*

Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

HS:n presidenttigallupin uskottavuus ja tulkinnan puolueettomuus vaakalaudalla

Uskottavuudeltaan melko heikkoon galluppiin pohjautuen Hesari esittää otsikoissaan varmoja johtopäätöksiä: Niinistön kannatus kasvoi mutta Väyrysen kannatus oli ”vaisua” vaikka gallupin tekoaikana Väyrynen oli vasta aloittamassa kampanjaa ja oli kannatuksessa jaetulla kolmannella sijalla. Siis sijoituksen päässä toisesta sijasta vaikka ero kakkoseen oli vielä selkeä.

Otsikoinnin johtopäätöksiin ei löydy heikosta gallupista perusteita. Totuudenmukaisempi  otsikko olisi ollut: Niinistön kannatus näyttäisi olevan ennallaan. Väyrynen aloitti pirteästi.

HS ei halua ymmärtää asetelmaa. Haaviston kannatus oli laskenut ollen nyt 11%. Jos suuntaus jatkuu ja Väyrynen kirii laskevan Haaviston ohi sekä pitää muut takanaan, hän pääsee toiselle kierrokselle. Toinen kierros edellyttää muidenkin kohentavan kannatusta tasolle 6-8%, joka ei ole mahdotonta seuraavan kuukauden aikana ottaen huomioon taustalla olevat puoluekoneistot. Toisella kierroksella asetelmat ovat toiset ja Paavon voitto mahdollinen.    

Toinen asia on mitä gallupista yleensäkään voi päätellä.Tutkimusfirma keräsi aineiston tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla 4.–16.12.2017. Haastatteluja tehtiin 1 000. Voidaan olettaa yrityksen hallitsevan (?) tilastomatematiikan alkeet saadessaan virhemarginaaliksi 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Viisaammat voisivat kertoa kuinka on mahdollista 1000 ihmisen pienellä otoksella kuvata noinkin luotettavasti miljoonia eri viiteryhmiä edustavia äänestäjiä erilaisissa olosuhteissa ympäri maata? Tiedetään, että eri puolilla Suomea poliittiset kannatukset ovat kovin erilaiset. Jos tuon otoksen jakaa maakuntien lukumäärällä saa 58 ihmistä / maakunta. Näidenkin sisällä on isoja eroja isojen kaupunkien ja ympäristökuntien välillä. Jos yrittäisi huomioida edes muutamia tulo/varallisuus ryhmiä, ja vaikkapa ikäryhmiä, päätyy helposti enintään 5-10 hengen ryhmiin kuvaamaan laajoja äänestäjäryhmiä.

Valtakunnan päälehdellä pitäisi olla varaa maksaa kunnon gallupista, jossa haastatellaan huolellisesti ja kattavasti ainakin 3000 äänestäjää. Lupa on odottaa myös asiantuntevaa otsikointia, onhan kyse demokratian kannalta isosta asiasta. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen
    ...mutta Väyrysen kannatus oli ”vaisua” vaikka gallupin tekoaikana Väyrynen oli vasta aloittamassa kampanjaa ...

Kyllä Väyrynen aloitti kampanjansa jo viime kesänä, kun ilmoitti kannatusyhdistyksen perustamisesta. Hän on vähän väliä ollut esillä erilaisilla tiedotteilla ja lehdistötilaisuuksissa. Ei hän tullut vasta nyt uutena Suomen kansalle.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

No esillä ollut jonkun verran kyllä mutta mikä tärkeintä, nimi on puuttunut erilaisista ehdokkaiden listoista ja "virallisia "ehdokkaita kommentoivista jutuista sekä gallupeista viime päiviin asti.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Hesari ja Yle tykkäävät kaikenlaisesta valehtelusta, olivatpa vaalit mistä tahansa tai missä tahansa. Ne edustavat valemedioita.

Käyttäjän TimoHietanen kuva
Timo Hietanen

Hesarin oma agenda näkyy eli Hesarin paras ehdokas on jo valittu.
On kyllä ylimielinen julkaisu, jonka mielestä vain HS:n mielipiteet
on oikeita - loput kuitataan populismiksi.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Näyttäisi siltä, että Väyrynen on hukassa ilman rutinoitunutta ja kokenutta Keskustan vaalikoneistoa.

Paavo Väyrynen on yksi valtakunnan tunnetuimmista politikoista ja hänen pyrkyryytensä presidentiksi kyllä tunnetaan.
Oma puoluekin perustettiin, koska Keskustan kunniapuheenjohtaja Väyrynen ei kelpaa oman puolueensa ehdokkaaksi.

Alhainen kannatus ei siis johdu siitä etteikö Väyrysen ehdokkuutta tiedostettaisi.

Kannattaisi mielummin analysoida Väyrysen omaa toimintaa. Kun Väyrynen omissa kirjoituksissaan keskittyy istuvan presidentin toiminnan kritisointiin niin sillä voi olla vaikutusta epävarmojen äänestäjien käyttäytymiseen. Nuo äänet eivät kuitenkaan automaattisesti kanavoidu Paavo Väyryselle, koska kukapa pitää riekkuvista pahanilman linnuista - sitähän Väyrynen tällä hetkellä on.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Voisin vastaavasti kysyä sinulta kuka pitää lipevistä perässähiihtäjistä tai kieroilevista presidenteistä mutta en kysy. Minusta tällaiset henkilöön käyvät väitteet eivät kuulu tänne. Voisit miettiä kriittisiä asia-argumentteja ja sitten vasta kirjoitella tänne. Saattaisit saada mielenkiintoisia vastauksiakin. Sehän tässä tarkoitus on, vai mitä?

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Jos haluat viedä asian sivuraiteille niin senkun kyselet. Silti se ei muuta yhtään mitään.

Tosiasia on, että Väyrysen vaalitatiikkaan kuuluu jo kerran torpatussa kansalaisaloitteessa esille olleet aiheet, Naton ja Suomen yhteisymmärryspöytäkirjan väärinymmärtäminen ja Niinistön herjaus, mistä esimerkkinä on vaikkapa Paavon kirjoitus "Sauli Niinistön on vastattava sanoistaan ja teoistaan".

Psefologit eivät ole onnistuneet yrityksistään huolimatta muotoilemaan yhtään yleisesti hyväksyttyä teoriaa siitä, miksi ihmiset äänestävät siten kuin äänestävät. Identifikaatiomallin mukaan ihmiset äänestävät sitä, johon he ovat samastuneet - tästä joukosta ei kyllä löydy Väyryselle juurikaan kannatusta.

Sosiologisen teorian mukaan ihmiset äänestävät taloudellisen tai sosiaalisen luokkansa perusteella. - Tätä Väyrynen tuskin pystyy hyödyntämään, koska puoluetoverinsa Mikko Pesälän väitteen mukaan Väyrynen on sanonut hänelle: "Minä olen Jumalan valittu johtamaan Suomen kansaa."

Rationaalisen valinnan malli korostaa yksilöllistä harkintaa. Äänestäjä valitsee sen, joka parhaiten edistää juuri hänelle itselleen olennaisia asioita. - Jos suomalaisista suurin osa on tyytyväisiä Euroopan Unioniin ja euroon niin neljännesvuosisata sitten päättettyjen asioiden kyseenalaistaminen ei tuo ääniä - päinvastoin.

Ideologia voisi kyseenalaista valtasuhteita ja voimavarojen jakautumista yhteiskunnassa, mutta se Väyrysen ideologia näyttäisi olevan eristäytynyt Kekkoslovakia. Ei taida kiinnostaa suomalaisia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Miksi pidät noita otoksen osajoukkojen pienuutta ongelmana, ellei niistä esitetä kannatuslukuja? Pidän myös virhemarginaalia ennemmin suurena kuin pienenä. Mikä saa pitämään virhemarginaalia pienenä, kun se on suurempi kuin monen ehdokkaan koko kannatus? Mitä merkitystä on sillä oliko Väyrynen vasta aloittelemassa kampanjaa? Mielipidekysely kuvastaa sen hetken tilannetta eikä ennusta tulevaa.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Ymmärtääkseni tuolla 1000:lla ihmisellä pitäisi pystyä kuvaamaan koko kansaa ja siksi on tehtävä jonkinlainen osajoukoista koostuva malli kansasta. Jos näin ei tehdä ja kaikki 1000 ovat vaikka helsinkiläisiä, saadaan virheellinen tulos, joka ei kuvaa kannatusta koko kansassa. Virhemarginaali on tietysti aika iso mutta epäilen että se pitäisi olla vielä isompi. Tästä olisi mukava kuulla jonkun tilastotieteilijän näkemys.
Olet oikeassa että tulos kuva sen hetkistä tilannetta mutta nuo johtopäätökset ovat harhaanjohtavat.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Minulle jäi edelleen epäselväksi mitä pidit ongelmana, olettaen että osajoukkoja on painotettu oikein? Luonnollisesti otoksen kasvattaminen parantaa tarkkuutta aina, mutta siitähän ei ollut varsinaisesti kyse.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Otanta on kyselyn kynnyskysymys. Edustavan otoksen saamiseksi täytyy varmistaa, että mitään havaintoyksikköjen ryhmää ei systemaattisesti suosita tai suljeta otoksen ulkopuolelle.

Tässä on TSN-Gallupin webbisivu asiasta. https://www.tns-gallup.fi/mita-teemme/kvantitatiiv...

Jos nyt oikein muistan niin kuuluu lukion oppimäärään.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Juuri näin. HS:n otanta liian pieni.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #12

Presidentinvaaleista 2012 (1. kierros) löytyy Wikistä 17 mielipidetiedustelua. niissä otos oli keskimäärin reilu 1200. Yhdessäkään ei ollut yli 2000 otosta ja vain kahdessa yli 1500.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentinva...

Totta kai suurempi otos on aina parempi, mutta itsekin teettäisin mieluummin kaksi kyselyä reilun tuhannen otoksella, kuin yhden kolmella. Ei tässä haeta desimaalin tarkkuutta, tuskin edes prosenttiyksikönkään, vaan suuruusluokkia ja trendejä. Miksi et ehdottanut 10 000 tai 100 000 otosta?

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Siinä mielessä olet oikeassa, että voi miettiä onko näillä gallupeilla muuta kuin viihdearvo kun otannat ovat noin pieniä. Siksi ne jytkyt tulevat aina yllätyksenä. Toki luotettavuus paranisi, jos otantaa kasvatettaisiin vaikka tuohon 10000:n ja jytkytkin nähtäisiin ennakolta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ehkä ennakolta, mutta ei vielä tässä vaiheessa. Jytky on jytky juuri siksi, että siirtymä [epävarmoista] tapahtuu lähellä äänestystä.

Presidentinvaaleissa 2012 kaikki 2. kierroksen gallupit olivat virhemarginaalin sisällä lopullisesta tuloksesta. Esimerkiksi juuri HS:n TNS Gallupilla teettämässä viimeisessä kyselyssä kaikkien ehdokkaiden tulokset olivat virhemarginaalin sisällä lopullisesta äänestystuloksesta 1. kierroksella. Otoksen koko tuossa oli 1408.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Pääkritiikkini kohdistui HS:n johtopäätöksiin. Toinen asia on sitten kuinka luotettavasti gallup oli tehty. Jos ne tehdään laadukkaasti, päästään hyviin tuloksiin, josta annat esimerkkejä.
Jytkyissä usein tapahtuu viime hetken siirtymää mutta myös koska eri syistä tutkimus ei tavoita totuutta. Kysymykset voivat olla väärin laadittu tai ihmiset eivät yksinkertaisesti kerro totuutta, jos epäilevät haastattelun luottamuksellisuutta jne. Esim kepulainen ei kehtaa sanoa äänestävänsä Väyrystä jne.
HS:n tendenssimäinen otsikointi huutaa lisätietoa tutkimuksen laadusta etenkin kun selvästi on säästetty otoksen koossa. Hyvä olisi tietää mm
-mitä ryhmää tulokset koskevat täsmällisesti eli perusjoukko
-otoskokoon alueellinen kattavuus
-otantamenetelmä (esimerkiksi yksinkertainen satunnaisotos tai kiintiöpoiminta)
-vastausprosentti
-mahdollisesti käytetyt painotus- ja korjausmenetelmät
-niiden prosenttiosuus, jotka eivät kertoneet kantaansa mitattuun kysymykseen
-esitettyjen kysymysten tarkat sanamuodot
Tästä on erinomainen ohje: https://www.esomar.org/uploads/public/knowledge-an...

Tämä menee nyt turhan tekniseksi mutta nämäkin olisi joskus hyvä käydä läpi etenkin kun HS toiminta antaa kuvan, että halutaan myös muokata mielipiteitä.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

"Esim kepulainen ei kehtaa sanoa äänestävänsä Väyrystä jne."

Kukapa kehtaisi?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Minä taas en ymmärrä mitä eroa on oikeasti, onko virhemarginaali 2, vai 3 %-yksikköä 95% luotettavuustasolla. Käytännössä ainoa ero, jonka suurempi otos tuo. Mielestäni trendi on absoluuttista tasoa paljon mielenkiintoisempi asia.

Johtopäätöksien suhteen pitää toki olla tarkkana. Otoksesta riippumatta.

Kiitos pohdinnasta.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset