Raha vai arvot ratkaisevaa kaupungistumisessa?
Äsken julkaistussa tutkimuksessa neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että valtion pitää turvata palvelut niin, että koko Suomi pysyy asuttuna. Keskittävän kaupunkipolitiikan kannattajat yllätettiin housut kintuissa, joka johti kritiikkiin tutkimusta kohtaan. https://yle.fi/uutiset/3-10313405
Ekonomisti Vartiainen kysyi tajusivatko vastaajat, että he joutuisivat maksamaan veronmaksajina tällaisesta aluepolitiikasta? Vartiainen ei ehkä huomannut, että kysymyksen asettelussa puhuttiin kyllä selvästi tarvittavasta valtion tuesta. Ei suomalaiset sentään niin tyhmiä ole kuin Vartiainen olettaa. Toinen asia on sitten se mitä koko Suomen asuttuna pitäminen maksaisi vai maksaisiko mitään?
Kaupungistumisesta on varmasti taloudellista hyötyä monille tahoille kuten rakennusgryndereille erityisesti. Lähiöiden halpatyövoima varmasti hyödyttää elinkeinoelämää. Ilmansaasteet lisäävät terveydenhoitopalveluiden ja hautausurakoitsijoiden kysyntää jne. Ruuhkautumisen, saasteiden, mielenterveysongelmien jne. aiheuttamat kustannukset jäävät tässä kuitenkin laskematta. Kansantaloudellinen hyöty onkin mahdoton laskettavaksi.
Kustannusmielessä kyse on siitä mihin kaupungistumista verrataan? Mitä tarkoittaa ”koko maan pitäminen asuttuna?”. Kaupungistumisen kannattajat ja alan professori ihmettelivät montako ihmistä neliökilometrillä tulisi olla? Tämä paljastaa keskustelun luonteen: Vaihtoehtoa ei ole edes alustavasti mietitty.
Suomen erityisosaaminen ja menestys perustuu pitkälti ”maaseudulla” sijaitseviin luonnonvaroihin. Se perustuu korkeaan osaamiseen, ei halpatyövoimaan. Tulisi selvittää millainen infrastruktuuri, liikenneyhteydet (luotijunat mm), tietoliikenneyhteydet (etätyö) mahdollistavat järkevät aluekeskukset ja niitä ympäröivät hyvin saavutettavan maaseudun. Vasta sitten voitaisiin vertailla vaihtoehtoja ja laskea hintalappuja.
Tutkimus kertoikin varmasti kansan aidon mielipiteen, jota ei voi sivuuttaa. Tärkein asia jäi kuitenkin tutkimuksen kriitikoilta huomaamatta: Ihmiset olivat jopa valmiit maksamaan koko maan kehittämisestä. Kyse on ensisijaisesti arvoista, ei taloudesta. Kaikkea ei voi rahalla mitata vaikka uusliberaalit niin toivoisivat.
Mielenkiintoinen vertailukohta löytyy Norjasta. Palailen juuri lomareissulta, jossa etäisin piste oli Lofooteilla sijaitseva Å. Jos vertaa pohjoiseen Suomeen tai Ruotsiin, niin varakas Norja on halunnut ja kyennyt pitämään koko maan asuttuna. Kyse on sekä arvoista että rahasta.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin, molemmista on kyse. Arvot näiltä keskustelijoista usein unohtuvat. Kansa lienee painottanut tutkimuksessa arvoja. Maaseutu voi myös oikein kehitettynä osoittautua rahasammoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin pohjoinen Norja valtiolle mikään rahasampo on. Infran ylläpito jo on valtava satsaus pienen populaation tarpeisiin. Sillä on kuitenkin luotu elämisen edellytykset. Talojen arvotkin heijastelivat sitä, ettei pakottavaa muuttopainetta ole. Toisin kuin Suomen haja-asutusalueilla.
Ilmoita asiaton viesti
Jokaisella norjalaisella on yhtä päätä kohti öljyrahastoissa yli 200.000 euroa rahavaroja plussalla, jotka kasvoivat ja kasvavat jokaista norjalaista kohti yhdessä kuukaudessa yli 1.000 eurolla. Rahastoissa on tiettävävti nyt kasassa n. 1.100.000.000.000 euroa.
Suomessa ja suomalaisilla kasvaa vain velka ja eläkevastuut.
Vertaisit Börjetär mieluumin vaikkapa Ruotsiin, niin järjenjuoksusi olisi paremmalla mallillaan.
Ilmoita asiaton viesti
Lukutaidottomuutta Kiiskittärellä. Totesin, että varakkaalla Norjalla on ollut mahdollista toimia arvopohjaisesti. Kyse on sekä arvoista että rahasta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Suomessa on niin, että pääkaupunkiseudun ulkopuolisen osan rikkaus ja luonto eivät ihmisiltä huomaamatta jää. Useat ovat valmiita ottamaan heti lisää etäisyyttä Helsingin keskustaan, jos oma ja perheen talous mahdollistaa sellaisen liikkumavapauden.
Ilmoita asiaton viesti
Tanskan keskusta-johtoinen hallitus jatkaa valtion laitosten hajasijoittamista.Tuorein esimerkki oli Verohallinnon jakaminen 7 aluetoimipisteeseen eriyttämällä tietyt asiat kullekin yksikölle. Hallituksella on selkeä suunnitelma ”udkantsområde” eli reuna-alueiden kehittämiseen.
Ruotsi tekee samaa. Entä Suomen ”keskusta”-johtoinen hallitus? Onko sillä vastaavaa toimivaa suunitelmaa? Vai menikö kaikki paukut ”sotesoppaan”,joka vaikuttaa pahasti pohjaan palaneelta.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä tuhti tietopaketti kiinteistöverouudistuksesta kiinnostuneille:
https://vm.fi/kiinteistoverouudistus
http://videonet.fi/web/vm/20180614/
—
Em. uudistus on tarpeen, koska kiinteistöjen hinnat eriytyvät nopeasti etelän hyväksi. Pohjoisen Suomen arvottomaksi käyvistä omakotitalokiinteistöistä ei ole oikeudenmukaista periä nykyisen suuruista kiinteistöveroa.
—
”Kansalaisille palvelu hinta-alueiden tarkasteluun
Koko maahan määritellään uudet hinta-alueet, joista johdetaan kiinteistöjen maapohjien verotusarvot. Maapohjien hinta-alueet muodostetaan uudenlaisella menetelmällä, jossa hyödynnetään kauppahinta-, kiinteistö-, maasto- sekä rakennus- ja huoneistorekisteritietoja.
Samalla luodaan palvelu, jossa kansalaiset voivat itse tarkastella maanhinta-alueita. Myös hinta-alueiden määräytymisperusteiden yksityiskohtainen kuvaus tulee avoimesti kaikkien nähtäville ja todennettavaksi.
Uusi arvostamisjärjestelmä valmistuu vuoden 2019 aikana. Uutta arvostusjärjestelmää sovelletaan ensimmäistä kertaa vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa.
Myös rakennusten arvostamisjärjestelmä on tarkoitus uudistaa. Tästä perustetaan myöhemmin erillinen hanke.”
https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kiinteis…
Ilmoita asiaton viesti
Kaupungistumista ei ratkaise raha, arvot tai edes Eduskunta, sen ratkaisee ihmiset ja yritykset. Ihmiset asuvat niillä asuinseuduilla, joissa on työtä ja tulevaisuutta. Itse ajattelen niin, että peruspalvelut pitää taata, mutta maaseudun keinotekoinen hengissäpitäminen valtioavulla on typerää ja täysin tehotonta. Ihmiset näyttävät muuttavan joka tapauksessa kaupunkeihin, vaikka kulkuyhteydet ja etätyömahdollisuudet koko ajan paranevat. Onko sitten vääjäämättömän jarruttaminen kovinkaan mielekästä?
Ilmoita asiaton viesti
Yhteiskunnan kehitys ei ole vääjäämätöntä kuten Marx esitti. Ihminen voi tehdä valintoja ja päättää tulevaisuudestaan. Nyt pitäisi selvittää miten tulevaisuudessa parhaiten hyödynnämme koko maan valtavat mahdollisuudet kansan tahdon mukaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni ollaan jo myöhässä tässä blogistin aiheellisesti nostamassa arvokeskustelussa. Tuntuu, menikö juna ko. arvokeskustelulle jo, kun maakuntahallinto on lähtökuopissaan ja ”hilkkua vaille” valmis?
Ilmoita asiaton viesti
Ai Marx? Raamatustakin löytyisi varmaan joku sutkautus tähän.
Suomalaisten muuttoliike on ollut maalta kaupunkeihin viimeiset 50 vuotta, eikä sille ole näköpiirissä loppua. Jos nyt sitten jossain vaiheessa muuttoliike kääntyy, niin kyllä maaseutu kehittyy sen mukana. Mutta tätä muuttoliikkeen kääntymistä ei kannata jäädä odottelemaan ja sillä perusteella tekohengittää kuolevia kyliä.
Ilmoita asiaton viesti
Juhana Vartiaisesta pidän ja olen sitä mieltä, että maamme tarvitsee sellaistakin pohtijaa.
Nyt tuli suti, häneltäkin. Rapattaessa roiskuu.
Onnellinen tervehdys, ei suinkaan maaseudulta vaan aivan korvesta!
Ilmoita asiaton viesti
”Kaupungistumisesta on varmasti taloudellista hyötyä monille tahoille kuten rakennusgryndereille erityisesti. Lähiöiden halpatyövoima varmasti hyödyttää elinkeinoelämää. Ilmansaasteet lisäävät terveydenhoitopalveluiden ja hautausurakoitsijoiden kysyntää jne. Ruuhkautumisen, saasteiden, mielenterveysongelmien jne. aiheuttamat kustannukset jäävät tässä kuitenkin laskematta. Kansantaloudellinen hyöty onkin mahdoton laskettavaksi.”
Kaupungistuminen on niin hyvä bisnes niin monelle, että ajatuskin siitä, että rahaa käytettäisiin maaseudun asuttuna pitämiseen edes pääpiirteissään, kauhistuttaa rahojaan laskevia markkinatalouden ylistäjiä.
”Keskittävän kaupunkipolitiikan kannattajat yllätettiin housut kintuissa, joka johti kritiikkiin tutkimusta kohtaan.”
Yhden bisnes on toisen harjoittaman bisneksen kilpailija. Kaupungistumisen kannattajat ovat maaseudun ja maaseutuyrittämisen kilpailijoita, jotka haluavat ilmeisesti koko maan asukkaat kaupungeissa sijaitsevien palvelujen asiakkaiksi. Siitä on kysymys myös sote-uudistuksessa.
Pakonomainen kaupunkien tiivistäminen ja asukkaiden haaliminen kaupunkeihin on kaupunginjohtajien ja -valtuustojen suosimaa väestöpolitiikkaa ja kaupunkisuunnitteluideologiaa, jonka mahdollistamiseksi suurimpiin kasvukeskuksiin kuten Helsinki, halutaan rakentaa ylitiivistä kaupunkia ja enemmän asuntoja kuin koskaan tullaan tarvitsemaan. Kyse on hallituspuolueiden ja kaupunkien suurimpien puolueiden ja niiden poliitikkojen nykypolitiikan arvotyhjiöstä, jossa raha on kaiken ensisijainen mittari.
Ilmoita asiaton viesti
Norjaa ja Ruotsia ei kannata verrata Suomeen. Esim. Norjan ”asutettavissa” oleva pinta-ala pohjoisessa on kovin pieni. Seassa on paljon vuoria ja kaltevaa pintaa. Sama asia Pohjois-Ruotissa. Moreeniylängöt syvien ja kapeiden jokilaaksojen välissä ovat kuivia ja kuppoisia maatalouden kannalta. Ja joetkin ovat liian jyrkkälaskuisia.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän jokaisessa maakunnassa löydy selvitystarpeen selvitysraportteja hyödyllisestä aluepolitiikasta. Niiden tulos saattaa kuitenkin olla se, että juuri omaan maakuntaan pitää resurssit keskittää. Ja kun ajateltuja resurssikeskittymiä riittää, vyyhti on valmis.
Mikähän tutkimus tukee epäilystä, että kaupungistuminen aiheuttaa mielenterveysongelmia? Tulee mieleen teos Simpauttaja, jossa Otto veisti puisia naisia kun oikeat oli lähteneet kaupunkeihin. Ja Otto oli vietävä sairaalaan. Fiktiivisenäkin teos kuvasi kaupungistumista.
Ilmoita asiaton viesti
Kaima, ei todellakaan tarvita kuvaamaasi selvityksiä. Se mitä tarvitaan, on aitoa tutkimusta ja tietoon perustuvia skenaarioita koko valtakunnan kehityspoluista. Yliopistojen alue ja kaupunkitutkijoiden olisi tuotettava tätä tietoa päättäjien sivistämiseksi. Yksi detalji: mikä vaikutus kansantalouteen ja mitä aktiviteettia mahdollistaisi luotijuna Hki-Rovaniemi ja ehkä Vaasa- Joensuu. Jos Hki -Rova matka-aika 3h, mikä vaikutus firmojen sijoittumiseen ja toimintaan. Siis pitkällä tähtäimellä kansantalouteen, kaupunkeihin ja maaseutuun?
Ei ole olemassa mitään erillistä kaupungistumisen onnelaa vaan kokonaisuus ratkaisee. Kaupungistuminen tuottaa väkivaltaisia ja köyhiä slummeja, joissa et haluaisi asua hetkeäkään ja toisaalta hienoja ympäristöjä varakkaille etuoikeutetuille. Ja kaikkea näiden väliltä…riippuen harjoitetusta politiikasta. Ei siis väistämättömästi….Richard Floridan tutkimukset ja kirja Rise of Creative class ja sen ajatukset kaupungistumisen onnelasta levisivät aikanaan vahingollisesti kulovalkean tavoin. Näitä Suomessa edelleen toistellaan vaikka Florida sittemmin tuli järkiinsä. Jos olet aiheesta kiinnostunut niin suosittelen Floridan 2017 ilmestynyttä kirjaa The New Urban Crisis.
Ilmoita asiaton viesti
Tottakai kaupungit ”elättävät” maaseutua, kun väestörakenne on mitä on. Nuoret muuttavat opintojen perässä kaupunkiin ja useimmat jäävät sille tielleen. Mitä vanhemmista ikäluokista puhutaan, niin sitä varmemmin sen edustaja on maalainen. Pitäisikö mummonmökit pistää paaliin ja rakennuttaa vanhusten kerrostaloja kaupunkien reuna-alueet täyteen, jotta tilanne tasaantuisi?
Harmaantuvan väestön on kuitenkin jossain asuttava, niin antaa heidän pitää maaseudun idyllinsä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä maaseutu konkreettisesti elättää kaupungit. Vai mitäpä luulette väestölle tapahtuvan, jos maapallolla olisi vain betoniviidakkoa? Vielä ei ole keksitty ihmistä, joka pärjäisi ravinnotta.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni ”kaupunki vastaan maaseutu” -keskustelua voisi pohtia ns. kaksoiskuntalaisuuden kautta:
Tulisi säätää laki, että suomalainen voisi olla halutessaan kirjoilla yhtäaikaa omalla asuinpaikkakunnallaan sekä omalla kesämökki- tai 2-asuntopaikkakunnallaan.
Näin valittuaan ko. henkilö maksaisi veroja molempiin kuntiin. Näin hän myös saisi halutessaan esim. sotepalveluja molemmilta paikkakunnilta/molemmilta maakunnilta.
Molemmat paikkakunnat saisivat verovaroja omaan kehittämistoimintaansa ja sote-palveluitakin voitaisiin tasaisemmin yllä pitää koko maahan.
Näin toimien koko maa pysyy asuttuna ja kaikki tulevat pärjänneeksi – niin kaupunkilaiset kuin maalaisetkin. Näin myös maamme ruoka- ja huoltovarmuus pysyy paremmalla tasolla.
Ja kyllä ne henkisetkin arvot tulevat näin paremmin turvattua, jota ainutlaatuinen elävä maaseutu meille kullekin tarjoaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen ehdotus, jota pitäisi tutkia.
Ilmoita asiaton viesti
Maaseudun asuttuna pitäminen ei ole ollenkaan huono asia mutta kovin vähän tuntuu olevan intressejä tilanteeseen nähden viedä teknologiaa eteenpäin mikä tekisi tätä ekologisesti kestäväksi. Öljyriippuvuuden vähentäminen olisi oleellista, ja se riippuvuuden vähentäminen ei saa tarkoittaa litium riippuvuutta tai hillitöntä sähköverkko riippuvuutta.
Ilmoita asiaton viesti