Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Mitä tehdä politiikan ja hallinnon rapautumiselle?

Pari esimerkkiä rapautumisesta.

Kun kansanedustaja Paavo Väyrynen ilmoitti palaavansa eduskuntaan, ilmoitti varaedustaja Kärnä haluavansa jatkaa. Kärnän osalta tämän jotenkin ymmärtää lapsenomaisena reaktiona mutta kuoroon yhtyi  nopeasti eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola. Paavola kertoi, että tilanne on epäselvä eikä ole selvää onko lainsäätäjä tarkoittanut, että kansanedustaja voi palata. Nopeasti Paavolan takki kääntyi ja nyt Paavolan mukaan perustuslaki on tässä selvä ja paluu on mahdollinen. Jos kuka tahansa lukaisee mitä perustuslaki sanoo asiasta, ymmärtää helposti, ettei asiassa ole epäselvyyttä. Eduskunnan pääsihteeri joko ei tuntenut riittävästi työnsä kannalta keskeistä lainsäädäntöä tai koki voivansa ajaa omaa poliittista agendaansa ehkä sopivien vinkkimiesten tukemana. Paavolan olisi pitänyt heti kertoa asian oikea laita kuten seuraavan esimerkin jämäkkä virkamies.

Mika Lintilän poliittinen sihteeri kysyi maaliskuun puolivälissä vastuulliselta virkamieheltä mitä mahdollisuuksia on lykätä aktiivimallin soveltamista (HS 16.5.2018). Ministeriö oli ilmeisesti pelästynyt reaktioita, joita oikeutetusti nousi epäoikeudenmukaisesta työttömyystukien leikkaamisesta. Tässä virkamiehen vastaus oli jämäkkä: Kyse on voimassaolevasta laista, jonka muuttaminen edellyttää lainsäädäntätoimia. Virkamiehet tai edes ministeri ei voi olla noudattamatta lakia. Hallitus on säätänyt lain mutta ministeriössä ei näemmä ymmärretä lakien merkitystä puhumattakaan lakien seurauksia! Ilmeisesti edes koko hallitus ei seurauksiin ollut perehtynyt.

Listaa voisi jatkaa vaikka tarkastelemalla suomalaisen innovaatiokoneiston rapautumista ja näiden päätösten perusteluja ja monia muita esimerkkejä.

Jotkut keskustelijat ovat todenneet politiikan olevan rikki. Tällä on viitattu kansalaisten turhautumiseen vaikutusmahdollisuuksiinsa ja toisaalta epäoikeudenmukaisuuden kokemuksiinsa. Pääministeriä myöten luvattiin myöhemmin korjata aktiivimallin epäkohdat, jos sellaisia ilmenisi. Tietojeni mukaan ilman omaa syytään aktiivimallin leikkausten kohteeksi joutuneille ei ole aikomustakaan palauttaa leikkauksia.

Politiikka ei ole rikki mutta on rapautumassa. Tarvitaan uudenlaisia lähestymistapoja kuten Liike ja Kansalaispuolue ovat ehdottaneet.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kyllä virkamies voi aivan hyvin olla noudattamatta lakia, jos ”hallitus on säätänyt lain”. Ei sellainen ole laki ensinkään, lait säätää eduskunta.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

No on hallitus ainakin oleellinen osa lainsäätämisprosessia vaikka eduskunta päättää, siis ei säädä. Katso vaikka wikistä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Virkamiehetkin ovat oleellinen osa lainsäätämisprosessia. Entä sitten, mikä on kommenttisi pointti?

Eduskuntahan nimenomaan päättäessään säätää lain. Katsoin Wikistäkin, kun nyt kehotit:

Lain säätämisen valtaa eli lainsäädäntövaltaa käyttää Suomessa eduskunta.

Lakien säätäminen on eduskunnan keskeisin tehtävä.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Lain_säätäminen_Suomessa

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #3

Voi sieltä löytyä kirjoitusvirheitäkin mutta Blogin pointti oli kyllä ihan jossain muualla....

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #4

En minä blogauksen pointtia ihmetellyt, vaan kommentin #2.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset