarilla on edelleen oikeudettomasti hallussaan materiaalia, jolla se elvistelee ja jota se pystyy käyttämään vahingoksemme.
Ilmoita asiaton viesti
HS:n mukaan materiaali ei ole saatu oikeudettomasti. Sana sanaa vastaan, mutta tuskinpa Monosellakaan on tuosta oikeudettomuudesta mielipidettä enempää osoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Onko asiakirjojen laatijalta / omistajalta kysytty lupaa niiden hallussapitoon tai julkaisemiseen miltään osin?
Ilmoita asiaton viesti
Vastaava päätoimittaja Kaius Niemen avoin kirje Hesarin lukijoille ei vakuuttanut minua. Sen lukeneena on todettava, että ei ole ollut alkuaan kysymys mistään yhdestä artikkelista, vaan kokonaisesta artikkelisarjasta. Hesarista sai lukea artikkeliin liittyen 16.12.2017: ”Lisää aiheesta huomenna Helsingin Sanomissa” ja ”Sarja jatkuu lähipäivät.”
Ilman nopeaa väliintuloa kokonainen artikkelisarja olisi saattanut jatkua lähipäivät. Yksi asia tulee tässä ainakin esille. Tekijöillä ei tunnu olevan mitään aitoa kiitollisuuden tunnetta niitä sukupolvia kohtaan, jotka pelastivat torjuntavoitoillaan tämän maan itsenäisyyden viime sotien aikana. Muuten ei tuntuisi olevan selitettävissä tämän tyyppinen artikkeli, jolla heikennetään Isänmaan turvallisuutta.
Tulevaisuudessa ollaan tilanteessa, jossa on päätettävä: Kumpi on tärkeämpää, lähdesuoja vai itsenäisyydensuoja? Käsitykseni mukaan Isänmaan etu kulkee aina yksittäisen ihmisen edun edellä. Siinä on kysymys kokonaisen kansakunnan turvallisuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Puolustusvoimissa tutkimus ja tiedustelu tukevat toisiaan.
http://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/julkaisut
Tietoa löytyy enemmän kuin kukaan jaksaa lukea. Salaiseksi julistettua tietoa taas ei näiltä listoilta löydy.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka vuototiedot olisivat julkisiakin, kysymys on jälleen kerran ajoituksesta ja sen katalysoimasta efektistä. Miksi juuri nyt ja kuka vuosi? Kuka ampui informaatiotalvisodan 2017-18 mainilanlaukaukset? On turha enää pähkäillä, että mahtaakohan se itänaapuri nyt sentään hyvän luoteisen rajanaapurinsa presidentinvaaleihin sekaantua varsinkaan minkäänlaisilla normaalia infosotaa laittomammilla tavoilla.
Lähdesuoja voi jäädä murtamatta tässä tapauksessa siksikin, että HS ei edes tiedä lähdettä. Salaista aineistoa on useinkin toimitettu julkisuuteen myös nimettömänä tai harhaanjohtaviin vuotajatietoihin viitaten. Ehkä vuodon tekikin ihan suoranaisesti eikä vain välillisesti Venäjä. – Alpo Rusi kirjoittaa IL:ssä: Paljastiko ”Hesari-gate” yksittäisiä tietovuotoja vai peräti vieraan vallan suomalaisen operatiivin?
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201712182200612225…
Venäjällähän vakoilun kv. benchmarkina lienee ollut alusta asti hallussaan kaikki nyt vuodetut asiakirjat, ja nyt se vain käytti niitä hyväkseen kylvääkseen Suomen hallinnon ja kansalaisten välille ja keskuuteen epäluuloa ja heitti epäilyttävyyden varjon Suomen ja EU:n väleihin ruokkiakseen Fixit-vaatimuksia entisestään, ja ennen kaikkea vaikuttaakseen vaalien Nato-keskusteluun. Juuri Linnahan reagoi vuotoon julkisesti voimakkaimmin ensimmäisenä, vaikka tutkintapyynnön teki Puolustusvoimat. Tarvitsiko sotilasjohto tutkinnan vakavoittamiseksi ylimmän valtiojohdon arvovaltatuen, vai oliko muitakin syitä? Presidentti on toki VKK:n tuottaman tiedon ensisijainen käyttäjä, ja sekin saattoi motivoida vuotajaa valitsemaan juuri nämä asiakirjat.
Jos vaikka jonkin Uutistalon aulaan jätetään Puolustusvoimien logolla varustetussa kirjekuoressa tai postin/digiviestikanavan välityksellä toimitetaan aidonnäköisiä asiakirjakopioita, voi toimittajan ensimmäinen ja ainut mahdollinenkin lähdekriittinen käytännön tehtävä olla arvioida niiden autenttisuus niin, että itse voi uskoa aitouteen, eikä niinkään vuotajan henkilöyttä ja organisaatiotaustaa. Sitähän ei voisikaan kuin arvailla, ja ulkomaisen tahon tapauksessa arvauksetkin on ehkä turvallisinta jättää konkreettisesti todentamatta. Jutun saa muutenkin, ja ainakin digivallankumousviherkasviston ja sananvapausvastuubesserwisserien valikoivan kansalaistottelemattomuusmyötätunnon.
Jos nyt tosiasiallinen vuotaja olisi esimerkiksi Venäjän tiedustelu, se ei varmaan olisi ajoittanut saalisarkistojensa raottamista ensisijaisesti suomalaisen yhteiskunnan sisäisen tilan ja kansalaissuhteiden ja hallinnon luottamuksen horjuttamiseksi tai edes EU-jäsenyytemme kannatuksen ja tiedustelukumppanuuden uskottavuuden nakertamiseksi, vaan Nato-kysymyksen vuoksi. Herännyt vuotopolemiikki mahdollistaa ja luontevoittaa kummasti median ja muiden presidenttikandidaattien kärjistyneempiä vaatimuksia ehdokas Niinistöä kohtaan ’selkeyttää’ Nato-kantaansa vielä vähän enemmän jäsenyyden poissulkevaksi lähiaikoina ja selvää kannanottoa siihen, ettei hän virkakautenaan tekisi tuota hakemusta, vaikka kv. turvallisuustilanne muuttuisi sitä edellyttävään suuntaan itänaapurin edesottamusten vuoksi.
Ehdokas Niinistöltä siis ehkä näin tivataan/kiristetään lisätiukennusta Nato-kantaan, ja mahdollisesti vuototapa sinänsä sisälsi jonkinlaisen Kanslian huolta herättäneen salaviestin siitä, että vuotajalla (ei HS:n tietäen) on hallussaan kenties jotain asiakirjoihin ja lainvalmisteluihin liittyvää ehkä jopa sellaista, mikä olisi julkitullessaan epäedullista pääehdokkaan imagolle yya-perinteen mukaan ajattelevien mielessä, joten…
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa myös lukea, mitä Alpo Rusi kirjoittaa tästä asiasta Iltalehden Näkökulmassa.
”Onko kansallisen turvallisuuden kannalta oikein, että lehden toimituskunnalla on tieto vuodon taustasta ja asiakirjoja joita ei ole edes maan hallituksen jäsenillä? Sananvapauteen liittyy myös vastuita.”
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201712182200612225…
Ilmoita asiaton viesti
Rusilta erittäin relevantti, asiantunteva ja tasapainoinen kirjoitus – suosittelen!
Ilmoita asiaton viesti
Menee vähän asiasta sivuun, mutta kiinnostavaa huomata myös se, että lehti joka somea-vastaan taistellessaan ja rajoituksia vaatiessaan hokee kuinka ”sananvapauteen liittyy myös vastuuta”, unohtaan nyt täysin sen vastuun.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Ammattitaito HS:n päätoimituksessa lienee rapautunut. Ei tällaista olisi tapahtunut Erkon aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Viittasitko Eeron, vai Eljaksen kauteen?
Ilmoita asiaton viesti
Eljakseen ainakin. Eeroa tunnen huonommin.
Ilmoita asiaton viesti
Muistat ikäiseksesi hyvin vuoden 1938 tapahtumat. Jos Eljas oli malttanut pysyä päätoimittajana, Jartsev-neuvottelut olisivat saattaneet sujua paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Vuosilukuja en muista, mutta muistaakseni Aatos ei ollut koskaan vastaava päätoimittaja, niin oli pakko olla jompikumpi edellisistä.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki muu on itsestäänselvää, mutta henkilömäärä on tietty tarkka.
Kuinka tarkka ja oikein, siitä voidaan tietty arvailla, sehän on vain toimittajan tekstiä.
Mutta onko nyt ihan älykästä kuvitella, ettei naapurivalta ole tietoinen asiasta edes riittävällä tarkkuudella?
Ilmoita asiaton viesti