*

Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Hyönteisleipäharhautus

Perinteistä kinkkua sulatellessa on hyvä huomata kuinka meitä yritetään manipuloida keksimällä uusia "innovatiivisia" ruokavillityksiä, joihin pitäisi sitten mennä mukaan. Hyönteisistä valmistettuja elintarvikkeita on kehitelty paljon maailmalla ja tähän on sitten Suomessakin sotkeuduttu. Kukin päättää itse mitä syö mutta käsitteitä ei pidä sotkea kuluttajia harhauttavalla tavalla kuten nyt esim Fazer näyttää tekevän.

Saimme lukea uutisista, että Fazer tuo myyntiin maailman ensimmäisen hyönteisleivän Fazer Sirkkaleivän, joita myydään ketjun omissa myymälöissä pääkaupunkiseudulla.

Leipä on viljatuote. Kun siihen sotketaan eläinproteiinia parempi nimitys olisi uudenlainen Sirkkamakkara. Makkarahan on jauhojen ja eläinperäisten ainesosien seos.

Fazerin Sirkkamakkaralle ei voi ennustaa kovin ruusuista tulevaisuutta kuluttajien valitessa yhä enenevässä määrin kasvisruokaa ja arvostaessa leipää. Joku voisi myös kysyä ovatko sirkkojen kasvatusolosuhteet asialliset: kärsivätkö sirkat? Viherkuplassa elävät hipsterit ja sirkkatytöthän tällaisista huolehtivat mutta nyt Sirkkamakkara taitaa maistua?

Tärkeintä on kuitenkin suojella vuosituhantista leipä sanaa tarkoittamaan viljatuotteita eikä muunnella harhaanjohtavasti suomen kieltä. Oletan kuluttajaviranomaisten puuttuvan tähän, sillä makkaraa ei voi myydä leipänä. Ja jos myydään niin kierrän nämä putiikit kaukaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (63 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Maailma on täynnään harhautuksia ja illuusioita

Itse olen sirkkoja enemmän huolestunut tästä uutisesta: Kuka harhauttaa ja ketä?

http://www.zerohedge.com/news/2017-12-25/christmas...

Jos tämä uutinen ei ole harhautusta, on kyseessä melkoinen arvovaltatappio Obaman aloittamalle "vapaa Syyria" projektille ja wahhabilaisen islamin leviämiselle.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Juuresleipääkin saa kaupasta, onko se sitten kuorrutettu vihannes? Entäs vanha kunnon pettuleipä?

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Kyllähän noita juureksia on leipään sekoitettu iät ja ajat. Esim porkkanaleipä.
Sitten on mäskileipä, jota jotkut myös saaristolaisleiväksi kutsuvat, perunarieska, ...jne.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Leipiähän nuo vielä kun ei eläinproteiinia ole laitettu.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Et ole kuullut verileivästä?

Opetellaanpa perusasiat: Makkarahan on pääosin lihasta tehty kuoreen pakattu elintarvike. Jos osa lihasta on kjorvattu muulla, se ilmoitetaan tuotteen nimessä kuten ryynimakkara ja verimakkara. Sirkkamakkaraa saat sotkemalla sirkkaa makkaramassaan, et sotkemalla sirkkaa leipätaikinaan.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #10

Puhuin eläinproteiinin (lihan pääkomponentti poislukien vesi ja rasva) käytöstä leivässä, joka siis hämärtää käsitteitä. Veressä on vähän proteiinia, joten tämä lie ainoa poikkeus. Poikkeus siinä mielessä, että tällä on marginaalinen, kuriositeetti, osuus leivän kulutuksessa. Teollisissa makkaroissa on yleensä jauhoa (HK:n sininen) jne eli tämä ei ole mikään poikkeus vaan vakiintuntunut makkararesepti. Sen sijaan leivässä kuten kuluttaja sen ymmärtää, ei tuota kuriositeettia lukuunottamatta ole näin tehty eikä siis selvyyden vuoksi pitäisi tehdä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #20

HK blöön lihapitoisuus näyttää olevan 43% ja sekin on siinä mielessä kuriositeetti, että useimmissa teollisissa makkaroissa tuo on 68% (entinen A-luokan makkara).

Kumpikohan nyt olisi selvyyden vuoksi selvempää? Kutsua leipätaikinasta valmistettua einestä, jossa on 3% sirkkaa. leiväksi vai makkaraksi? Mitään muuta einestä jossa on 3% eläinperäistä ainesta ei varmasti saa kutsua makkaraksi.

Jos kuluttaja ostaa sirkkaleivän, hän varmasti olettaa että Samu kavereineen on siihen jauhettu. Ketä tässä nyt kuvitellaan hämättävän tuon leipä-nimityksen suhteen?

Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen

Onhan pikkuleipiinkin perinteisesti lisätty eläinproteiinia. Tai kai sitten olisi blogistin mielestä asiallisempaa puhua pikkumaitotuotteista tai pikkumunakkaista.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Tenka, olet oikeassa, unohdin liivatteen, itse luopuisin myös siitä. Uskoisin, että nanosellusta saadaan hyvä kasvispohjainen korvike.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Vain 3% Fazerin hyönteisleivän painosta on sirkkajauhoa. Kolme sadasosaa. Huijaus ja hype on enemmänkin tuossa mitättömässä pitoisuudessa eikä missään muualla. No ehkä sen leivän kilohinnassa myös.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Tuo on totta.
Ruisleiväksi ei saa kutsua leipää jossa on 3 prosenttia ruista, vehnäleiväksi leipää jossa on kolme prosenttia vehnää jne...

Mikä mahtaa olla ihan tavallisen leivän hyönteispitoisuus noin keskimäärin?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kunnon sotamies Shveikissähän kerrotaan lihamestarista, joka laittoi hyönteismyrkkyä makkaraan, josta tuli hyvin suosittua, ja syöpäläiset kuulemma kaikkosivat kokko kaupungista.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Viljavarastossa on varmasti katastrofi, jos kuivapainosta edes prosentti on tuhohyönteisiä... Voi ajatuskokeena kuvitella, että joka sadannen jyvän tilalla on samankokoinen ja -painoinen ötökkä. Siihen vielä jatkona lisääntymisvauhti ja jätökset.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #12

Aivan varmasti joka sadannella jyvällä ei ole kuutta jalkaa. Käsittääkseni viljasiilojen eläinproteiini piileksii toukissa ja pienenpienissä punkeissa yms. Määrä ei varmasti ylitä prosenttia kuivapainosta, tarkoitukseni oli huomauttaa että ei se leipä ihan ötökkävapaata ole nytkään.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Sinällään hyönteisravinnon kasvatus on positiivinen asia ja se tuo työtä ja yrittämisen mahdollisuuksia maaseudulle. Hyönteisissä on korkea valkuaispitoisuus, lihankasvatusta parempi hyötysuhde kunhan tuotantoyksiköt kasvavat, ja ne voivat käyttää rehuksi teollisuuden sivuvirtoja.

Hype tietenkin ärsyttää mutta ala on saanut hyvän lähdön kun Suomi on kerrankin lainsäädännön sallivuudessa etulinjassa ja oikein tuotteistamalla vientimahdollisuudet ovat hyvät. Itsestään selvää, että myös hyönteisten hyvinvointin tulee kiinnittää huomiota mutta niiden vaatimat olosuhteet ovat taatusti helpommat ylläpitää kuin vaikka sian tai naudan.

Jostain syystä tämäkin asia herättää joissain negatiivisuutta ja tarvetta mustamaalata alaa. Ainahan niitä löytyy, kun kehitetään uutta ja ainakaan menestyä ei sovi, eikä ainakaan landella.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

"Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi" lukee tuolla mottona. Innovaatioidentyrmäyskään ei taida iskeä.
Itse kyllä taitaisin maistaa mieluummin sitä hyönteismakkaraa, Jannen määritelmällä, kuin hyönteisleipää mutta maistaa meinaan sitäkin. Pikkukaupoissa ei ole näkynyt.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Ainakin jossain Turun kouluissa oppilaille tarjottiin paahdettuja sirkkoja kouluruokailun yhteydessä ja lapset maistelivat niitä ilmeisen ennakkoluulottomasti. Rapeita snäksejä.

Arvaan että tulevaisuudessa suhtautuminen hyönteisravintoon on Suomessakin ihan eri tasolla kuin meillä nykyisillä keski-äkäisillä ja yli noin keskimäärin. Nyt luodaan pohjaa ajatustavan muutokselle ja aina läytyy luddiitteja, vaikka asia ei edes heitä koskisi.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Hupaisa juttu, että blogisti, joka kertoo olevansa innovaatio-asiantuntija ja tekniikan tohtori ei ilmeisesti näe mitään muita kuin manipulaatiota tässä. Ehkä hän on näitä miehiä, jotka eivät tunnista innovaatioksi mitään hevosta pienempää vientitavaraa?

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #17

Hyönteisruuasta yritetään tehdä innovaatiota. Innovaatio syntyy kun uutta oivallusta hyödynnetään markkinoilla. Siis kun se on kaupallisesti menestyksekäs (tässä tietysti aste-eroja). Ei riitä, että koemarkkinoidaan tms, jos tuote häviää markkinoilta pian. Vahvasti epäilen sirkamakkaran mahdollisuuksia tulla innovaatioksi blogissa esitetyistä syistä, joista tuo isoja trendejä vastaan meneminen (kasvisruokaan siirtyminen, eläinproteiinin tuotannon epäeettisyys ja kestämättömyys).

Kun uutta innovaatiota tehdään tärkein asia on uuden tuotteen ylivoimainen kilpailuetu verrattuna entisiin tuotteisiin tai niitä hiemn parantamalla saataviin. Menestystä ei synny ilma tätä. Leipänä "sirkkaleivällä" ei ole mitään etua kunnon maalaisleipään tai hyvään pitaan tai naanleipään! Yleensäkään hyönteisravinnolla en näe tällaista kilpailuetua eikä se ole edes uusi asia (innovaatiolta vaadittava ominaisuus). Hyönteisiä on monissa kulttuureissa syöty pitkään.Miksi me pärjäisimme näille globaaleilla markkinoilla? En sijoittaisi tähän.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #22

On iso ero siinä että on sijoittamatta ja että lyttää julkisesti. Mikä motiivi sinulla on jälkimmäiseen?

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #23

Ei ole kyse lyttäämisestä.Innovaatioiden kehitys vaatii yleensä aikaa, resursseja ja rahaa. Siksi ei kannata edetä toiveajattelun varassa. Koko ajan pitää myös kyseenalaistaa ja miettiä onko tälle aidosti markkinaa ja kilpailuetua. Tämä on myös kehittäjien etu. Steve Jobs sanoi, jotenkin näin "Ei ole aikaa ja rahaa kehittää jotain mitä kukaan ei halua". Nokia näin teki tunnetuin seurauksin.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #25

Harhautus on vahva lyttäyssana. Ja oudon ( koomis-) dramaattinen. Jos leivissä ei muka ennen ole eläinproteiineja käytetty niin entäs sitten.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #28

Harhautus liittyi tuohon virheelliseen terminologiaan.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #30

Se on ihan toisarvoinen juttu

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #22

"Hyönteisiä on monissa kulttuureissa syöty pitkään."
Perunaakin on monissa kulttuureissa syöty pitkään, miksi ihmeessä joku on keksinyt sitten perunalastut tai ranskalaiset perunat pikaruokapaikkoihin? Eräs tuttavani rikastui vakuumipakatuilla keitetyillä perunoilla.

Lunttasin jostain, että parisen miljardia ihmistä käyttää hyönteisravintoa merkittävän osan ruokavaliostaan. Sitten on se 5 miljardia joka ei sitä käytä.

Se innovaatio on brändätä ja viedä hyönteiset ravinnoksi niille 5 miljardille, jotka eivät niitä vielä syö. Ainakin maksukykyiset Eurooppa ja Yhdysvallat ovat toistaiseksi melko neitseellistä maaperää, vaikka jenkeissäkin paahdettuja torakoita jo saa.

Tässä tapauksessa Suomen ketterä lainsäädäntö teki mahdolliseksi sen, mitä esimerkiksi muissa Pohjoismaissa ei vielä ole mahdollista.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #26

Ihmisiä on paljon ja lainsäädäntö ok mutta ei tämä riitä syyksi, että nämä ostaisivat tuotteen. Brändikään ei riitä, jos tuotteella ei kilpailuetua. Mutta eihän näitä kukaan ehdottoman varmasti tiedä mikä menestyy ja mikä ei. Todennäköisyys onnistumiseen paranee, jos miettii perusasiat. Tämä käy hyvin kirjaamalla faktat Business model canvakseen. https://www.linkedin.com/pulse/from-eric-ries-busi...
Kannattaa lukea myös vaikka Eric Riesin Lean startup.

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

Jotka haluaa sirkkoja syödä- syökööt. Minun puolestani sirkat saa soitella saloilla.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Sirkkaleipä on muuten varsin hyvää. Suosittelen maistamaan. Terminologialla kikkailu ei johda mihinkään. Ennakkoluuloja joko on tai ei ole. Eikö ole reilua vaan sanoa, että hyönteisten syönti tökkii jossain omien aivojen pimeissä sopukoissa. Muu yhteiskunta tulee ottamaan hyönteisravinnon osaksi normaalia ruokakulttuuria.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Kyllä se Puheenvuoron juttujen pihvi löytyy useimmiten juuri ennakkoluuloista.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Ehkäpä lyttääjät täyttävät jonkun tehtävän uusiutumisprosesseissa.
Tällainen keskustelu luo debattia hyönteisleivän ympärille mikä sekä vauhdittaa uutta ideointia että tuo tunnettavuutta tuotteelle. Miksiköhän punaisen viinimarjan pähkinäisiä siemeniä käytetä leivissä? Missä viipyy hyönteispizza?
Kuka tuo markkinoille hyönteiskompostorin jolla kaikki voivat muuttaa biojätteensä ravinnoksi?

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Juurin näin. Debattia tarvitaan. Kannatta ensin miettiä ylivoimainen kilpailuetu!

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Tuolla se oli jo mainittu. Suomen joustava lainsäädäntö tässä suhteessa.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #31

Ostatko jotain koska lainsäädäntö on joustava?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #34

Kysymys vaikuttaa näsäviisastelulta.

Tuotetta ostetaan, koska lainsäädäntö sallii sen myynnin ja koska siinä on hyvä tarina takana. Hyönteisten markkinoiminen elintarvikkeena putoaa osin samaan megatrendiin kuin kasvissyönti tai muuten tehoeläintuotannon vältteleminen, luomukananmunat ja aikaisemmin roskakaloiksi luokiteltujen kalojen purkittaminen.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #34

"Ostatko jotain koska lainsäädäntö on joustava?"

Vaikkapa kannabista myydään Amsterdamin kahviloissa. Sille on siis lainsäädännön seurauksena syntynyt markkina. Yritäpä samaa Helsingissä.

Innovatiivisuus ei ole mikään edellytys sille, etteikö tuote voisi menestyä. Olennaisempaa on, että tuotteelle on olemassa tai osoitettavissa markkina. Liika innovatiivisuus voi olla jopa haitallista, kun 'juttua' ei tajua ostava yleisö vaan ainoastaan innovaattori itse.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #37

No uusille kotimaisille rajojaylittäville tuotteille on jonkinlaiset markkinat. Hyönteisleipä tuonee myytävää tietotaitoa myös.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #38

Voisin kuvitella, että aika on kypsä ja hyönteisleivälle löytyy nykyään kysyntää. Vielä muutama vuosi sitten tilanne oli toinen.

Tietotaidon hyödyllisyydestä en ole niin vakuuttunut, nythän leipään vain lisätään hieman sirkkajauhoa, joka sekin tuotetaan ulkomailla. Kaipa siihen pystyvät muutkin.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #37

Olet oikeassa, lainsäädäntö voi luoda markkinan. Mutta syy siihen, että cannabista ostetaan on ylivoimainen kilpailuetu. Kilpailijoina ehkä tupakka, viina, kovat huumeet, joissa nähdään paljon ongelmia jne. Tuo "aika on kypsä" on tyhjää puhetta ellei pystytä konkretisoimaan mistä kilpailuetu syntyy.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #40

Ehkä nyt mennään semantiikaan, mutta mikä tekee kannabiksen kilpailuedusta 'ylivoimaisen'. Jos se olisi ylivoimaista, pitäisi kannabiksen olla liki syrjäyttänyt sekä alkoholin että kovemmat huumeet. Käsittääkseni näin ei ole tapahtunut.

Onko Viking Linella joku ylivoimainen kilpailuetu verrattuna Silja Lineen? Iltalehdellä verrattuna Ilta-Sanomiin? Opelilla verrattuna Fordiin?

Ajan kypsyydestä: olettaisin että tunnet mahdollisuusikkunan käsitteen. Moni tuote, jossa on luotettu innovaation vetovoimaan, on jäänyt menestymättä siksi, että markkinoille on tultu liian aikaisin. Sirkkaleipä olisi saanut osakseen vain halveksivia tuhahduksia, jos se olisi tuotu kauppoihin ennenkuin julkisuudessa on keskusteltu hyönteisravinnon eettisyydestä.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #41

Se mikä on kilpailuetu jollekin ei välttämättä ole sitä toiselle, joka painottaa toisia tuoteominaisuuksia. Mutta sen porukan täytyy olla iso, joille etu on selvä mikäli halutaan tuote markkinoille. Tässä puhun nyt uudesta innovaatiosta. Olemassaolevien tuotteiden historiasta sitten puhun muissa blogeissa. Liian aikaisin tulo markkinoille tarkoittaa yleensä ettei kilpailuetua ole. Esim lainsäädäntö ei vielä mahdollista sitä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #43

Kilpailuetu voi olla tuotesidonnaista tai sitten sitä löytyy jostain aivan muualta, vaikkapa logistiikasta. Joka tapauksessa kilpailuetu on kokonaisuus, jossa tuote on vain yksi palapelin osa. Ei ole mitään väärää siinäkään, että tuote on täyttä bulkkia, jos yritys on kannattava.

Sirkkaleivästä en mitään suoranaista innovatiivisuutta löydä. Olettaisin, että Fazer hakee sillä enemmän välillistä etua yrityskuvansa modernisoinnissa kuin suuria voittoja syöttämällä asiakkailleen jauhettuja ötököitä. Tai sitten testaavat asiakkaiden reaktioita. Jo saatavuusrajoitukset viittaavat siihen, että myyntituotot jäävät Fazerin mittakaavassa näpertelyksi.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Kuulostaa ihan siltä että mitään ei kannata tuottaa, ellei tällä tuotteella ole "ylivoimaista kilpailuetua".

Voisitko mainita yhden elintarvikkeen raaka-aineen tai elintarvikejalosteen, jolla tällainen kilpailuetu olisi globaalisti? Samalla voit ehkä puntaroida, miksi mitään muita elintarvikkeita ylipäätään tuotetaan?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Jukka Leppälammelle. Ylimääräinen kilpailuetu olisi varmaan pistää hintalappu koko Suomelle ja myydä se Venäjälle. Ei tarvitsisi vaivautua sitten mitään tekemään kuin sorou noo.
Fazer voisi aloittaa itsestään. Varma kilpailuetu.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Fazer ja muut suurleipomothan tuovat jatkuvasti markkinoille uusia tuotteita. Jotkut menestyvät toiset eivät. Mikä syy on kirjoittaa blogi yhtä Fazerin lanseerausta vastaan? Huono päivä?

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Blogi tuli koska Fazer vääristelee leipä käsitettä. Mutta tästä tulikin myös hyvä innovaatiokeskustelu. Suomessa näistä puhutaan liian vähän.Olemme tässä innovaatio-osaamisessa jäljessä huippuja.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Vääristelee leipäkäsitettä, ei ole huomioinut kilpailuetua, ei ole eettinen eläimiä kohtaan. Aika paljon "argumentteja".

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Jos leivässä on kolme prosenttia jotain muuta kuin sen perinteisiä ainesosia, vaikka eläinperäistä, se ei muutu leivästä miksikään muuksi tuotteeksi. Kaikkein vähiten makkaraksi.

Makkarassa on oleellista paikkaustapa suoleen tai sen synteettiseen t.m.s. korvikkeeseen. Tosin olen huomannut esimerkiksi saksalaisten pakkaavan makkaroitaan myös lasipurkkeihin ja hyville maistuivat.

Jos siis ruisleipää pakataan suoleen niin siitä tullee ruismakkara.

Oma täysin objektiivinen makutestini osoitti, ettei se kolme prosenttia jauhettuja sirkkoja ei edes maistu leivän seassa. Maku on ihan tavallisen leivän toisin kuin muutamat muut maistamani hyönteisjutskat. Hyvänmakuisia kaikki.

Jos siis Fazer harhauttaa, se harhauttaa siinä liian vähällä hyönteisjauhojen määrällä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Ehkä jo ensi joulun hittituote suomalaisten joulupöytään on sontakärpästorttu perinteisen joulutortun tilalle.

Tosin tunnen monta henkilöä, jotka vannovat, etteivät koskaan laita suuhunsa mitään sellaista, jolla on ollut kaksi silmää.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kärpäsiä tuo rajoitus ei sitten koske.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Kärpäsellä on kaksi verkkosilmää.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #56

Ok. Koulubiologian tunnilta muistelin, että silmiä olisi tuhat.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

"Leipä on viljatuote. Kun siihen sotketaan eläinproteiinia parempi nimitys olisi uudenlainen Sirkkamakkara. Makkarahan on jauhojen ja eläinperäisten ainesosien seos."

Elänproteiiniahan on sotkettu iät ja ajat viljatuotteisiin. Esimerkiksi juustosänpylöissä on yhtenä osana juustoa joka on eläinperäistä. Tietyt "limput" ovat piimäpohjaisia joka on käytännössä eläinperäistä. Sirkkaleipä on aivan yhtä oikea nimitys kuin juustosämpylä tai kasvikuntapohjaisia aineosia käytettäessä esimerkiksi porkkanaleipä. Viljan ja sirkkojen seos ei taida sopia makkaramääritteeseen. Makkara tehdään perinteisesti lihasta ja jos pääraaka-aineena on jokin muu aineosa on se mainittava kuten esim. ryynimakkara. Makkarassa taitaa olla myös oleellista sen muoto ja pakkaustapa "suoleen" tai "kuoreen". Leivänmallinen sirkka-jauhoseos ei todellakaan ole makkaranmuotoista.

Ja eikös sirkkaleivän pääasiallinen raaka-aine ole vilja, sirkkajauhot lienevät mukana hyvin pienellä osuudella. Kyllä ainakin tällä perusteella sirkkaleipä on oikea käsite. Jos sirkkojen osuus on kohtuuttoman suuri niin sitten on syytä miettiä uusia termejä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Toisaalta puhutaan myös soijamakkarasta, jossa ei taida olla mitään eläinperäistä, ehkä liivatetta?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Läntisellä Uudellamaalla tehdään herkullisia perunamakkaroita joissa ei myöskään ole lihaa t.m.s. eläinperäistä. Samaten umpisavolainen äitivainaani teki herkullisia ryynimakkaroita ohraryyneistä ihan ilman eläinperäisiä. Mitä nyt voinokareen kanssa valmiita makkaroita vielä kypsennettiin ennen syömistä.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #54

Varsinaissuomalainen perinneruoka on laukkamakkara. Tämä herkku on makkaran näköinen suoleen tehty elintarvike, joka muistuttaa perunamakkaraa. Se sisältää ryynejä tai perunaa ja saattaa sisältää myös sianlihaa - se ei ole kuitenkaan välttämättömyys.
Turun kauppahallista ainakin Jokiselta saa sitä.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Voisihan sitä kutsua myös sirkkapiirakaksi jos sirkat olisivat täytteessä. Tuollainen, että sirkat on jauhettu ja käytetty mikroskooppisen vähän on kyllä pelkkää mielikuvamarkkinointia ja kuluttajan huijausta. Ilmeisesti jauho on vielä niin kallista, ettei enempää haluta käyttää.

Sirkat ovat toki parhaimmillaan paahdettuina tai friteerattuna, ja ihan kokonaisina. Käytännössä niitä siis pitäisi saada ostettua pakastettuna, että voisi itse valmistaa.

Voisihan niillä vaikka kuorruttaa sen leivän jos nyt jotenkin leipään haluaa yhdistää.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Vielä 70-luvun loppuolella tutkittiin kalajauhon mahdollisuuksia soveltua ihmisravinnoksi – olisihan se erinomainen valkuaisen lähde.
Kalajauhon valmistuksessa raaka-aine silputaan ja steriloidaan höyryllä. Syntyneestä massasta puristetaan pois vesi ja öljy, minkä jälkeen se kuivataan ja jauhetaan jauhoksi. Puhdistettu kalajauho on hajutonta ja mautonta, mutta tuotteen valmistuksessa on voimakasta hajua antavia välivaiheita, jonka vuoksi tehtaiden sijoitus tuottaa vaikeuksia hajusaasteen vuoksi

Käyttäjän juhanisibakov kuva
Juhani Sibakov

Hyvä Jukka Leppälahti,

Emme johda Fazerilla kuluttajia harjaan, vaan olemme hyvin selkeästi korostaneet Sirkkaleivän pakkauksessa sen sisältävän hyönteisiä ja merkinneet elintarvikelainsäädännön mukaisesti niin sirkkapitoisuuden kuin mahdollisen ristiallergiariskin. Leivällä ei ole Suomessa virallista määritelmään, kuten ei enää makkarallakaan. Me kutsumme tuotetta leiväksi, koska se on valmistettu pääosin viljasta ja vastaa ulkonäöltään artesaanileipää. Eviran sivuilla on makkarasta kirjoitettu mm. näin: "Makkaran olennainen raaka-aine on perinteisesti liha". Tämän valossa olisi mielestämme enemmän kuluttajia harhaan johtavaa kutsua Sirkkaleipää makkaraksi.

Mitä innovaatioon tulee, sille ei myöskään ole leivän tai makkaran tapaan yhtä virallista määritelmää. Kuluttajien keskuudessa tuote on otettu innokkaana vastaan ja leivät on usein myyty loppuun jo kesken päivän. Ylivoimainen kilpailuetu ei ruokatuotteissa ole useinkaan uusissa teknologioissa, vaan erinomaisessa maussa ja tuotteen helppokäyttöisyydessä.

Me Fazerilla haluamme sirkkojen myötä olla edelläkävijöitä ja tarjota kuluttajille uusia proteiininlähteitä helposti lähestyttävässä muodossa sekä samalla tuoda ympäristön kannalta vähemmän kuormittavia ratkaisuja.

Ystävällisin terveisin,
Juhani Sibakov
Innovaatio- ja tuotekehitysjohtaja, TkT, Fazer Leipomot

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Fazerin ennakkoluulottomuus on ylittänyt kansainvälisen uutiskynnyksenkin. Tällaisia juttuja on suomalaisena kiva lukea: https://www.reuters.com/article/us-finland-edibleb...

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Toivotan onnea innovoinnillenne Juhani mutta pidetään leipä leipänä. Erinomaiset leiväthän ovat Fazerin vahvuus.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Asiakkaiden harhautumisen välttämiseksi olisi kuitenkin toivottavaa, että Fazer ei nimittäisi kuitenkaan tuota kyseistä leipäänsä (vielä?) sirkkaleiväksi koska sirkkojen osuus on (vielä?) niin vähäinen vaan esimerkiksi sirkoilla maustetuksi leiväksi. Maustamistahan noin pieni määrä niitä on. (tosin omakohtainen havainnointi ei erottanut k.o. makua mutta syy siihen lienee omissa makunystyröissäni).

En tosin pysty sanomaan mikä määrä sirkkoja (t.m.s. muita aineita) olisi lisättävä jotta maustaminen vaihtuisi leivän "oikeaksi" ainesosaseksi. Jotenkin kuitenkin olen vakuuttunut sen olevan monin kerroin enemmän kuin kuin kolme prosenttia. Mieluusti kuitenkin maistelisin innovaatioitanne.

Toisaalta toivoisin Teidän myös innovoivan ihan tavallisen ruisleivän, siis ei pelkkiä leivänkuoria eikä littanoita limppuja vain oikeita rehellisiä ruisleipiä joita ei ole silvottu valmiiksi siivuiksi kuivumaan ennen aikojaan.

Käyttäjän juhanisibakov kuva
Juhani Sibakov

Hei Jorma,
Elintarvikelainsäädännössä ei ole määritelty rajaa leivässä olevien sirkkojen määrälle, mutta pakkauksessa on selkeästi kerrottu leivän sisältävän 70 kotisirkkaa eli 3 % leivän painosta. Tervetuloa maistamaan uutuusleipäämme pk-seudun, Lahden tai Tampereen myymäläleipomoomme (ks. https://www.fazer.fi/tuotteet-ja-asiakaspalvelu/le...). Myymäläleipomoiden valikoimissa on myös siivuttomattomia käsintehtyjä ruisleipiä, jotka on leivottu perinteisesti taikinanjuureen, ja joiden jauhoista 100% on ruista.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Olen samaa mieltä, että mitään tuollaisia rajoja ei ole asetettu. Mutta sehän ei kuitenkaan estäne yrityksiä olemasta rehellisempiä, vai kuinka? Ehkä tuollainen raja pitäisi asettaa, vaikka ne yleensä johtavatkin vain niitä kiertäviin innovaatioihin.

Olen myös maistellut noita leipiä eri myymälöissä useammankin kerran ja vertaillut paikan päällä muihin maistiaisiin. N.s. sirkkaleipää en pystynyt maun perusteella erottamaan. Vika lienee, kuten jo aiemmin mainitsin, enemmän minun makunystyröissäni.

Olen aivan liian harvoin löytänyt nykyaikaisissa valintamyymälöissä ihan tavallisia ruisleipiä. Hyvä, että niitä löytyy valikoimistanne. Syynä puutteeseen lienee kauppiaiden pyrkimys "ennustaa" kysyntää ja yrittää brändäytyä kehityksen viimeiselle aallonharjalle. Silloin valtaosa leipätarjonnasta on omituisia "uutuustuotteita" omituisine nimineen. N.s. normaalit leivät katoavat hyllyistä n.s. "alle aikayksikön" ja jäljelle jäävät vain kyseiset "tuotteet".

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset