Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Hallitus suunnittelee lisää yritystukia

Kesäkuun puoluekokouksissa päähallituspuolueiden puheenjohtajat raottivat näkemyksiään tulevaisuudesta. Tämän perusteella saamme pian nähdä suorien yritystukien lisääntyvän. Keskustapuolueen perinteiseen linjaan yritystuet sopivat hyvin mutta kokoomuksen myönteinen suhtautuminen yritystukiin on lievästi sanottuna yllättävää.

Sotkamossa Sipilä kertoi, että keskusta on valmis pääomittamaan Terrafamen kaivoksen omistamaa Malminjalostus Oy:tä ensi vaalikaudella sadoilla miljoonilla euroilla, jotta Suomeen saataisiin syntymään yritysklusteri akkuteollisuudessa tarvittavien mineraalien ympärille. Rahat saataneen hyvin tuottavien valtionyritysten osakkeita myymällä (mm Neste oy).

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sipila-keskusta-panostaisi-...

Vähän aikaa sitten kokoomus hyväksyi Mauri Pekkarisen työryhmän ehdotuksen olla leikkaamatta yritystukia. Nyt Orpo toteaa Sipilän suunnitelmista: …”Tunnistan, että on joitain elinkeinopolitiikan alueita, joissa vaaditaan sellaisia pääomia, että valtion voi olla perusteltua olla starttivaiheessa mukana. Nythän näitä toimintoja menee ulkomaisille toimijoille.”…(HS 9.6.). Lausunto on melko kryptinen mutta sen voinee tulkita tueksi Sipilälle.

Voisi arvata, että tämä toteutetaan perustetun kehitysyhtiö Vake Oy:n kautta. Mutta mihin valtiota tarvitaan akkubisneksessä?

Yritykset löytävät kyllä markkinoilta rahoituksen uusille kannattaville businessideoilleen. Miksi tukea yrityksiä, jotka saisivat rahoitusta muutenkin? Valtion roolia voisi perustella sillä, että kyse on riskisijoituksesta, josta ei voida tietää syntyykö kannattavaa liiketoimintaa. Tästä tietämättömyydestä ei kuitenkaan seuraa se, että valtion pitäisi tähän sijoittaa. Ilmeisesti hallitus olettaa, että valtio tietää rahoitusmarkkinoita ja sijoittajia paremmin mistä businestä syntyy (mm Vapauden voitto, Lepomäki 2018.). Tässä mielessä Orpon positiivinen mutta ”sosialistinen” näkemys sopii huonosti kokoomuksen ajamaan politiikkaan.

On tärkeää huomata ero tällaisen valtion valitseman valtion oman firman busineksen sekä aidon osaamista luovan innovaatiorahoituksen välillä. Esimerkiksi Tekesin rahoitus tähtäsi uuden osaamisen luomiseen tai sellaisten riskipitoisten kehitysprojektien osarahoittamiseen (yleensä max 50%), jotka tällainen riskin jakaminen laukaisi yrityksen itse, ei valtion, valitsemana liikkeelle.

Aidon innovaatiotoiminnan perustelu on huonosti ymmärretty julkisessa keskustelussa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että yritysten hankkeissa luotu uusi osaaminen valuu (spill over efekti) yrityksistä muihin yrityksiin ja vaikuttaa laajalti positiivisesti yhteiskunnassa. Yritykset eivät luonnollisesti ota tätä huomioon mitoittaessaan omia innovaatiopanostuksiaan. Yhteiskunnan kannalta arvioituna yritysten panostusten olisi hyvä olla korkeammat. Tuon ”läikkymisefektin” tähden julkisella vallan kannattaa tarjota porkkanaa (osarahoitusta) ja näin lisätä yritysten panostusta innovaatioihin. Toisin kuin Orpo ja Sipilä, Tekes ei siis valinnut voittajayrityksiä tai voittajatuotteita vaan sen tekivät yritykset. Yritysten esittämistä hankkeista Tekesissä arvioitiin lähinnä syntyvän osaamisen uutuusarvo ja onko mahdollinen hyöty yrityksen onnistuessa riittävä yhteiskunnalle sekä se onko yrityksellä resurssit toteuttaa projekti (50%:n omarahoitus kasassa).

Käytin tässä selvyyden vuoksi Tekesiä esimerkkinä vaikka julkista innovaatiotoimintaa hoitaa nykyään Business Finland, jonka linja on tunnetusti hakusessa ja selviää ajan myötä. Suurena vaarana on kuitenkin ajautuminen yhä lähemmäs perusteita vaille olevia yritystukia ja näitä ilmankin menestyvien yritysten palvelua.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Seuraavasta satojen miljoonien eurojen yritystuesta päätetään jo syksyllä:

https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uusiutu...

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Sähkön tekemisessä ei mitään innovatiota ole, sähköä tuotetaan jos se kannattaa.
Akuista en tiedä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Sähkön tekemisen tukeminen menee ulkomaisten jo olemassa olevien turbiinien hankkimiseen. Siinä harmittaa mm. se menetetty potentiaali: Jos neljän miljardin euron tuulituen sijaan oltaisiin pantu vaikka puolet uuden tuotantomuodon tai sähkön varastointijärjestelmien tutkimus- ja kehitystyöhön, meillä voisi olla käsissä "uusi Nokia".

Otetaan 100 insinööriä ja annetaan niille miljardi, tehtävänantona kehittää uusi akku. Toinen miljardin moduuli-thoriumreaktoireiden kehittämiseen. Kukaan ei tiedä mitä olisi tapahtunut mutta potentiaalia siinä olisi, ja nyt ainakin tiedämme mitä tuella ei tapahtunut.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #3

Itse muistan sähkön varastointia kehitetyn jo ainakin tuolta 1980 lähtien, ilmeisesti aikaisemminkin. Jenkkien DOE on käyttänyt varmasti jo tuon miljardin tähän. Nyt tarvitaan radikaalisti uusia ideoita ja niiden arvioimiseksi pitää tuntea mitä aiemmin on tehty ettei keksitä ruutia uudestaan. Tähän tarvitaan Asiantuntemusta jota oli Tekesissä aika pitkään. Vaken pankki-ja digimies eivät tällaisia asioita hallitse. Löytyy helposti vauhdikas kaveri, joka puhuu nämä ympäri ja saa sijoituksen...jos vähän kärjistän.

Taneli Tikka Vastaus kommenttiin #4

Tervehdys, yleisesti aiheesta voi sanoa että Vake:n pöydällä ei tällä hetkellä ole tälläistä suunnitelmaa tämän kohteen rahoittamisesta. Kohdetta on käytetty esimerkkinä siitä miten Vaken kuuluisi toimia: eli arvioida kohteita aidosti tiukkaa, kansainvälistä kriteeristöä vasten ja edetä niissä kohteissa mitkä seulan läpäisevät. Eli ovat ns. maailmanluokan kohteita. Jos tässä aidosti olisi kyseessä sellainen kohde niin sitten eteneminen voisi tulla kyseeseen, muutoin kohde ei läpäisisi kriteereitä. Viimepäivien uutisointi Vaken visiosta, missiosta ja perustehtävästä kannattaa katsoa läpi materiaalina joka kuvaa sitä suuntaa mihin tässä lähdetään. Ja sitten arvioida itse täyttäisikö tässä kirjoituksessa mainittu kohde sen suunnan tarkoituksen ja hengen.

Mitä tulee energiaan ja energian tekniikkaan, niin kokemukseni on siinä vaatimaton. Vasta parikymmentä vuotta työtä ja tekniikan seuraamista sillä saralla takana. Olin vasta niin myöhään kuin vuonna 2006 presidentinvaaleissa erään merkittävän ehdokkaan tiimissä mukana energiapolitiikan aiheesta neuvonantajana. Olen poliittisesti sitoutumaton itse, mutta usein ollut asiantuntijana mukana erilaisessa taustatyössä pääosin virkamiespuolella, joskus sitten kampanjoissa. Joitain kertoja aina energia- ja energiatekniikan aiheista myös. Tuttua on vasta vaatimattomalta parilta vuosikymmeneltä eri akkutekniikat ja kemiat, grafeeni-akkujen kehitys, akkujen energiatiheys ja teknisten ominaisuuksien kehitys, polttokennot, thorium reaktorit, aurinkosähköratkaisut ja grafeenin vaikutus niihin, rectenna-kennot, plasmoni-kennot, 3D-tulostetut metamateriaalit, ydinvoima puolella myös pienreaktorit ja uudet arkkitehtuurit, eri energiantuotannon ja varastoinnin EROEI laskelmat jne. Olen vain vaatimattomat muutamat vuodet istunut erään yhtiön hallituksessa joka on toimittanut mm. huippunopeita virtalähteitä fysiikan tutkimuksen tarpeisiin, sekä huippulaadukkaita akkuja teolliseen käyttöön. Ja en ole vasta kuin vaatimattomat useat vuodet operoinut itse omistamassani kiinteistössä aurinkovoimaa, puun poltosta sähköä tekevää ja akkuihin varastoivaa järjestelmää, sekä vetyreaktoria. Olen myös ollut myöhäinen herääjä liikkumisen ja autoilun saralla energiapuolella ja vasta 2016 vaihdoin perheen auton täyssähköautoksi. Tällä vaatimattomalla kokemuksella ymmärrettävästi hahmotan tätä aihetta varmastikin arviosi mukaan huonommin kuin kuka tahansa kadunmies keskimäärin ja ansaitsen itselleni osaamattomuudellani leiman ”Digimies” (joka ei näistä jutuista mitään ymmärrä). En voi muuta tehdä kuin jatkaa perehtymistäni aiheeseen ja eri energiatekniikan jatkuvaa käyttöä arjessa sitkeästi, että joskus oppisin tunnistamaan mistä tässä on kyse ja suojautumaan niitä innostavia puheita vastaan edes asiantuntemuksen rippeillä sitten.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #8

Tuosta päätellen sinulla on tarpeellista kokemusta mutta tuon digimies kärjistyksen tarkoitus oli nostaa esiin arvioinnin vaativa teema, ei niinkään arvostella henkilöä vaan peräänkuuluttaa tarvittavaa osaamista. Pahoittelut epäselvästä muotoilusta.
Hyvässä arvioinnissa tarvitaan usean eri alan asiantuntijan yhteistyötä ja selkeä päätöksentekoprosessi. Harva meistä yksin omaa riittävää viisautta.

Maailma olisi mukava paikka, jos menestys syntyisi pelkällä innostuksella. Todellisuus on kuitenkin karumpi. Varmaan tunnet Gartnerin hype-käyrän.

Miten kommentoisit Suomessa käytyä yritystukikeskustelua?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Vake hallituksen työkaluna on Sipilälle hyvä bisnes, "Bolsevistisella rauhallisuudella" pistetään taseet töihin. Tämä Turun Sanomien juttu ei enää ole netissä, ehkä juttu avasi liian monet silmät.

VTV: "Hallitus junaili 90 miljoonaa euroa kyseenalaisesti eduskunnan ohi"

"Valtiontalouden tarkastusvirasto kritisoi tapaa, jolla hallitus junaili soteen liittyvän SoteDigi oy:n perustamista."
KOTIMAA Turun Sanomat 20.6.2018 10:00 62
Päivitetty 20.6.2018 15:29
Rami Nieminen

"Valtiontalouden tarkastusvirasto moitti kovin sanoin hallituksen Ekokem-kauppoihin liittyvää järjestelyä, jossa yhteensä 190 miljoonan euron pottia junailtiin kyseenalaisin toimin. Viraston mukaan yhteensä 90 miljoonaa euroa siirreltiin yrityksestä toiseen, vaikka niiden käytöstä olisi pitänyt päättää eduskunnassa.

Tapaus liittyy vuonna 2016 toteutettuun monipolviseen yritysjärjestelyyn, johon liittyvät Sipilän hallituksen perustama Valtion kehitysyhtiö Vake oy ja niin ikään hallituksen perustama SoteDigi oy.

Vuonna 2016 hallitus myi Ekokemin osakkeita Fortumille. Osakkeista saadut 190 miljoonaa solahtivat Vake oy:n kassaan. Näistä 100 miljoonaa Vake siirsi valtion budjettiin, mutta loput 90 miljoonaa se jätti itselleen uuden SoteDigi oy:n perustamiseen ja pääomittamiseen. Vake perusti SoteDigin lokakuussa 2017 kehittämään soteen liittyvää digitalisaatiota. Perustamisen jälkeen yhtiön osakekanta siirrettiin Vakelta valtion suoraan omistukseen.

Tällä kuviolla hallitus onnistui siis hoitamaan uuden sote-yhtiön perustamisen eduskunnan ohi. Kansanedustajilla ei ollut mahdollisuutta sanoa mielipidettään yhtiön perustamisesta tai siitä, että valtio tukee sitä 90 miljoonalla eurolla. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan tässä toimittiin väärin.

Tuoreessa raportissaan virasto toteaa, että eduskunnalle olisi pitänyt varata mahdollisuus vaikuttaa 90 miljoonan euron käyttämiseen. Viraston mukaan eduskunnan budjettivalta on tosiasiassa kaventunut jo pidemmän aikaa eikä sitä voida enää pitää täysin perustuslain mukaisena.

Virasto muistuttaa, että lain mukaan hallituksen toimivalta kiinteän omaisuuden hallintaan oikeuttavien osakkeiden myynnistä on rajattu korkeintaan 10 miljoonan euron arvoiseen omaisuuteen. Yritysjärjestelyissä vastaavaa rajaa ei ole määritelty.

– SoteDigi Oy:n perustaminen osoittaa, että valtion omaisuuden yhtiömuotoiset hallintamenettelyt ovat ketteriä, mutta niiden voidaan myös katsoa olevan ristiriidassa eduskunnan budjettivallan toteutumisen kanssa, virasto toteaa raportissaan.

Valtiovarainministeriön budjettineuvos Tomi Hytönen kiistää, että sote-yhtiön perustaminen olisi hoidettu hyvän hallintotavan vastaisesti.

– Ei siinä mitään sellaista ole ollut, eikä mielestäni tarkastusvirastokaan sitä raportissaan kritisoinut. He käsittelivät sitä lähinnä eduskunnan budjettivallan kautta, Hytönen kommentoi.

– Siinä (SoteDigin perustamisessa) on menetelty nykyisen lainsäädännön pohjalta ja hallitus on käsitellyt perustamistoimenpiteet valtioneuvoston yleisistunnossa, hän lisää.

Tarkastusvirasto kritisoi myös Vake oy:n toimintaa yleisemmin. Sen mukaan kehitysyhtiön toiminnan vaikutukset ovat toistaiseksi jääneet vähäisiksi.

– Siihen pisteeseen saakka kun Vakea on tarkasteltu, mitään hyötyjä ei ole ollut. Järjestelyt olisi voinut toteuttaa muullakin tavoin, kertoo johtava tuloksellisuustarkastaja Sami Vuorinen Turun Sanomille.

Hallitus perusti Vaken vuonna 2016. Sen on ollut määrä kehittää ja ketteröittää valtion omistuksia. VTV:n mukaan yhtiön olemassaolosta ei ole ollut sen paremmin hyötyjä kuin suuria haittojakaan. Tosin virasto huomauttaa, että Vaken rahojen negatiivinen talletuskorko on aiheuttanut valtiolle yli 300 000 euron tappiot.

Klo 11.11: Korjattu otsikkoa. Hallituksen toteuttama järjestely oli teknisesti lainmukainen, mutta hyvän hallintotavan vastainen."

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Suomelta vaaditaan esimerkillistä suoritusta ilmaston lämpenemisen hillintään, siihen meidät on hallituksen toimesta sidottu maksajan osaan, ilman mitään mahdollisuutta saada joku vaikutus globaaliin ilmastoon. Hallitus toimii ilman suhteellisuudentajua, mutta kusetus kannattaa - tuulivoimakartelli loisii Suomen ja maailmantaloudessa verovaroilla.

Suomi rakentaa tuulivoimaloita ja sijoittaa verovaroja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi miljardeja euroja, hakkaa tuhansia hehtaareja metsää tuulivoimaloita varten. Tuulisähkön tuotantoa tuetaan myös valtion antamalla takuuhinta/syöttötariffi systeemillä, ja aivan sama meneekö sähkö kuluttajan tarpeeseen, silti tuotanto on kannattavaa tuulivoimaan sijoittaville. Kyllä tässä on esimerkkiä muille mitä tarkoittaa uusiutuvan energian tuki, Maailmanpankin ilmastorahastoon sijoitetaan vielä aikaisempaa enemmän.

Ilmastonmuutos jatkuu, ilmoja pitelee, on kylmää, on kuumaa, tuulee ja tuiskuaa, sataa vettä, räntää ja lunta. Vuodet ei ole veljiä keskenään, 0,00 astetta voidaan vaikuttaa ilmaston lämpötilaan, panostetaan sitten enemmän tai vähemmän. Yhteiskunnan tappioiksi menee uusiutuvien tukirahoitukset.

Matti Virtanen

Tyhmin asia mitä olen kuullut koko elämäni aikana. Tarkoitan siis yritystukien lisäämistä ilman järjen häivää saadaanko sillä mitään järkevää aikaan. Yleensä rahalla yritetään saavuttaa jotain. Nyt tuet eli rahat menevät hyväveliverkoston osinkoihin.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Sumeilemattomia suunnitelmia hallitukselta, vaikka nykyisienkin yritystukien vinoutumat ovat selvittämättä.

Viite:
"Kohuraportti Suomen 4mrd:n euron yritystuista: ”Vain 10% edistää yrityksiä”
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/220133-kohuraport...

"Ekonomisti: Turhat yritystuet valuvat osakkeenomistajille – uskallettava luopua"
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/219404-ekonomisti...

"Näitä yritystukia Suomen Yrittäjät haluaa karsia – "Taipumus vääristää kilpailua"
https://www.talouselama.fi/uutiset/naita-yritystuk...

"Yritystuet ovat skandaali"
http://www.libera.fi/blogi/yritystuet-ovat-skandaali/

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset