Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Tekes/Business Finlandin IBM-sopimus tarpeeton ja haitallinen?

Ministeri Lintilä on saanut selvityksen innovaatiorahavirtoja ohjailevasta Tekes/Business Finlandin IBM-sopimuksesta ja on tyytyväinen. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005718575.html

Sopimusta ei ole julkistettu mutta julkisuudesta käytettävissä olevien tietojen perusteella kyse olisi aiesopimuksesta ja eräänlaisesta turhan pitkälle viedystä palvelusopimuksesta yhdelle suuryritykselle. http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256326-tekesbusiness-fi...

Kuten Tekesin vastineessa todetaan, tarkoitus on edistää Suomen etua eikä rahoituspäätöksiä sopimukseen sisälly. HS:n alkuperäisen jutun mukaan HS:n näkemään sopimukseen sisältyi kuitenkin seuraavanlaisia lupauksia:

HS 3.6.

1) Tekes pyrkii rahoittamaan IBM:ää ja/tai ekosysteemikumppaneita 35 miljoonalla eurolla tekoälyohjelmassa, johon kuuluu digitaalinen terveys.

2) Tekes pyrkii rahoittamaan IBM:ää ja/tai ekosysteemikumppaneita 40 miljoonalla eurolla kolmen vuoden aikana Terveyttä biteistä -ohjelmassa.

Siis pyritään rahoittamaan mutta sitovia lupauksia ei anneta kenellekään. Ei tietenkään, sillä rahoitus edellyttää rahoituskriteerit ylittävää ja asiallisesti käsiteltyä hakemusta. Vastuulliset voisivat pohtia mitä tuo vahva ilmaisu ”pyrkiminen” tarkoittaa. Voiko/kannattaako julkisen rahoittajan ilmaista tällaisen pyrkimyksensä rahoittaa suuyritystä ja/tai ekosysteemikumppaneita ilman rahoitushakemusta?

Toinen vielä tärkeämpi kysymys vaatii kuitenkin vastauksen: Miksi sitten tällaisia pyrkimyksiä kirjataan? Onko siitä jotain hyötyä tai haittaa?

Sopimuksella pyrittiin sitouttamaan IBM investointeihin ja kehitystyöhön ”ekosysteemissä”. Tässä mielessä koko sopimus vaikuttaa puuhastelulta, sillä IBM:n kaltainen suuryritys tekee varmasti investointipäätöksensä omien tavoitteidensa mukaan riippumatta konkreettista merkitystä vailla olevista sopimuspapereista. Kuten linkistä löytyvässä blogissani kuvasin, Sipilän hallitus asetti tavoitteeksi suunnitella yrityksille palveluehdotuksia, joten hallinnollista tavoitetta sopimus kyllä palvelee. Sopimus olisi kuitenkin voitu korvata ytimekkäällä Powerpoint informaatiolla rahoittajan tavoitteista ja mahdollisuuksista eikä ongelmia olisi syntynyt.

Haittana tällaisissa vailla konkretiaa olevissa ”sopimuksissa” on tavoitteiden väärinymmärrykset yrityksissä ja mediassa. Pahinta lienee esimerkiksi tässä tapauksessa IBM:n kilpailijoissa ja muissa yrityksissä syntyvä (väärä) mielikuva valtion sitoutumisesta juuri IBM:n teknologiaan. Kehittäjiä on paljon. Voittajateknologioita ei tiedetä, joten valintoja ei kannata lukita eikä antaa mahdollisuutta sellaiseen mielikuvaan tässä vaiheessa.

Myös luottamus Tekesiin voi kärsiä, jos sen mielletään virheellisesti olevan ”IBM:n leirissä”. Vaihtoehtoisten konseptien yritykset eivät hevillä lähesty tällaista rahoittajaa. Pelkona voi olla myös liikesalaisuuksien vuotaminen kilpailijalle. Tässä mielessä Tekesin asema  luottamuksellisena, neutraalina ja objektiivisena toimijana voi vaarantua. Sopimuksen varmasti vilpitön tavoite Suomen edun ajamisesta voi näin tahattomasti kääntyä päälaelleen.

Alkuperäisiin tavoitteisiin päästäisiin paremmin ilman nyt ilmenneitä ongelmia, jos Tekes organisoisi toimintansa vahvemmin selkeisiin ohjelmakokonaisuuksiin, joiden kautta luvataan rahoitusta ohjelmien tavoitteita toteuttaville hankkeille ja kaikille yrityksille, jotka näitä pystyvät tekemään. Ohjelmat ja niiden tehokas viestintä kokoaisivat eri tahot yhteen, jolloin IBM-sopimuksen kaltaisia byrokraattisia papereita ei tarvittaisi. Tekesin menestys on aiemmin perustunut vahvaan ohjelmatoimintaa, jossa nostettiin esiin uusia teemoja ja haastettiin koko toimijakenttää. Innovatiivista ohjelmatoimintaa on viime vuosina ajettu alas ja korvattu poliittisen tahdon suojeluksessa yksittäisten yritysten palvelulla ja palveluehdotuksilla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Näin siis hallitus ryhtyy subventoimaan yhden monikansallisen yrityksen taloutta, ja vieläpä sellaisella toimialalla, jolta odotetaan jatkossa kovaa kilpailua, mm ssa erilaisten ohjausjärjestelmien tarjonnassa julkiselle sektorille. Ajoitus päätökselle taisi olla sattumaa ? Kysyntää nimittäin tullee kohta olemaan, kunhan maakunta - ja soteuudistus toteutuu ja tietojärjestelmiä lähdetään taas uudistamaan sadoilla miljoonilla.

Ei voi tosiaan välttyä ajatukselta, etteikö hankintapäätöksissä paina jatkossa Tekesin toimet ja mahdollinen suosittumuus. Kilpailulainsäädännön kiertäminen erilaisin pisteytyksin ei hankintaorganisaatioille ole edes hidaste, esteestä puhumattakaan. Mitähän tekee Hansel jatkossa varmistaakseen tasapuolisuuden ?

Juha Hämäläinen

Suomen ei tule tukea ulkomaisia yhtiöitä rahallisesti missään kehityskohteessa ilman tarkkaa vastinetta, jonka minimiarvo Suomelle on täysin selkeä.

Riskirahaa tulee antaa vain kotimaisille yrittäjille ja yrityksille siten, että rahat maksettava korkoineen takaisin mikäli yritys myydään osittain tai kokonaan ulkomaille.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset