*

Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Muistokirjoitus: Innovaatiorahoituskeskus Tekes 1983-2017

Tekes perustettiin 1983 vauhdittamaan Suomen kehitystä teknologiamaaksi. Teknologian ja Innovaatioiden kehityskeskus, nykyisin Innovaatiorahoituskeskus Tekes ehti 34 vuoden ikäiseksi ennen kuin se hallituksen päätöksellä päätettiin lakkauttaa. Tilalle perustettiin Tekesistä ja Finprosta koostuva osakeyhtiön ja viraston  muodostama hybridi Business Finland. Jos hakee syytä tähän muutokseen, jää käteen vain se oletus, että hybridi olisi tehokkaampi kuin kaksi oman selkeän toiminta-ajatuksen omaavaa yhteistyötä tekevää organisaatiota.

Tekesiä perustettaessa 1980-luvun alun Suomessa puhuttiin lankapuhelimiin, kirjoitettiin kirjoituskoneilla ja suhtauduttiin tietokoneisiin kunnioitusta herättävinä harvinaisuuksina. Heinäkuussa 1983 Tekesin ensimmäisessä, neljätoista henkeä työllistäneessä toimistossa oli ensi alkuun ainoastaan yksi puhelin, ja kirjoituskoneetkin olivat alussa vain lainassa kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Teknologiapolitiikan juuret Suomessa ovat 1960-luvulla, jolloin useat komiteat ja työryhmät jo totesivat Suomen olevan matalan teknologian maa. Tutkimus- ja tuotekehityspanostukset olivat häviävän pienet. Ruotsi näytti tässäkin asiassa kiitävän kaukana Suomen edellä. Jotain oli tehtävä, ja tehtiin. Presidentti Urho Kekkonen perusteli kansalle radiopuheessa, miksi teollisuuden tutkimustoimintaa kannatti tukea verovaroin. Kekkonen vakuutti, että siitä koituisi vielä hyötyä kaikille. Tätä eivät vieläkään kaikki ymmärrä.

Joulukuussa 1980 hallitus asetti komitean valmistelemaan kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan organisointia nimenomaan teknologian kehittämisen näkökulmasta. Komitean johtoon nimitettiin Nesteen vuorineuvos Uolevi Raade. Eduskunta sääti lain ja asetuksen Tekesistä, ja presidentti vahvisti ne helmikuussa 1983

Pääjohtajaksi valittiin Juhani Kuusi, joka oli työskennellyt tutkijana ydinenergian kehitystyössä VTT:ssä ja tutkimusjohtajana Oy Finnatom Ab:ssä. Tekes sai hyvän vetäjän, jolla oli paitsi ministeriön, myös ja ennen kaikkea teollisuuden ja tutkimusmaailman luottamus puolellaan.

Kuusi muotoili linjan näin: ”Mutta kun on paljon puuhannut monenlaista, näkee, ketkä osaavat, ja sitten pitää antaa heidän tehdä eikä mennä itse joka paikkaan sähläämään. Näin toimin Tekesissäkin alusta asti. Meillä oli hyvä porukka, ja olimme oikeasti innostuneita. Mielessä oli, että nyt teemme jotain, jolla rakennetaan tulevaisuutta.”

Kuusen mielestä Suomi oli vielä 2010-luvun kynnykselläkin edelleen kansakuntana liian arka riskinottaja. Suomessa arvostetaan turvaa, pysyvyyttä ja riskien välttämistä, vaikka se kokonaisuutena johtaisi huonompaan lopputulokseen kuin harkittu riskinotto. Usein suomalainen ei osaa vilpittömästi onnitella epä- onnistujaa siitä, että tämä oli rohkeasti yrittänyt.

Uuden luojat joutuvat myös usein ristiriitaan olemassa olevien markkinajohtajien kanssa, jotka eivät halua pelikentälle kilpailijoita. Tekesin henkilöstö on alusta alkaen opetellut mahdollisuuksien haistamista, riskin ottoa ja rohkeutta uida vastavirtaan eikä oppimisprosessi pääty koskaan. Tämän vuoksi innovaatiorahoittajalla tulisi olla vahva tuki poliittisilta päättäjiltä.

Tekes kehitti uskoakseni ensimmäisenä maailmassa teollisuuden-yliopisto – ja muiden tutkijoiden yhteistyötä ja verkottumista, joka huomattiin ja kopioitiin maailmallakin. Teknologiaohjelmat yhdistivät ja keräsivät valtakunnallisesti osaajat teollisuudesta ja tutkimusmaailmasta yhteen kehittämään nouseville uusille aloille osaamista ja innovaatioita.

Kuusen jälkeen pääjohtajina ovat toimineet Martti Mäkelä, Veli-Pekka Saarnivaara ja Pekka Soini. Allekirjoittaneelle on erityisesti jäänyt mieleen Saarnivaaran omistautuminen Tekesin itsenäisyyden varjelemiseen ja ehkä Kuuselta periytynyt tapa suhtautua omiin asiantuntijoihinsa. Valmistellessani erään merkittävän hankkeen rahoituspäätöstä, sain kutsun pääjohtajan puheille. Olin varma, että nyt tulee käskytystä millainen päätös pitää saada aikaan. Pyydettyään minua istumaan, VP selitti, että häneltä on kyselty onko tuo hanke hyvä ja siksi hän halusi kuulla mielipiteeni. Kerrottuani näkemykseni VP kiitti ja töitä jatkettiin.

Tekesin toiminnasta on lukuisia selvityksiä ja tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet 1983 perustetun organisaation tarpeellisuuden ja tuloksellisuuden. Tekesistä ehti muodostua maailmalla jopa arvostettu Suomibrändi. Business Finland lähtee nyt 1.1.2018 jatkamaan Tekesin työtä. Suomalaisilla on täysi syy toivoa Business Finlandin onnistumista.

Riskinä on poliittisten irtopisteiden keräily ja Kuusenkin tavoitteena ollut maailman muuttamisen sekä tulevaisuuden rakentamisen väljähtyminen nykyisen elinkeinoelämän lyhytnäkoiseen pönkittämiseen. Business Finland voi työssään kuitenkin onnistua, jos oikeat innovaatiotoimintaa hyvin tuntevat ihmiset saadaan oikeille paikoille, poliitikot ja ministeriöt välttävät mikromanageeraamista ja tukevat BF:n itsenäisyyttä ja oikeutta myös kyseenalaistaa nykyistä elinkeinoelämän status quota. Myös BF:n johdon on syytä kuunnella, tukea ja delegoida valtaa etulinjassa toimiville asiantuntijoille ja estää byrokratisoitumista.

Lähde: Toivoa, tahtoa, tarmoa, Tekes 25 vuotta juhlajulkaisun tekstit ja kirjoittajan kokemukset sekä mielipiteet.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (82 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tekes romuttui viimeistään silloin, kun pääjohtajaksi valittiin vuonna 2000 rakennusmies VP Saarnivaara, jolla ei ollut lainkaan yrityskokemusta. Kilpailevana hakijana oli Matti Otala...

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/11/02/m...

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Jospa uusi organisaatio suuruudesta huolimatta panostaisi PK-yritysten toiminnan ja etenkin vientitoiminnan edistämiseen ilman byrokratian koukeroisia polkuja.
Pk-sektori on suurin uusien työpaikkojen luoja.Suomi tarvitsee oikeaa rahaa ja se tulee viennistä.
Silti uskon ,että pieni on kaunista myös armon vuonna 2018.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Vientiä tarvitaan vain tuonnin mahdollistamiseksi. Krugman

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Unohda Krugman PK-sektorin "auttajana".

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #4

Unohda pkt viennin veturina. Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat 80 % Suomen tavara- ja palveluviennin tuloista

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #5

Lauri: Mutta eivät työpaikoista. Tilastoinnista riippuen 40-60% työpaikoista syntyy pk-yrityksiin. Näihin kuuluu pieni nopean kasvun yritysryhmä, joita on nyt vain 0,3% yrityksistä, mutta joka vastaa lähes kolmannesta yrityssektorin uusista työpaikoista!PK-yrityksissä on suurin poteniaali työllisyyden ja viennin kasvuun. Näistä ne suuryrityksetkin syntyvät.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #6

Tuo on harhaa. Suurin osa startupeista kuolee ennen merkittävää vientiä. Isot rationalisoivat, robotisoivat...

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #8

Tuo työpaikkatilasto on ETLAN raporteista löytyvä fakta.
Puhuin pk-yrityksistä, joissa startupit ovat vain erityisryhmä. Startupeista voikin suurin osa kuolla kunhan jättipotin räjäyttäjiä löytyy. Jokainen epäonnistuminen lisää startup-yrittäjän osaamista ja vie lähemmäs onnistumista.
Toinen asian on valtava joukko vakiintuneita markkinoilla jo olevia pk-yrityksiä, joissa on innovaatiokyvykkyyden lisäämisen kautta valtava potentiaali. Tätä ei ole kunnolla Suomessa ymmärretty.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #10

Pelit eivät voi olla innovaatioita ja onnenkantamoisille ei muutenkaan kannata rakentaa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #10

Suurin ongelma lienee, että ne joilla olisi resursseja kehittää, suuryritykset, eivät sitä halua koska nykyisillä tuotteilla voi vielä rahastaa. Niillä joilla olisi niitä n.s. innovatiivisia ideoita, pienemmät yritykset, kehitettäväksi uusiksi tuotteiksi, ei ole resursseja. Meidän pitäisi saada suuryritykset hoitamaan tuotekehitystään "etukenossa" ja hallittuja riskejä ottaen. Ne kuitenkin ajavat tuotekehitystään alas ja mankuvat yhteiskuntaa kehittämään heille tuotteet.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #16

Paljolti harhaa. Bulkkiteollisuudessa t&k:n osuus liikevaihdosta on luonnostaan pienempi

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #16

Tässä blokissa liikutaan yläpilvessä, joten huomioni pitäisi ilmeisesti kohdentaa jollekin muulle foorumille.

On kuitenkin niin, että ne pienet innovaatiot ja keksinnöt, jotka syntyvät ruohonjuuritasolla ihmisten päissä, jäävät itämättä ja kehittymättä, kun polku puuttuu.

Eräällä kaverilla on akkuun liittyvä "keksintö". Jotta sen saisi eteenpäin, niin edessä on umpiseinä, jota ei lävistä edes supermiehen katse. Se kuuluisa mtuekartta puuttuu. Lähteitä löytyy rajattomasti ja jokainen lähde odottaa koura edessä palkkiota yhden asteen ylittämiseksi. Ja niitä piisaa. Jos keksintö on toimiva ja tuottava ennakkoarviossa, niin joku sen ryöstää joko hedti, tai myöhemmin.

Niin se akkukeksintö jää sinne pöytälaatikkoon. Keksiköön joku muu.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

TEKES lähti heti perustamisestaan väärille urille. Kuvittelin, että sinne palkattaisiin kokeneita tutkijoita ja tuotekehittäjiä, joilla olisi näkemystä ja kykyä käynnistää suuren mittakaavan teknologiaprojekteja. Sen sijaan henkilöstö koostui lähinnä byrokraateista ja paperinpyörittelijöistä, jotka osasivat järjestää vain seminaareja ja koota erilaisia hajanaisia "ohjelmia", joista ei syntynyt juuri koskaan mitään konkreettista. Todellinen kehitys tapahtui aina yrityksissä ja TEKES korkeintaan jakoi rahallista tukea, jota Nokian tapaiset yritykset eivät edes olisi tarvinneet.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Kyllä Tekesiin palkattiin eniten yritystaustaisia henkilöitä ja toiseksi eniten tutkimustaustaisia. 2000-luvun kuluessa muiden osuus lisääntyi.Innovaatioiden synty kun vaatii diversitetttiä. Suuryritysten rahoitukseen laitettiin ehto, jonka mukaan Tekesin raha on käytettävä hankintoihin pk-sektorilta tai yliopistoista/tutkimuslaitoksista. Tällä tähdättiin tuohon verkottumiseen ja osaamisen leviämiseen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Suurin osa palkatuista ei täyttänyt ehtoa 5 vuotta yrityskokemusta. Ei johtotasolle nousseistakaan ja sama päti ktm/tem -porukallekin.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #11

Ei tuollaisia byrokraattisia 5 vuotisehtoja kannata laittaa. Osaaminen ratkaisee.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #14

Sinunkin yrityskokemuksesi taitaa olla nolla. Tuo ehto oli voimassa aikoinaan, mutta sitä rikottiin. Ei se ainoa ehto ollut. Vaikutukset karmeat kun johdolla sama ongelma.
Vääränlainen yrityskokemyskin on Tekesin ongelma. Pääjohtaja kirjoittaa jatkuvasti roskaa innovaatioista ym:
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189940-julki...

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Hienoa (jatka lukemista) tässähän on yksi tavoite saavutettu siitä kun syyskuussa 2014 LinkedInssä kirjoitin "Dear Alex Kill Tekes!" Sen jälkeen olen ollut varmaankin ykkösketjun sentteri ajamaan alas tätä naurettavuutta mitä Suomessa tehdään?

100 % omaan kokemukseen perustuen ja myös markkinatalouden oikean toiminnan logiikan ymmärtämiseen, jonka tajuaa lapsikin, mutta ei Kokoomus ja Keskusta eliitti, mukamas.

Mutta systeemin miehet ja naiset pliis, älkää olko naurettavia!!! Luuletteko että tuohon jekkuun mennään? Nyt se on sitten Business Finland, joka ajetaan alas. Sinänsä ovela veto muuttaa nimi hieman haastavammaksi mutat sama paska eri paketissa niin sanoaksemme.

Tämän järkyttävän politiikka ja virkamiesvetoisen kasvu-yrittäjyys-rahoitus-hirvityksen alasajo - pullamössöä toisille ja piikkilankaa toisille - on osa kokonaisuutta joka ei pala tulessakaan www.nukkuvat.fi

Täällä se alkuperäinen -
https://www.linkedin.com/pulse/20140918202558-1099...

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Itselleni jäi hyvin myönteiset kokemukset TEKESistä -90-luvulla. Erityisen ansiokasta oli tosiaan yliopisto-osaamisen käyttö T&K-toiminnan tukena. Kun nykyhallitus leikkaa perustutkimuksen ja yleensäkin koulutuksen rahoitusta olisi toivottavaa että uusi hybridi voisi paikata tätä rahoitusvajetta ohjaamalla tuellaan tutkimusosaamista teollisuuden ja palveluiden T&K toimintaan.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Omalta pieneltä -koskien liikenteen kehittämistä Suomessa EU liikennestrategian tavoitteiden mukaisesti ja Tekesin päätöksiä, - osaltani vahvistaa edellisten kirjoittajien kokemukset:

Eli , Tekesin kanssa tekemisissä vv 2007-2016) olleena, voin myös todeta, että valitettavasti Tekes on ollut täysin LVM:n ja TEMmin kautta täysin poliittisessa ohjauksessa.

Ja tuloksena on päätelmä että toiminta - ei ole pelkästään innovaatiokeskeinen - vaan sellainen että niitä innovaatiota tuetaan, mitkä ovat poliittisesti ja ministeriöiden hyväksyttyjä suuntaviivoja noudattavia….

Liikenne tuki päätökset noudattavat linjaa joissa :

Eduskunnassa ja sitä kautta LVM:ssä tehty päätös että 2000 luvulla Suomessa aletaan panostamaan liikenneverkon ja ajoneuvojen kehittämisissä pelkästään maakuljetuksia. (raide ja maantie = tulos noin 45% infra rahoituksesta maanteille ja 53% raiteille viimeisten vuosien aikana vesitiet alle 2% )

Tämän politiikan avulla kautta lakkautettiin kokonaisuudessaan sisävesi vesiliikenne tutkiminen, analysointi , kehittäminen ja sen tukeminen Suomessa. Lopuksi jopa poistettiin hallinnon sanastoista sisävesiliikennemoodi itsenäisenä liikennemoodina ,siten kuten se EU:ssa ymmärretään https://ec.europa.eu/transport/modes_en

Lopullinen päätös sisävesiliikenteen kehittämisen lopettamiselle saatiin kun tehtiin ja eduskunta hyväksyi EU liikennestrategian vastaisen liikennepoliittisen selonteon vuonna 2012, minkä pohjalta sitten jätettiin virallisesti myös sisävesiliikenteen tutkiminen ja analysointi pois hallinnon toimesta. vv 2011-2017 liikenneviraston strategia tutkimuksia 144 maantie liikenne tutkimuksia 134 raideliikenne 117 meriliikenne 11 ja Saimaan kanavaliikenne 1, eikä yhtään kokonaisvaltaista sisävesiliikenne tutkimusta jolla selvitettäisiin miten maantieliikennettä korvataan sisävesiliikenteellä.

Ensiaskel tähän ykspuolisuuden suuntaan oli Vuosaaren rakentamispäätös ja samanaikainen Kymi kanavan rakentamisen jäihin laitto. ja tätä kehittämistä tukien www.vesitiet.fi sivu kirjoitukset vuonna 2014

Vuonna 2007 KTM(nykyisin TEM) tutkimuksessa no 16/2007 sivulla 24 toteaa että :

”Biojalostamo on, tietyissä olosuhteissa, uhka metsäteollisuuden raaka-ainehuollolle. Se on uhka, mikäli sitä hallitaan metsäklusterin arvoketjun ulkopuolelta ja mikäli Suomessa murretaan metsäklusterin logistiikkaketju. ”

Metsä energiateollisuudessa nähdään kaikki sellainen kehitys ehdottomasti torjuttavana mikä edistäisi muiden toimijoiden tuloa puun korjuun, käytön ja kuljetus-/logistiikka-alueelle. Tätä tilannetta ylläpitävät LVM ja Liikennevirasto toimenpitein mitkä viittaavat kintaalla kansalliselle edulle. Niiden viime vuosien toiminta on tähdännyt vain ylläpitämään nykyinen kestämätön tilanne

. Lue myös: http://www.vapo.fi/blogi/posts/30/tavoitteeksi_vah...

ja tätä logistiikka ketjua ei ole murrettu , vaan erittäin vahvasti valtion /LVM poliittisin päätöksin tuettu ja edistetty, koko 2000 luvun erityisesti em KTM tutkimuksen jälkeen, niin rikkidirektiivi päätöksin kuin infra rakentamisilla ja mm MaaS kehittämisillä ja uusilla ajoneuvo asetuksilla.

Tätä yksipuolista poliittisiin päätöksiin perustuvaa kehittämistä noudattaen Tekes lopetti - oman innovaatio- projektini tukemisen päätöksellä 3053/31/08 (viimeinen kaksi numeroa osoittaa hakemuksen tekoajan) 17.09.2009 -lähes vuoden käsittelyn jälkeen innovaatiohakemuksen, samalla hakemuksen pitkittämisellä käytännössä ajoi hankkeen sen hetkiset rahoittajat pois ,ja sen perusteella sai sitten syyn yhtiön rahoitusongelmiksi(jotka tekes omalla käyttäytymisellään oli aiheuttanut -tietoisesti) projektille .

Samoin em perustuen myös Keitele Päijänteelle ei rakennettu uutta tavaraliikenne verkkoa -Jyväskylän energian suurista ponnisteluista huolimatta. http://docplayer.fi/3182488-Biolaivat-ky-uutta-suo...

Ultrakevyt laivamalli tutkimusta jatkettiin Suomen ulkopuolella mm. EU Martec- ULIVES projektina vuoteen 2012.

Projekti on nyt 8 vuotta sinnitellyt ja maailman kiinnostuksen kohteena. ja mm Venäjällä huomioitu, Arktisen liikennekehittämisen eräänä vaihtoehtona, muttei vieläkään Suomessa. : http://csef.ru/media/articles/7812/9035.pdf alkaen sivulta 38

Mainitsen tässä vain ensimmäisen sisävesiliikenteen , Tekes innovaation torjunta keissin, vaikka näitä on useita vuosien varrella yritetty ja aina vaan tökkäsi….

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Hyvä keissi siitä miksi tuo hirvitys ei toimi vaikka nimeä kuinka vaihtaisi!

Koko lähtökohta on aivan väärä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Hupaisaa oli, että jouduin Tekesissä 80- luvulla taistelemaan sen puolesta, että ohjelmistohankeitakin piti tukea. Olinhan aikaisemmin lanseerannut termin SULAUTETUT JÄRJESTELMÄT.

Tekee rikkoo asetustaan tukemalla käsitevammaisesti pelisisältöjen kehittämistä, mikä vastaa kirjojen elokuvien ja taiteen tekemistä.

Eikä Tekesissä edelleenkään tajuta, että Tekes on yritysten asiakas eikä päinvastoin. Myös käsitevammaisuutta.

Tekesin strategiat ovat aina olleet kaikkea muuta kuin strategioita, mutta ktm/tem on ne hyväksynyt. Esimerkiksi:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175700-tekes...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Gröhn kirjoitti: "Eikä Tekesissä edelleenkään tajuta, että Tekes on yritysten asiakas eikä päinvastoin."

Siis Tekesin pitäisi ostaa jotain yrityksiltä? Mitä se olisi?

Aikuisten oikeasti: ei kaikki suhteet ole asiakkuuksia vaikka jotkut konsulentit ovat tienanneet rahaa sitä hokemalla.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Asian tajuaminen vaatii käsitteellistä ajattelua. Tekes ostaa projekteja tai niiden osia veronmaksajien piikkiin. Siksi oli äärimmäisen naurettavaa, kun Tekes aikoinaan kehuskeli saavutuksiaan asiakastyytyväisyydessä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Olen jonkin verran harjoittanut käsitteellistä ajattelua ihan työkseni ja selvitellyt sillä useidenkin asiakkaiden, niin julkisen kuin yksityisenkin puolen asiakkuus- y.m. suhteita.

Jos TEKES on todella noin tehnyt niin ymmärrän hyvin, ettei kaikki ole ihan aina mennyt n.s. putkeen. Kaiken näkeminen väkisin asiakkuuksina yhteistyö-, omistajuus-, kansalais- y.m. suhteiden asemesta on monasti myrkkyä järkevälle toiminnalle.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #25

Omakehu eli organisaation omat mainokset omista tekemisistä ei ihan aina ole koko totuus sen onnistumisesta kaikenkaikkiaan ja kokonaisuutena.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Huuhaapalkinnon saaneen korvavaloa markkinoivsn Valkee Oy:n hallituksen puheenjohtaja nimitettiin heinäkuussa uudelle kaudelle Tekesin johtokuntaan.

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173427-valke...

Käyttäjän PasiHurri kuva
Pasi Hurri

Kommenteissa on yllättävän paljon arvostelua, mutta vähemmän ehdotuksia siitä miten olisi toimittava innovaatioiden ja kehityksen vauhdittamiseksi.

Toimin Tekes/Finpro/BP Teollinen Internet -ohjelman ohjausryhmän puheenjohtajana (ulkopuolisena) ja sitä ennen on kokemusta sellainen 14v Tekesin kanssa toimimisesta.

Tekesin virkamiehet ovat mielestäni tunnollisia ja tehokkaita, mutta toimivat usein liikaa omien jäykkien tavoitteidensa ja valtio-organisaation mallien ohjaamina. Tämä on ensisijaisesti johtamisongelma ja kuten aiemmin on kommentoitu, resurssien vajaakäyttöä.

Merkittävin ero yrittäjän arkeen on omien ihmisten palkanmaksun äärimmäinen varmuus ilman huolta asiakkaiden ostohalukkuudesta tai kilpailutilanteesta.

Ehdotin jossain vaiheessa jotta ohjelmapäälliköt ja hankevastaavat laitettaisiin yrityksiin määräaikaisiksi tuotepäälliköiksi hyväksyttyihin hankkeisiin, jolloin he näkisivät todellisuuden läheltä eivätkä vain joutuisi lukemaan huolella viilattuja raportteja. BF saattaisi tähän jo taipua.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Monet arvostelijat varmasti ovat sitä mieltä että koko BF pitäisi lopettaa jotta saataisiin kehitys oikeille poluille. Minulla on sellainen vaikutelma että yhteiskunnan tukema tutkimus ja kehitys on kannattavaa eli se maksaa itsensä takaisin korkojen kera ja yhteiskunta hyötyy. Mikäli tätä väitettä ei voi kumota niin asiaa paremmin tuntevien pitäisi tosiaan miettiä miten BF saadaan toimimaan paremmin purkamisen sijaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Sama vanha jengi BF::ssä ja TEM:issä. Parannusta ei odotettavissa. Vähintään innovaatioista pihalla oleva pääjohtaja olisi vaihdettava.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Jonne, olet oikeassa. Yksittäisiä virheitä toki sattuu kuten kaikessa toiminnassa. Tekes on varmasti tehnyt yksittäisiä huonoja päätöksiä. Ei tätä voi estää edes yrityskokemuksella (:)), yrityksiäkin menee konkurssiin. Ratkaisevaa on innovaatio-osaaminen. Kokonaisuus on tärkeä. Tähänkin blogiin kirjoittaneet kaksi Tekesin vakiokriitikkoa eivät juuri perustele omia väitteitään, jotka liittyvät kokonaisuuden vaikutuksiin eivätkä perehdy valtavaan määrään arvioita ja tutkimuksia joita Tekesistä ja innovaatiorahoituksesta on tehty vaikkapa ETLA:n ja monien muiden toimesta. Kaikissa tutkimuksissa päädytään positiiviseen arvioon innovaatiorahoituksen vaikutuksista ja hyödyllisyydestä. Ajan kuluessa kuitenkin ymmärrys innovaatiotoiminnan vaikutusmekanismeista on kasvanut. Nyt olisi tärkeä pohtia edelleen kehittämistä uuden tiedon valossa BF:n aloittaessa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #31

Arviot ovat olleet kriittisempiä mitä Leppälahti väittää. Ja Soini pihuu palturia.
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/118548-tarvi...

Ei Tekesillä ole innovaatio-osaamista, koska Tekesissä ei edes tiedetä mitä innovaatio tarkoittaa.
http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/category/omat...

Ja Tekesin strategiat hölskyy.
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/30173-tekesi...

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Niin yksi parannus, mikä minulla on tullut mieleen-nyt kymmenen vuoden tekes kokemusten aikana ,olisi mahdollisesti se että kaikki hylätyt hankkeet voitaisiin , mikäli asianomainen hakija niin haluaisi, julkaista erillisesti jossain tietyissä, erikseen sovitussa netti/muussa julkaisussa.

Johon hakija saisi antaa ,etsiä lisäkommentteja, perusteluja ja puolustuksia, miksi hanketta tulisi edistää.

Ja edelleen että hylätyt hankkeet menisivät kaikki perusteluineen erillisiin - ei Tekes / valtio riippuvaiseen, kunkin toimialan professoreiden ,tulevaisuus asiantuntijoiden, alueiden/politiikkojen (oppositio/ei hallitus-koska he ovat jo muuten vastuussa tekesin/BF:n toiminnasta) tms muodostamiin uudelleen arviointeihin, ja myös sitä kautta uusilla perusteilla hankkeet voisivat palautua uudelleen hakuun ja ainakin Tekesin/BF:n hallituksen säännölliseen laajempi alaiseen seurantaan, miksi mitäkin aiheryhmää käsitellään milläkin tavalla .....esimerkkinä juuri oma toimialani ja siinä tapahtumatta jäänyt kehitys josta suurin esimerkki on se että Suomeen tulee ensi kesänä 150 ulkomaalaista hoitamaan liikennettä Kotka Hamina alueelta Venäjän/IVY sisävesille noin 20 ulkomailta tuotetun laivan avulla.

http://www.hamina.fi/fi/Hamina-info/Uutiset/2016/0... ja

https://kymensanomat.fi/uutiset/lahella/e4533b42-b... .

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Veikko, tuskin Tekesillä/BF:llä olisi mitään hylättyjen julkaisua vastaan. Kokemukseni mukaan valtaosa hakijoista ei halua julkisuutta hylätyille hankkeilleen. Jos kokee tulleensa kaltoinkohdelluksi, voi hakea päätökseen muutosta, jolloin Tekesin uudet käsittelijät katsovat hankkeen uudelleen ja kuuntelevat ao hakijaa. Jos tämänkin jälkeen on tyytymätön, voi hakea muutosta hallinto-oikeudesta. Tekes opastaa tässä.
Sitä kyllä kannattaa pohtia kuinka hakemusten arviointi pitäisi järjestää. Innovaatiorahoituksen kyseessä ollessa mielestäni sen pitäisi tapahtua mahdollisimman riippumattomien innovaatioasiantuntijoiden toimesta. Siksi peräänkuulutan Tekesin/BF:n itsenäisyyttä. Kaikkiin tapoihin liittyy haasteita mutta oikein järjestettynä seuratessaan maailmaa ja nähdessään satoja hankkeita, niiden onnistumisia ja epäonnistumisia, asiantuntemus kehittyy huipputasolle. Muutoin on vaara, että tehdään siltarumpu/hyväveli/mutu päätöksiä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #34

Startupien osalta ratkaisevaa on porukan pärstäkertoimet/tausta. Suomi on täynnä "innovaatioasiantuntijoita", joita Tekes työllistää.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen Vastaus kommenttiin #34

tässä tapauksessa on kyse siitä että koko toimiala(=liikennemoodi) on poistettu hallinnon (valtio /eduskunta/ministeriöt/teollisuuden lobbarit/ay/poliittinen eliitti/elyt/finnvera jne) päätöksillä vastoin EU käytäntöjä ja sopimuksia( https://ec.europa.eu/transport/modes_en) liikenneministeriön toimesta ks liikenneministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiaisen bloki 11.5.2017 https://impulssilvm.fi/page/3/.

Käytännössä tämä tarkoittaa että yksi liikennemoodi on ilman tutkimusta, analysointia ja mukaan ottamatta Suomen liikennepoliittisessa päätöksenteossa ja kehittämisen kohteena -ollut koko Pursiainen päällikkö ajan vuodesta 2007.

Edelleen se tarkoittaa sitä, että meille on koulutettu logistiikan osaajat(yliopisto taso organisoitu myös samoin merenkulun nimissä valjastettu pelkkään meriliikenteen tutkimukseen ja opettamiseen) joilta puuttuu kokonaisuudessaan kyky ajatella miten Suomen 8000 sisävesi km voitaisiin hyöty-käyttää, kun tulevaisuus ilmastomuutoksineen, näyttää siltä että meillä on jo vuonna 2050 keski euroopan tämän päivän ilmasto -ilman suuria jääongelmia jopa Vaasa- - JOensuu linjalle asti .

= Järvi Suomi jolta suoritetaan noin 30% suomen viennistä ja tuonnista. Nyt "Suomi on saari strategialla". Jossa järvi Suomesta on muodstunut Helsingin ja muitten rannikkokaupunkien takamaa. Vertailuksi voi ottaa EU tavoitteet joista esimerkkinä Ruotsi missä on jo siirrytty 2010 alussa infra investoinneissa malliin nimeltä Nearest port is best port...jota jatketaan suunnitelmien mukaisesti ainakin seuraavat 10 vuotta.

” För att främja överflyttningen av godstransporter från väg till sjöfart behövs bland annat åtgärder i farleder.” em lause löytyy sivulta 14 : https://www.trafikverket.se/contentassets/e845a6d6...

Tätä mallia Suomeen odotellessa... hyvää menestystä BF:lle toivottaen...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Hurri kaipaa ehdotuksia. Minä ehdotan, että yhteiskunta tukee vain avointa tutkimusta, siis sellaista jonka tulokset ovat kaikkien hyödynnettävissä ja yritykset hoitavat tuotekehityksensä ihan itse. Lisäksi yrityksiä kannustetaan siihen niin, että tuotekehityksen laiminlyömisestä ja tehottomuudesta rangaistaan haittaverolla. Vähän samalla idealla kuin työttömiä aktivoidaan, voitaisi aktivoita myös n.s. innovaattoreita.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Tekes/BF:n rahoittaessa yliopistoja ja julkisia tutkimuslaitoksia ovat tulokset julkisia ja kaikkien hyödynnettävissä.
Mielenkiintoinen ajatus tuo haittavero...Yritysten kohdalla on kaksi ongelmaa:
1)Tutkimusten mukaan yritykset eivät tee riittävästi tuotekehitystä yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Tekesin rahoituksen yksi perustelu on tarjota porkkana (siis osarahoitus), jos yritys itse panostaa myös omia rahoja tutkimukseen. Tämä on näyttänyt toimivan.
2) Yritykset ovat liiaksi taipuvaisia vain kehittämään nykytuotteitaan ja välttämään riskin ottoa kokonaan uuden luomisessa. Tästä on paljon hyviä tutkimuksia maailmalta. Siksi julkisessa innovaatiorahoituksessa pitää tätä korostaa eikä rahoittaa sellaista jota yritykset tekevät muutenkin markkinaehtoisesti. Verohelpotusten ja rangaistusten huono puoli on, että ne kohdistuvat juuri tuohon nykytuotteiden fiilaukseen eikä uuden luomiseen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #39

Yksi Tekesin bravuureista. Tekesissä ei tiedetä mitä tutkimus tarkoittaa.

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/viihde/154408...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #39

TEKESin ja vastaavien, m.l. uusi yritelmä, tarkoitus kai tulisi olla edistää koko yhteiskunnan hyvää. Miten tuo TEKESin onnistuminen siinä suhteessa mitataan nyt, kun Leppälahti katsoo sen onnistuneen, ja miten se tulisi jatkossa mitata?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #39

Miten aktivointitoimenpiteet kohdistettaisi juuri siihen toimintaan johon ne on tarkoitettu?

Muutama esimerkki tämän hetken kannustamisista toisaalta:
- Kun yhteiskunta on kannustanut yrityksiä m.m. verohelpotuksin työllistämään, tuki on valunut osinkoihin.
- Työttömiä kannustetaan aktivoitumaan viemällä heiltä toimeentuloa eikä heidän aktiivisuutensa tasoon.
- Yritysjohtajat sanovat motivoituvansa haastavista tehtävistä ja sparraavista työtovereista mutta heitä kannustetaan rahapalkkioilla.

Tuotekehityksen suuntaamisen päätöksenteossa päävastuulliset lienevät yrityksen omistajat jotka tavoittelevat maksimaalista voittoa. Puuttumalla siis heidän voittoonsa, haittaverot kohdistuisivat juurikin sinne missä asiaan liittyviä päätöksiä tehdään eli omistajien käytettävissä olevaan yrityksen tulokseen. Se siis kohdistuisi vähintäänkin yhtä hyvin kuin noissa esimerkeissäkin, jollei jopa paremmin.

Käyttäjän KariSepp kuva
Kari Seppä

Suomessa on tällä hetkellä trendinä yrityksen "kehittäminen" verovaroin. Niin yrittäjäjärjestöjen kuin kaikenmaailman "hankkeiden" perusajatuksena on liiketoimintaa kehitetäään verovaroin ja liikevaihto tehdään verovaroin.
Eli koko konsepti perustuu verovarojen käyttöön. Liian useassa kehittämishankkeessa liikevaihto pääasiassa tulee verovaroista / lain määräyksistä jotka tehdään liiketoimintamallin mukaisiksi.

Jos Suomessa haluttaisiin kehittää teknologisia ratkaisuja pitäisi olla enemmän ns. riskirahaa. Ja valtiojohtoisten tuki-instanssien kuten BS/Tekes ja Sitra heidän pitäisi luoda innovaatiomalli jossa 80 % sijoituksista epäonnistuu. Ja mielellään vielä paikallisten kehitysyhtiöiden kautta sillä he tuntevat yrityskentän paremmin kuin kukaan edellä mainituista yrityksistä.
Toki kontrolli pitäisi olla jottei hyväveliverkosto jylläisi liikaa. (kuten nyt)

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Olet oikeassa. Julkisia varoja pitää käyttää vain ns markkinapuutteen korjaamiseen kun yhteiskunnan kokonaisetu sitä vaatii. Hyvä innovaatiotuki kohdistuu riskihankkeisiin, jotka eivät muutoin toteutuisi sellaisenaan. Tällöin epäonnistumistakin on siedettävä, koska muutoin ei voi ottaa riskiä ja luoda uutta.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Ongelmana on aina se, että kuka, kenen toimesta ja millä kriteerioilla kokonaisetu määritellään.

Esim liikennepolitiikka, mitä tänään edistetään myös innovaatioiden ja tutkimusten tasolla (maantie ja raide liikenne) on määritetty vuonna 2012 eduskunnan hyväksymässä liikennepoliittisessa selonteossa, ( johon virkamiehet voivat sitten myöhemmin vedota jatkaessaan virheellistä suunnittelua tai tehdessään tietoisesti päätöksiä puutteellisin yksipuolisin lähtötiedoin tehdyillä tutkimuksilla)

jolloin liikennepoliittinen selonteko tehtiin puutteellisin pohja/perus tiedoin(josta mm oikeuskansleri on huomauttanut), aiemmin kuvaamallani tavalla vastoin sitä mitä EU:ssa oli sovittu.

Ja tapaa eikä strategiaa ole muutettu, vielä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tekesinn evaluoinneissa on todettu, että suurin osa hankkeista olisi toteutunut ilmanTekesiä.

Erkko Autio (nimimerkki)
10.3.2010 15:38
#7 ja #8: Vaikuttavuuden mittaaminen ei ole niin yksinkertaista.

”Oletetaan, että kerätään kaikki Tekesiltä rahoitusta saaneet yritykset esimerkiksi vuonna 1998. Sitten katsotaan vuoden 2008 tilinpäätöstiedoista:
- konkurssiin päätyneet
- sulautuneet
- ostetut
- itsenäisinä säilyneet

Itsenäisinä säilyneistä sitten katsotaan, onko liikevaihto kehittynyt ja kuinka paljon.

Oletaan, että indeksikorjattu kasvu olisi ollut esimerkiksi 50% kymmenen vuoden aikana. Onko tämä paljon vai vähän? Vastauksen saamiseksi pitäisi kai poimia vertailuryhmä. Mutta miten? Sopisivatko vertailuryhmäksi yritykset, jotka eivät koskaan ole saaneet Tekes-rahoitusta? Tämä kriteeri ei liene optimaalinen, sillä: (1) teknologiayrityksistä oletettavasti suuri osa hakee ja saa Tekes-rahoitusta jossain elinkaarensa vaiheessa; (2) ne, jotka eivät saa eivätkä hae, ovat päätyneet tähän statukseen itsevalikoitumisen kautta.

Ongelmaksi tulee siis valikoitusmisvinouma. Yritykset ensin itsevalikoivat itsensä: ne joko hakevat Tekes-rahoitusta tai sitten eivät. Valikoitumisen toisessa vaiheessa hakijoista sitten osa saa rahoitusta ja osa ei.

Kakkosvaiheen valikoitumisen kontrollointiin on olemassa tekniikoita. Heckman sai näistä Nobelin palkinnonkin (2-stage Heckman selection). Ykkösvaiheen valikoitumisen kontrollointi on sen sijaan vaikeampaa: kuinka määritellään se populaatio, joka koostuu Tekes-haun piiriin mahdollisesti itsevalikoituvista yrityksistä?

Oletetaan sitten, että 1995 rahoitusta saaneiden joukossa olisi vaikkapa MySQL, joka myytiin Sun Microsystemsille miljardilla dollarilla vuonna 2008. Mikä olisi vuonna 1995 (ja mahdollisesti myöhemmin) saadun Tekes-tuen vaikutus onnelliseen lopputulemaan? Miten sen voisi arvioida?

Itsevalikoitumisen lisäksi ongelmana siis on, että uusista teknologiayrityksistä vain pieni joukko lopulta valikoituu nopeaan kasvuun. Useimpien kohdalla valikoituminen on kohtalaisen stokastista ja tilannekohtaista, mikä tekee mahdollisen Tekes-tuen vaikutuksen arvioinnin peräti hankalaksi.

Tilinpäätöstietoanalyysejä Tekes-rahoitusta saaneiden yritysten joukossa on tehty, olen sellaisiin itsekin osallistunut. Tekes-rahoitusta saaneiden piirissä on normaalia enemmän nopeaan kasvuun yltäneitä yrityksiä. Onko kyseessä valinta, rahoitusvaikutus vai onnellinen sattuma, sitä on vaikea sanoa.:

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #43

Kannattaa lukea myös kaikki uudemmat selvitykset. Vaikutusmekanismit ovat monimutkaisia mutta tutkimuksella niistä saadaan koko ajan lisää ymmärrystä.Siksi tarvitaan kokoajan lisätutkimusta ja kokonaisuuden arviointia. Huolimatta tästä lopputulema rahoituksen kokonaisuudesta on tutkijoiden mielestä vaikuttava ja positiivinen.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kuten tunnettua on, TEKES on vetänyt hanoja kiinni erityisesti yliopistojen tutkimukselta. Ehkä yksi syy on pääministeri Sipilän toteamus, että nyt on tutkittu riittävästi ja aika on investoida kaupallisiin demoihin.

Tokihan yliopistojen tehtävänä on akateeminen opetus ja tutkimus, joiden tuloksellisuus mitataan tutkintoina sekä tiedetuotannon määränä ja myös laatuna joillain mittareilla.
TEKES edellyttänee, että vuoden-parin rahoituksella olisi käsissä kaupallinen tai kaupallistettava tuote. Jos tätä vertaa em. yliopistojen tulosmittareihin, niin otsallaankin näkee, että hiukan kaukana ollaan noin keskimääräisesti.

Aina löytyy tosin joku neropatti joka toteaa, että ko. tavoitteet voidaan yhdistää. Jossain it-sektorilla tämä voi olla mahdollistakin, mutta prosessitekniikan alueella voi mennä paljon pidempään. TEKES-hanke isoine yrityskytkös-vaatimuksineen (nekin mieluummin pk-yrityksiä) toteutunee silloin, kun prosessiteknisen tuotteen ilmiömaailma ja pieni demonstrointikin on selvitetty muulla rahoituksella. Mistä tuo labramaailman tutkimus otetaan, on hyvä kysymys. Toki EU ja Suomen Akatemia tukevat, mutta ko. laitosten myöntöprosentit ovat 10 % tuntumassa. Ja nekään eivät kovin labrainfran rakentamista.

Sitten niistä pk-yrityksistä joita olisi niin mukava palvella TEKESin mielestä. Meikäläisen alueella on ollut useita muutaman henkilön olemassaolon partaalla horjuvia yksiköitä, joissa avainhenkilöt ovat niin kiinni päivittäisessä tekemisessä, ettei heillä ole aikaa istua ohjausryhmien kokouksissa. Puhumattakaan laittaa edes muutamaa tuhatta euroa vuosittain julkiseen tutkimushankkeeseen. Ja silläkin rahoituksella odottavat jotain räätälöityä konsulttipalvelua omiin tuotteisiin.
Sitten ne vähän isommat yritykset saattavat laskea, että laittavat mieluummin ne siemenrahat suoraan yliopistoyksikön kanssa tehtävään tilaustutkimukseen, kuin julkiseen TEKES-hankkeeseen.
Jos taas pk-yritys itse hakee TEKES-rahaa jossa yo mukana, niin valittelevat ettei julkset tukiprosentit ole riittäviä. Sitäkin ajatusmaailmaa pk-yrittäjillä lienee, että julkisella rahalla pitäisi saada maksettua kaikki T&K-investoinnit.

Vaikea tämä maailma on - vaiko haastava korrektisti sanottuna, mutta toki aina silti hyviäkin hankkeita rahoitettavaksi löytyy. Ero it-maailmassa ja omassa tutkimusmaailmassa on kuitenkin, ainakin siinä aikajänteessä mikä ideasta tuotteeksi vie.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Se, että Tekesin rahavirta yliopistoille väheni johtuu vain siitä, että Sipilän hallitus leikkasi rajusti rahoitusvaltuuksia. Kyllä, tarvitsisimme kipeästi strategista tutkimusta uuden osaamisen luomiseen kuten oli ennen leikkauksia.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Ok. Piti vielä mainitsemani yritysten tarve suojata eli salata kaikki mahdollinen ja mahdotonkin, varmuuden vuoksi. Sekin on osaltaan ristiriidassa yliopistojen tarpeiden osalta tuottaa korkeatasoisia kv. tiedejulkaisuja. Isommat yritykset jotka ovat pitkään tehneet yhteistyötä yliopistojen kanssa, osaavat ymmärtää yliopiston julkaisuintressit paremmin, pk-yrittäjät vähemmän.

Tieteellisessä tutkimuksessa on ajatus, että yksi vaikka väitöskirjan kokoinen panostus on tiili, joka asetetaan siihen tiiliseinään, josta riittävä ymmärrys ja tietämys jonkin tavoitteen hyväksi muodostuu. Tätä ajatusta voisi soveltaa kaupallistettavaan tutkimukseenkin liittyen.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Innovaatiorahoituksessa kyseessä on pitkän aikavälin vaikutukset, joita on etukäteen on haastava nähdä. Siksi riskinottoa tarvitaan ja epäonnistumisiakin voidaan hyväksyä.

2013
"If, at the time, we had not received that Tekes loan of some hundred thousand euros and a million as YIC funding, our success wouldn't have been possible", Supercell's Managing Director Ilkka Paananen comments. By March 2013 Supercell has paid over 50 million euros in taxes to Finland.

2017
US: Peliyhtiö Supercell tuotti verojättipotin Suomeen viime vuonna. Eniten yhteisöveroa on maksamassa Supercellin omistajan tytäryhtiö Kahon 3, lähes 700 miljoonaa euroa. Kyseessä on viime aikoina kohistu verottajan yllätyspotti.
Japanilaisen Softbankin tytäryhtiö Kahon 3 tienasi Supercellin osakkeiden myynnillä. Verottajalle tulossa oleva 674 618 755 euron yllätyspotti tosin saattaa vielä muuttua, jos veropäätöksestä valitetaan. Lue tarkemmin: Veroasiantuntija ihmettelee selitystä Suomen 700 milj. €:n yllätyspotille: ”Näin on voitu välttää verot jossain toisaalla”

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Hohhoijaa. Pelien onnenkantamoisia ei voi pitää esimerkkeinä t&k:sta sen enempää kuin menestyselokuviakaan. Kummatkaan eivät sisältöinä voi olla innovaatioita ja kaikki pelit kilpailevat keskenään. Pelien tuki rikkoo käsitevammaisestiti Tekes-asetusta ja EU:n kilpailulakeja. Tekes käyttää halpamaisesti Supercelliä esimerkkinä vaikuttavuudestaan.

"Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen myöntää lehden haastattelussa, että yksikään peliyhtiö ei vielä ole onnistunut rakentamaan kestävää liiketoimintaa." 2013

Pelibisneksen onnenkantamoiset eivät kanna:
"Yli 10 miljoonan euron liikevaihtoa teki viime vuonna seitsemän peliyritystä, kun Neogamesin mukaan aktiivisia peliyhtiöitä oli viime vuonna 250. Kolmeen edelliseen vuoteen verrattuna joukko kasvoi kahdella Next Gamesin ja Yousicianin ansiosta, mutta edelleen yli puolet pelifirmoista jäi liikevaihdollaan alle puoleen miljoonaan." Kauppalehti 13.9.2017

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tekes syyllistyy yleistysharhaan käyttäessään 400 miljoonaa vuodessa markkinointiin sojoittavaa Supercelliä esimerkkinä Tekesin vaikuttavuudesta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tekes saisi paremnan odotusarvon vaikuttavuudelle sijoittamalla lottoon kuin peleihin.

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243023-onnen...

Koska Tekes valikoi tukensa saajiksi parhaita yrityksiä, eivät keskimääräistä suuremmat kasvuprosentit sellaisenaan osoita mitään Tekesin tuen vaikutuksista mohinkään.

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211047-viest...

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Joku firma on markkinoilla 100 vuotta, toinen pari vuotta. Näin markkinatalous toimii. Sinun vaatimuksesi kestävästä liiketoiminnasta ei ole tästä maailmasta. En nyt hirveästi murehtisi tässä käsitteiden ortodoksisuudesta kun pienellä tuella saadaan veronmaksajille kohta liki 1000M€...EU kyllä tietää mitä täällä tehdään, odotetaan nyt sitten haastetta EU oikeuteen :)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Jauhat onnenkantamoisista. Tekes sijoittaa veroeuroja eräänlaiseen lottoon vääristäem kilpailua ja kehuskelee sillä. Karmeaa!

500 games launched per day on iOS last year.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Nyt joudun käyttämään omia sanojasi: höpöä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Etkö siis tiedä, ettei EU salli kilpailua vääristävää julkista tukea. Vai etkö näe pelejä sisältöinä? Vai etkö tunnista, että pelialalla menee surkeasti?

Kukahan mahtaa olla Tekesin juristi? Kun vuonna 1984 sain vastuulleni Tekesin 1. teknologiaohjelman, FINPRIT, oli heti selvää, että monenkeskeisissä projekteissa piti olla paperi siitä, miten tulosten omistusoikeidet määriteltiin. Tekesin ja VTT:n juristit eivät pystyneet sellaista laatimaan, joten minun piti itse tehdä ohje ohjelman koordinointiryhmän hyväksyttäväksi.

Käyttäjän PetteriTerho kuva
Petteri Terho

mielenkiintoisia kommentteja kirjoittajilta. Osa tuntuu olevan katkeroituneita yrittäjiä, jotka syyttävät Tekes'iä omasta epäonnistumisestaan - Tekes ei ymmärtänyt rahoittaa, tuotekehityslainat olivatkin lainoja, jotka oli maksettava takaisin, Tekes ei lähtenyt tukemaan, koska x,y tai z. Oikeasti, se tuskin on Tekesin vika, jollei liiketoiminta kanna ja idea ei vaan menestynyt. Vika löytynee muualta.

Toiset taas tuntuvat olevan "innovaatiosasiantuntijoita", jotka vaan dissaavat, syystä tai toisesta, Tekesin osaamisen, sillä he itse olisivat osanneet innovoida "oikeammin" tai "paremmin" tai "oikeampia asioita". ihan kuin innovaatio prosessi olisi ollut SE juttu. Aika surullista luettavaa... Totuus on kuitenkin se, että Tekes oli poikkeuksellinen toimija maailmassa ja ilman Tekesin panosta suomalaisen yhteiskunnan muuttumiseen ja muuttamiseen , olisimme jääneet monesta asiasta paitsi. Iso kiitos Tekesille, sen johdolle, työntekijöille ja sille visiolle, minkä pohjalta Tekes perustettiin ja sen toimintaa tehtiin.

Koska kyseessä oli kuitenkin yritystoiminnan luomisesta ja kehittämistä taloudellisin tavoittein, valittajille voin todeta vain - if you are so fucking smart, why ain't you rich.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Olet langennut Tekesin omaan hypetykseen. Tekes aloiti hyvin, mutta sortui sitten uuden johdon piip...

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Petteri hyvä

Ihan varmasti , Tekes on varmaan tehnyt paljon hyvääkin.

Mutta on hienoa että Suomessa ja nykymaailmassa on "some" jossa "taviksetkin " voivat tuoda mielipiteensä ja kokemansa esiin....

++++

Yritän tässä ilmaista, että

Vuosien saatossa on ajauduttu myös Tekesissä poliittisiin suuntauksiin tehdyissä innovaatio linja päätöksissä jo pelkästään eduskunnan poliittisten päätösten takia (mm liikennepoliittinen selonteko)

Muutokset tulevat sitten Olosuhteiden "pakosta" kuten seuraamassani liikenneministeriössä (samoin KTM:ssä/Temmissä ja ELYssä) jossa hallinnon ja organisaatioiden muutoksia on tehty siksi että voidaan toteuttaa haluttua (KTM raportti 16/2007) politiikkaa ( lopettamalla hankalia laitoksia ja saattaa ne poliittisen johdon alle selkeämpään hallintoon ) ja niitä on tehty aika monta viimeisen kymmenen vuoden ajalla, joista viimeinen nyt vuoden alussa.

Ilman, että olisi ollut oikeaa todellista muuta kuin poliittinen tarkoituksenmukaisuus syy .

Monissa maissa on esimerkiksi edelleen ja vielä Merenkulkuhallitus hoitamassa maan vesiliikenne asioita.

Suomessa Merenkulkuhallitus lakkautettiin, vaikka maassa muuten ylläpidetään selkeää "Suomi on Saari" liikennepolitiikkaa yllä, jossa noin 80% maan viennistä ja tuonnista hoidetaan vesiliikenteen avulla.

Edellä mainitut merenkulun asiantuntija organisaatiot ovat vaan nykymallissa neljä viisi hierarkia tasoa alempana, siitä mitä ne olivat silloin, kun maassa oli erillinen Merenkulkuhallitus.

Poliitikot ja poliittisesti nimitetyt virkamiehet ovat ottaneet yhä suuremman vaikutusvallan liikenteen todellisesta kehittämisestä. Ja tulokset näkyvät aika surkeana, kun poliittisin päätöksin vaikutetaan suoraan innovaatiopolitiikkaan, tuloksena on suora siltarumpupolitiikka. Johon myös tekes omalta osaltaan "pakotettiin" poliittisin päätöksin liittymään

Nyt on sitten myös Tekesin vuoro siihen että muutoksin peitetään vanhat virheet.....

Enkä todellakaan ihmettele, että sellainen muutos on vuorossa Tekesillä, kun lukee näitäkin sivuja.

Toivon vaan, että mahdollisimman pian innovaatiotkin pääsevät esille ,huolimatta vahvojen poliittisten ja kaupallisten /teollisuuden lobbareiden väännöstä pitää status quota - Suomi on saari liikennepolitiikkaa yllä.

mm vuoden 2001 merenkulkuhallituksen tavoitteessa oli merkitty että :

”Mahdollisuudet siirtää maantiekuljetuksia vesikuljetuksiksi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia lisätä vesiteitse tapahtuvien tavarakuljetusten osuutta sekä kotimaan kuljetuksissa että Suomen ja ulkomaiden välisissä kuljetuksissa. Tavoitteena on löytää ne kuljetukset, jotka ovat potentiaalisia vesille siirrettäviä maakuljetuksia.”
em löytyy sivulta 7

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/142019/...

Tämä tutkimus on yhä tekemättä ja maamme kymmenet tuhannet rekka autot ajavat lasteja rannikolta sisämaahan ja takaisin saastuttaen ja tekemällä kalliiksi logistiikkamme ilman että Tekes tukisi kestävän kehityksen ja EU liikennestragian tavoitteita. MaaS on tärkeämpi -rekat pitää saada jonoon ja ilman kuskeja.... koska maassa on voimassa vastakkainen liikennepoliittinen selonteko jossa sisävesiliikennettä ei ole edes omana liikennemuotona mainittuna LVM:ssä -puhumattakaan TEMmissä josta Tekesiä johdettiin...ei vaikka meidän ilmastomme on jonkun vuoden kuluttua samalla tasolla mitä keski eurooppa - ei jäitä noin 8000 km sisävesiväylillä.,,, mutta ne ovat silti ilman hyötykäyttöä.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Voi, voi, voi kun on vaikeaa. Tuolla edellä sanoin että lapsikin tajuaa että poliittisesti ohjattu virkamiessetä tai -täti ei ole kovin kummoinen jonkun toisten (näkymättömien veronmaksajien) rahojen sijoittaja kun ei vaikuta pätkääkään edes omaan palkkaukseen.

Olisiko peräti surkein mahdollinen!!!?

Ja siinä samalla sotkee yksityistenkin sijoittajien konseptit.

Capido? Lisäksi jokaikinen Nobel-tason taloustieteilijä allekirjoittaa edellisen jos ette lasta, Hirvimäkeä ja eräitä muita (myös tässä ketjussa) usko.

Mitä kannetun TEKES - eikun siis BF veden tilalle täällä kyseltiin - miten olisi toimiva markkinatalous?

https://www.youtube.com/watch?v=6x1YfO_9iN8

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tekesin pääjohtajan Veli-Pekka Saarnivaaran mukaan Tekesiläisen palkasta 47% suoritusperusteista. Kysymys kuluu, kannustaako tuo rahoittamaan lyhyen tähtäyksen pienen riskin hankkeista vaiko riskipitoisia hitaasti eteneviä hankkeita? Perinteisesti byrokraateille tulos on ollut samaa kuin paljon rahoitusvaltuuksia. Kun edelliset kytketään yhteen, on lopputulos arvattavissa. Hankkeiden laatu ja tuloksellisuus jäänevät sivuseikaksi, etenkin kun tulokset nähtävissä 5-10 vuoden kuluttua. Asiakkaiden tulokset ovat lähinnä vitsi, sillä tulokset ovat pääsääntöisesti toiveita. Ja viimekädessähän Tekes on itse projekteja tarjoavien yritysten asiakas.
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/31486-nain-t...

Käyttäjän PetteriTerho kuva
Petteri Terho

kommentti 62 - Kuten aiemmin totesin - if you are so fucking smart, why ain't you rich.

Tekesin syyttäminen on minun mielestäni vastuun siirtoa pois itseltä. Tein itse 10+ vuotta pääomasijoittamista niin aikaisen vaiheen kuin buyout'ien kanssa yksityissektorilla ja korporaatiossa niin Suomessa kuin maailmalla ja uskon tietäväni mistä puhun. Toki Tekes oli partneri monessakin hankkeessa, mutta sijoituspäätöksen tekeminen ei todellakaan ollut riippuvainen siitä, oliko Tekes mukana tai ei. Hyvät hankkeet saivat rahaa, huonot eivät. Osa hyvistä hankkeista osoittautui huonoksi ajan myötä monestakin syystä, mutta se on eri asia. Tekesin tuotekehityslaina tai avustus oli tervetullut lisä monelle yritykselle, mutta se oli vain lisä, eli Tekes ei, ainakaan ammattimaisten sijoittajien osalta, sotkenut konsepteja. Olisiko toisenlainen veropolitiikka ollut parempi kuin noudatettu veropolitiikka, ehkä, mutta sekin on eri keskustelu, eikä liity siihen miten Tekes onnistui tai ei.

Tekesin syyllistäminen oli toki yleistä monen wannabe yrittäjän osalta, joiden omasta mielestä heillä oli ainutlaatuinen oivallus tai idea. Rehellisesti tarkasteltuna voin sanoa, että ei ollut ja ainoa, joka siihen usein uskoi oli yrittäjä itse ja hän harvemmin näki asiaa ulkopuolisin silmin. Suomi on täynnä omasta mielestään väärin ymmärrettyjä ei menestyneitä yrittäjiä. Tekesiä siitä ei kuitenkaan voi syyttää.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Aika suomettunutta menoa kun sijoittajaksi itseään kutsuva kaveri puolustelee tuollaista poliittista megaluokan markkinahäirikköä kuin Tekes on ja BF jatkossa on!!!

Tuliko mieleen että voitaisiin pärjätä ilmankin ja sisäpiirin kytkentää politiikkaan ei silloin voisi olla edes olemassa siten kuin nyt on?

Olisiko asiat sillion kovastikin huonommin, vai?

Myönnän että oma keissini Ambrosia Professionalsissa on siinä mielessä aika spesiaali että se tavallaan haastoi koko tämän naurettavan virkamiesvetoisen kasvurahoitushässäkän missä Tekes kaveeraa niiden kanssa joiden kanssa haluaa ja muilla ei sitten niin väliä.

Aika tympeää tulla väittämään että sillä ei ole merkitystä että joku saa ilmaista lahjarahaa ja joku toinen ei - silloin kun kyseessä on veronmaksajien raha - kyllä sinun pitäisi tietää miten pienet marginaalit on vaikkapa startupeilla.

Kuolemankierteen ja itse itseään vahvistavan menestyskierteen välillä voi olla rahassa kyse vain muutamista tonneista joissain tilanteissa - ne on isoja juttuja silloin kun kaikki on jo omistajilla pelissä, ei mitään vitsejä.

Ilmeisesti ne marginaalit ei sisäpiirissä kuitenkaan olekaan niin pienet kun en tajua?

http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2422...

Käyttäjän PetteriTerho kuva
Petteri Terho Vastaus kommenttiin #67

En tiedä onko tässä suomettuneisuudesta kyse vai mistä, mutta Tekesistä saa tietysti olla eri mieltä ja eri mielipiteitä pitää kuunnella, kuten presidentti Niinistö uuden vuoden puheessaan sanoi. Mitä tulee sijoittajaksi itseään kutsumiseksi, niin sen voit toki tarkistaa netistä mitä olen tehnyt.

Ihmettelen kuitenkin sitä, että miksi Tekes pitäisi nähdä salaliittona, poliittisena pelinä ja jonain sisäpiirirenkaana niiden osalta, jotka eivät ole joko täyttäneet Tekes panostuksen ehtoja tai jostain muusta syystä ovat jääneet ilman rahoitusta? Mun mielestä syy siihen on vain usein se, että liikeidea ei ole rahoittamisen arvoinen. Tämä voi olla vaikea asianomaisen ymmärtää, mutta näin se vaan usein oli ja on. En tiedä mitä Sinun Ambrosiasi teki, mutta lyhyellä nettiselailulla kyse näytti olevan jostain tapahtuma/konsultointi hankkeesta, jonka tavoitteena oli antaa kiihdyttää liiketoimintaa. Näitä hankkeita oli jossain vaiheessa tusinassa kolmetoista, kaikki kehuivat omaa osaamistaan, kellään ei ollut omia pääomia oman toimintansa pyörittämiseen puhumattakaan siitä, että olisivat voineet rahallisesti tukea omia kohdeyrityksiään. Yksinkertaisesti nämä olivat huonoja sijoituskohteita, vaikka jokainen väitti olevansa ainutlaatuinen (poikkeuksellinen teami, oma prosessi jne jne)... niinpä... Sweat capital ei oikein skaalaudu, sijoittajille haastavia ja miten yritys, jolla ei ole edes omaa rahoitusta, voi haastaa mitenkään "naurettavaa virkamiesvetoista kasvurahoitushässäkkää"? Tätä vaan en oikein ymmärrä.

Siinä olet täysin oikeassa, että marginaalit ovat pienet ja elämän ja kuoleman raja on joskus hyvin pieni. Toiset onnistuvat, toiset eivät. Yrittämisessä on riskinsä ja joskus riskit laukeavat. Se on tough ja maailma ei ole tältä osin reilu eikä se koskaan sitä tule olemaan. Toiset saavat sijoituksia ja toiset eivät. On myös yrityksiä, jotka eivät ole koskaan saaneet mitään ulkopuolista sijoitusta, tukea tai vastaavaa ja ne menestyvät silti erinomaisesti. Joka tapauksessa Tekes on poikkeuksellinen toimija, luonut paljon hyvää ja varmasti senkin toiminnassa on parannettavaa, mutta ei siitä oman yritystoiminnan menestymättömyyden syntipukkia kannata tehdä, vaan syyt kannattaa etsiä muualta jos nyt niiden etsimisessä ylipäätään on mitään järkeä.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Katselin Linkedin profiiliasi - ilmankos Eniramin mies niin Tekesiä puolustelee?

https://www.tekes.fi/tekes/tulokset-ja-vaikutukset...

btw. en äkkiseltään löytänyt ainakaan Linkedin profiilistasi mitään linkkiä siihen että olisit ollut ainakaan yrittäjänä suomisysteemin kanssa tekemisissä - se on se näköala mistä parhaiten näkee, etenkin jos pääsee sinne piikkilanka-aidan taakse niin kuin osa aina "pääsee".

Se ei todellakaan ole huonoutta automaattisesti - se on suomisysteemi, tekee jotain systeemin kannalta väärää (kuten minä) tai pärstä ei miellytä sitä kaupungin Tekes-setää, sekin monesti riittää, usko pois vaan jos et sitä tiedä!

Käyttäjän PetteriTerho kuva
Petteri Terho Vastaus kommenttiin #68

Hyvä että katsoit. Sitten varmaan näet, että minulla on puhumastani asiasta, ainakin jonkin verran, kokemusta. Mitä tulee nykyiseen työnantajaani, niin en usko, että sillä on tähän keskusteluun mitään liityntäkohtaa ottaen huomioon sen, että en ole siellä vielä pitkään ollut. Toisaalta Eniram on huikea osoitus siitä, mitä hyvällä idealla ja osaavalla porukalla voi saada aikaiseksi - yrityksen, joka on niin hyvä, että sen ostaa iso teollinen toimija osaksi itseään. Sijoittajan kannalta Eniramin kaltaiset hankkeet ja exitit ovat juuri niitä, minkä takia panostuksia tehdään. Sama pätee myös Tekesiin.

En koskaan myöskään väittänyt, että olisin ollut yrittäjänä suomisysteemin kanssa tekemisessä. "Suomisysteemissä" voi toimia myös muilla tavoin. Olen kyllä ollut rahoittamassa useita suomalaisia start up'peja yhdessä ja ilman Tekesin mukanaoloa. Olen ollut onnekas siinä suhteessa, että olen myös saanut lukea ja nähdä satoja ja taas satoja liiketoimintasuunnitelmia. Se antaa näköalan toiselle puolelle ja myös aika paljon eri perspektiiviä ja voluumia verrattuna yksittäiseen yrittäjään. Uskon, että samaa volumia näkee myös Tekes ja toimii osaltaan sen mukaisesti. Ehkä tämä on sitä Sinun väärää (?) suomisysteemiäsi, en tiedä ja rehellisesti ei se minua edes kauheasti kiinnosta, sillä tämä keskustelu erkanee alkuperäisestä Puheenvuoron avauksesta mielestäni aika väärään suuntaan. Me näemme asiat eri tavalla, hyväksytään se ja jatketaan eteenpäin.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki Vastaus kommenttiin #71

Aamen Petteri, kaikella kunnioituksella.

Olet kuplassa ja minä en. Life is good ajattelet sinä ja naurat voittajien puolella - totuus ei kuitenkaan pala tulessakaan.

Ok - vastaapa sitten yhteen naurettavan yksinkertaiseen kysymykseeni:

Miksi minulla ei olisi pienintäkään ongelmaa ottaa kaikki iskut vastaan (jos niitä siinä maailmassa tulisi) jos tällaista suomalaista kaverisosiaalikapitalismipaskaa näine blogissa kuvattuine hirvityksineen ei olisi olemassakaan?

Olisi vain reilu peli ja toimiva markkinatalous?

Osaatko vastata kysymykseeni?

www.nukkuvat.fi

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Terho esittää argumenttinaan retorisen kysymyksen: "if you are so fucking smart, why ain't you rich."

Kysymys on kaikessa typeryydessään äärettömän älytön. Siinä on äärimmilleen yksinkertaistettu lähtökohta, että rikkaus olisi kaiken ponnistelun tavoitteena oleva ideaali. Se ei ota huomioon, että kaikki eivät suinkaan pyri rikkauteen vaan kukin yksisöllisesti itse työkänsä tärkeinä pitämiinsä asioihin.

Toiseksi rikkaus on suhteellinen käsite kaikkissa niissä asioissa joissa niiden haltijoita asetella rikas-köyhä -asteikolle. Niille on luonteenomaista, että yhden saadessa niitä, ne ovat toisilta pois. Sen lisäksi on muunlaisia tavoittelemisen arvoisia asioita, esimerkiksi tieto, ystävyys, auttaminen j.n.e.

En siis lähtisi arvioimaan vastapuolen argumenttien tolkullisuutta hänen taloudellisen asemansa perusteella.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki Vastaus kommenttiin #74

Juuri näin Jorma. Taiteilijaperheen kasvatilla voi olla vaikkapa niin että se peli, suomalainen kaverisosiaalikapitalismi, millä Suomessa pääsee nykyisin rikkaaksi (ei kaikissa tapauksissa mutta hyvin usein), tuntuu niin kuolettavan tylsältä että sekin ajaa haastamaan nykypeliä.

Olen puhunut vapaudesta - minusta tuntuu että se vapaus koittaa myös niille,jotka puoliväkisin sitä rikkautta tavoittelevat nykysäännöillä kun puhutaan rikastumisesta Suomessa ja suomisysteemin varassa (alussa).

Vähän väliä mietin voiko se olla peräti kateutta (!) siitä että olen uskaltanut haastaa nykysysteemin - "tyhmä olet sinulla ei ole rahaa, katso miten hyvin minulla menee" - tuntuu kuin porukka joka puolustelee nykysysteemiä, siis suuri osa menestyjistä (ei suinkaan kaikki), on omituisen paljon hampaat irvessä. Suuri osa ei tosin enää tiedosta ko. asiaa.

Ovat opetelleet väärän pelin säännöt (vaikka puoliväkisin) ja pelkäävät että ne ei enää pätisikään jatkossa...?

ps. minulle ei todellakaan kannata olla kateelinen - ei tosin halveksiakaan kannata. Enemmänkin miettiä sitä mitä se (tavoittelemamme) vapaus voisi tarkoittaa myös siinä bisneksen tekemisessä!

www.nukkuvat.fi

Käyttäjän PetteriTerho kuva
Petteri Terho Vastaus kommenttiin #74

Tarkoituksena ei ollut esittää retorista kysymystä, vaan jotain ihan muuta. Se, että tuo lause on kova ja karvas, on totta ja osittain myös sopimaton liittyy siihen, että yrityksen tarkoitus on tuottaa omistajilleen voittoa. Muilla yhteisöillä voi olla muita tarkoituksia (osuuskunnat ym). Tekesin tavoitteet ovat luettavissa heidän sivuiltaan.

Yritykseen ja yrittämiseen liittyy aina toisenlaisia riskejä kuin palkkatyöhön, ja mielestäni niitä yritysriskejä ei kannata ottaa, ellei tavoitteena ole vaurastuminen. Muussa tapauksessa on parempi olla muille töissä. Rikastuminen ei ole siis kaiken ponnistelun ideaali, en usko, että kukaan sitä niin väittääkään, mutta taloudellisessa yritystoiminnassa se on mittari.

Tarkoitus ei ole myöskään arvostella keskusteluargumentteja taloudellisen aseman perusteella. Se on jo lähtökohtaisesti typerää. Kysymys oli kaiketi Tekesin toimivuudesta. Useat yrittäjät, jotka ovat epäonnistuneet taloudellisissa tavoitteissaan syyttävät herkästi Tekesiä ja / tai muita seikkoja ja tahoja, vaikka syy voi löytyä myös peiliinkatsomisella. Tämä oli se, mihin otin kantaa. En muuhun.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki Vastaus kommenttiin #78

"Useat yrittäjät, jotka ovat epäonnistuneet taloudellisissa tavoitteissaan syyttävät herkästi Tekesiä ja / tai muita seikkoja ja tahoja, vaikka syy voi löytyä myös peiliinkatsomisella. Tämä oli se, mihin otin kantaa. En muuhun."

Aivan. Mikä ihme sinut sitten kuitenkin saa puolustelemaan kansantaloudellista täydellistä idiotismia kun se voidaan ottaa pois ja silti jättää jäljelle tärkeä peiliinkatsominen yrittäjällä ja sijoittajalla?

Mikrotasolla Tekesmiesten kaverinaolo on eri asia eli optimoitua käyttäytymistä nykyolosuhteissa, mutta makrotasolla homma ei silti toimi ollenkaan.

Eikö olisi paljon parempi että sekä mikrotason (yksittäinen yrittäjä, yksittäinen sijoittaja) että kansantalouden makrotason (kaikki yrittäjät, kaikki sijoittajat) energiat menisivät ihan samaan suuntaan - taloudelliseen tehokkuutteen, oikeaan riskintotoon ja oikeaan "luonnonvalintaan"?

Kaikki tuo mitä argumentoit peiliinkatsomisesta on NIMENOMAAN VASTA mahdollista reilun pelin olosuhteissa kun näitä hirvityksiä ei ole.

***

Ja usko pois - siellä jota haastat katsomaan peiliin on paljon kaikkein parasta yrittäjäpotentiaalia - sellaista joka on uskonut visioonsa ja laittanut kaiken peliin. Sellaista joka nyt katselee maailmaa "kasvuyrittäjyyden keskitysleirin" piikilangan takaa ulosotossa jonka pääoma kymmmenkertaistuu kymmenessä vuodessa, ilman että voi tehdä kotivakuutusta, saada puhelinta omiin nimiinsä, ilman mahdollisuutta saada mitään uutta mahdollisuutta tehdä sitä mitä sielultaan on eli olla oman onnensa seppä, riskinottaja, yrittäjä. Luuletko että tuollaisilla "luusereilla" on mitään jakoa mennä kertomaan omaa tarinaansa suomalaisille sijoittajille - ja kyllä jos vain mainitsetkin sanan TEKES (tai suomisysteemin kritiikkiä) jossain sijoittajaillassa olet haudattu ihan varmasti.

Tämä on pelon maa monessa suhteessa Suomi 100.

Usein olen käyttänyt vertauksena sitä että Steve Jobs olisi kuollut alkoholisoituneena ja tuntemattomana katutrubaduurina tässä Tekesmiesten luvatussa maassa ellei olisi lähtenyt maasta pois hyvin nopeasti ensimmäisen Tekes (tai joku muu yrittäjävirkamies) palaverin jälkeen.

Minulla on kolme pientä ja hyvin vahvat siteet isänmaahani, sananmukaisesti. Ei suomisysteemin takia vaan täysin siitä huolimatta. Siltikin voi olla että jossain vaiheessa kytkin nousee..?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #78

Nyt Terho puhuu yrityksen tarkoituksesta kun aiemmin esitti "karvaaksi" nimittämänsä väitteen yksilölle. Korjaus on toki oikean suuntainen.

Yrityksen perustamiseen, omistamiseen ja pyörittämiseen liittyy todellakin riskejä. Niitä ollaan kovasti kuitenkin sysäämässä muiden harteille, työntekijöiden, yhteiskunnan ja jopa TEKESin.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen Vastaus kommenttiin #80

Oliko se viisikymmenluvulla, kun virallisesti vielä opetettiin, jopa kaupallisen alan oppilaitoksissa , että yritysten tarkoitus on ensijaisesti tuottaa yhteiskunnalle palveluja ja hyötyä.

Se muutettiin sitten oppilaitoksissa virallisesti kuulumaan, että yritysten tarkoitus on tuottaa ensisijaisesti voittoa omistajilleen...

Ja siitä se sitten alkoi....

Ihan sama mitä nyt muutettiin liikennepolitiikassa.

Suomessa ei hallinto käytännössä tunne erillistä sisävesiliikennemoodia (on vain yksittäinen Saimaan kanava ja siten noin 10% sisävesiväylistä yhteiskunnan hyötykäytössä) vaan sisävesi asiat käsitellään EU:sta poiketen meriliikenne moodin alla.

Sisävesiliikennettä on nyt sitten poistettu budjeteista ,ylipistoista, keskitason logistiikka koulutuksesta, hallinnon alemmalta tasolta(Järvi Suomen ELYt) puutteellisten raporttien ja päättäjille toimitetuin ,puutteellisten ja vaillinaisin raja arvoin tilattujen ja tuotettujen tutkimusten avulla. (mm oikeuskansleri todennut asian)

(esimerkki : Ruotsi Suomi liikenne infra vertailut-Hallituksen liikennepolitiikkaa varten, ( http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-jul... ) jotka tilattiin lobbareittein ja valtion yhteistilauksena, niin että sisävesiliikenne infra jätettiin tutkimuksen ulkopuolle ja pois, vaikka tiedettiin että Ruotsi oli aloittanut vahvat vesiliikenne panostukset siirtääkseen maantieliikennettä vesiliikenteeseen:)

ja liikennekoulutuksesta jo lähes parikymmentä vuotta.

lopputulokset näkyvät varmasti vasta siinä vaiheessa ilmasto muutosten vaikutusten myötä kun jäät poistuvat Vaasa - Joensuu alueelta kokonaisuudessaan.

Ja Tekes oli tietenkin tässä liikenneinfran ja kaluston kehittämättä jättämisessä osallisena - ei itsenäisenä innovaatioiden edistäjänä - vaan selkeänä valtion hallinnan teollisuus -ja liikenne poliittisena osana.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #81

Hintsanen kirjoitti: "[Se muutettiin sitten oppilaitoksissa virallisesti kuulumaan, että] yritysten tarkoitus on tuottaa ensisijaisesti voittoa omistajilleen..."

Osakeyhtiölain 5§:ssä määritellään samoin (624/2006) mutta annetaan toki vielä mahdollisuus toimia toisinkin lopettamalla k.o. virke: "...jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.". meillä siis lienee vielä toivoa jos pykälät luettaisi loppuun saakka ja ajateltaisi omaa napaa pidemmälle.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tekesin pääjohtajan Veli-Pekka Saarnivaaran mukaan Tekesiläisen palkasta 47% suoritusperusteista. Kysymys kuluu, kannustaako tuo rahoittamaan lyhyen tähtäyksen pienen riskin hankkeista vaiko riskipitoisia hitaasti eteneviä hankkeita? Perinteisesti byrokraateille tulos on ollut samaa kuin paljon rahoitusvaltuuksia. Kun edelliset kytketään yhteen, on lopputulos arvattavissa. Hankkeiden laatu ja tuloksellisuus jäänevät sivuseikaksi, etenkin kun tulokset nähtävissä 5-10 vuoden kuluttua. Asiakkaiden tulokset ovat lähinnä vitsi, sillä tulokset ovat pääsääntöisesti toiveita. Ja viimekädessähän Tekes on itse projekteja tarjoavien yritysten asiakas.
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/31486-nain-t...

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Viimeksi luin Malirannan uudesta kirjasta että t&k:n tukeminen (BF) on kannattavaa toimintaa. Mikä saa taloustieteilijän kirjoittamaan moista ellei siinä ole perää?

Markkinatalouden Pro-teesit (2017): https://www.ttt-saatio.fi/wp-content/uploads/julka...

Tuon kirjan lukee välipalaksi, se ei ole vaikeaa eikä raskasta tekstiä.

Maliranta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mika_Maliranta

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Hohhoijaa. Nyt on kyse Tekesin toiminnasta joka on jo 20 vuotta ollut kelvotonta.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Jonne - jos joku firma saa ilmaista lahjarahaa ja toinen ei niin miten luulet kumman on helpompi siellä Piilaaksossa pyöriä tarpeeksi pitkään?

Miten tämä on niin vaikeata? Ja ainahan systeemin miehiä löytyy joka oksalta myös ekonomisteista btw.

Toinen asia - on kokonaisia toimialoja kuten juuri laaja-alainen yksityinen kasvuyrittäjyyden ekosysteemityö (Ambrosia Professionals oli sellainen) joihin ei valtionmonopoli tukeaan anna - hassua että kaikkein tärkein mahdollinen toimiala on sellainen mikä on siis täysin TEKES puristuksessa.

Täysin järjetöntä ja kuten sanoin lapsikin sen tajuaa kun oikein kysyy.

Kokonaisuutena tekesin vaikuttavuus kansantaloudellemme on oikeasti se mitä olen sanonut jo vuosia rajusti negatiivinen, kannettua vettä kaivossa ja kehityksen este, ongelmien syy pitkälti -

"TEKES (BF) alas on uusi Nokia!"

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset