*

Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Faktantarkistuksen isot ongelmat

Hyvään journalistiseen tapaan on aina kuulunut selvittää uutisen lähteen luotettavuus. Jostain syystä tämä ei enää riitä vaan media on Suomessakin ottanut käyttöön varmasti levikkiä lisäävän faktantarkistuksen. Ikään kuin hyvä journalismi olisi faktojen pudottelua eikä laajemman kokonaiskuvan ja ymmärryksen luomista tai siihen auttamista.

Presidentinvaalien aikana faktantarkistuksen ongelmallisuus on tullut räikeästi näkyviin. Arvostetut mediatalot ovat poimineet ehdokkaiden puheista irrallisia lauseita ja tuominneet ne tosiksi tai ei tosiksi, jos ovat kyenneet. Lauseet on irroitettu laajemmasta usein hyvin monimutkaisesta asiayhteydestä, joten faktantarkastus ei ole edistänyt yhteistä ymmärrystä vaan lopputuloksena on syntynyt loputonta kinastelua tulkinnoista asioiden monimutkaisuuden vuoksi.

Tarvitsemme ymmärrystä ja oikeata tietoa, jotka ovat laajempia asioita kuin faktat. Otan esimerkin kahdesta väittämästä:

1: Helsingissä satoi eilen lunta.

2. Niinistö ajaa Suomea vaivihkaa Natoon.

Ensimmäinen on helppo todentaa ilmatieteenlaitoksen mittauksista ja havainnoista. Sen sijaan toisessa on kyse kokonaisvaltaiseen analyysiin perustuvasta väitteestä, joka voi olla tosi tai epätosi. Sen totuutta ei voi päätellä Niinistön yksittäisistä sanomisista. Pitää tutkia Niinistön toimintaa pitkältä ajalta ja katsoa kuinka paljon löytyy toimintaa ja lausumia, jotka voisivat tukea väitettä. Onko toimia, jotka voisivat luoda pohjaa ja mahdollisuutta Natoon vaikka ao henkilö muuta sanoo. Esim:  http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249853-mou-paperi-eli-naton-kanssa-solmittu-yhteisymmarryspoytakirja-nain-se-meni 

Se kuinka merkittävä kokonaiskuva analyysissä muodostuu on ratkaisevaa?

Vastaavana esimerkkinä voisi mainita vaikka kuuluisan Helsingin huumepoliisin Jari Aarnion oikeuskäsittelyn: Syyttäjä väitti Aarnion syyllistyneen huumeiden salakuljetukseen mutta suoraa todistetta ei ollut. Kokonaiskuva muodostui lukuisista yksityiskohdista, jota tutkijaryhmä oli pitkään selvitellyt.

Politiikka ei ole faktojen pudottelua vaan kokonaiskuvan hahmottamista ja sitä koskevien toimintalinjojen esittämistä. Esimerkiksi Väyrysen näkemys euroon liittymisen perustuslaillisista ongelmista ei minun näkemykseni mukaan perustu jossain yksittäisessä vaiheessa / faktassa olevaan virheeseen. Kuitenkin tarkasteltaessa kokonaisprosessia voidaan hyvin tulla johtopäätökseen, että perustuslakia ei ole kunnioitettu. Tätä on kuitenkin hetkellisten poliittisten voimasuhteiden mukaan valitun perustuslakivaliokunnan (-kuntien) turha odottaa havaitsevan antaessaan eri aikoina erilaisia lausuntoja samasta asiasta, puhumattakaan faktantarkistajien.

Faktantarkistuksessa on sorruttu liikaa repostelemaan yksittäisiä lauseita kokonaiskuvan kustannuksella.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

"Ensimmäinen on helppo todentaa ilmatieteenlaitoksen mittauksista ja havainnoista. Sen sijaan toisessa on kyse kokonaisvaltaiseen analyysiin perustuvasta väitteestä, joka voi olla tosi tai epätosi. Sen totuutta ei voi päätellä Niinistön yksittäisistä sanomisista. Pitää tutkia Niinistön toimintaa pitkältä ajalta ja katsoa kuinka paljon löytyy toimintaa ja lausumia, jotka voisivat tukea väitettä. Onko toimia, jotka voisivat luoda pohjaa ja mahdollisuutta Natoon vaikka ao henkilö muuta sanoo."

Suosittelisin, että tuossa asiassa perehtyisit isäntämaasopimuksen 12. artiklaan, joka sanoo:

"SECTION TWELVE

12. RELATIONSHIP WITH NATIONAL AND INTERNATIONAL LAW

12.1 This MOU is not intended to supersede national law or
international obligations by which the Participants are bound.
The Participants will notify each other in case of any conflict
arising from this MOU.

12.2 This MOU is not eligible for registration under Article 102 of the
Charter of the United Nations."

Lähde: https://www.defmin.fi/files/2898/HNS_MOU_FINLAND.pdf

Sen mukaan isäntämaasopimus EI mene kansallisten lakien tai kansainvälisten velvoitteiden edelle.

Tämän jälkeen on hyvä vilkaista Suomen perustuslain 93., 94. ja 95. pykälää koskien kansainvälisiä suhteita:

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/199907...

Perustuslain 93. pykälän ensimmäisessä momentissa todetaan seuraavaa:

"Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin tässä perustuslaissa säädetään. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella."

Toisin sanoen eduskunnan on hyväksyttävä kansainväliset velvoitteetja päätettävä niiden voimaansaattamisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomea ei voida viedä NATO:oon ilman eduskunnan suostumusta.

Toisin sanoen väitteet siitä, että Suomea oltaisiin hivuttamassa NATO:on eivät pidä paikkaansa, koska sellainen toiminta ilman eduskunnan suostumassa on selkeästi perustuslain vastaista. Yksikään järkevä poliitikko ei olisi niin edesvastuuton, että toimisi sillä tavalla.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Ei ole kysymys vain yhdestä sopimuksesta vaan kokonaistoiminnasta pitkän ajan kuluessa.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Väitätkö sinä, että Suomea hivutetaan NATO:on? Se ei ole mahdollista, koska perustuslain mukaan eduskunnan täytyy hyväksyä Suomen uudet kansainväliset velvoitteet.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #3

Nyt pohjustusta tuohon näytään tehtävän.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset