Käristyshelle paljasti kaupungistumisen ison ongelman ja synnytti innovaation
Hellekesä osoitti massiivisen suunnitteluvirheen asuntotuotannossa. Monissa asunnoissa sisälämpötila nousi yli 30 asteen, jolloin asuminen alkoi käydä mahdottomaksi. Ihmiset alkoivat hakeutua pois kodeistaan ja hakea parempaa paikkaa yöpymiselle. Koska maaseudulle viilentävien vesien ja puiden varjoon ei nopeasti pääse, hyvät neuvot olivat tarpeen. Hätiin tuli kuitenkin innovatiivinen K-kauppias, joka tarjosi ilmaiseksi yöpymistä viileässä supermarketissa aamupalan kera. Ajatuksena varmaan oli kattaa kustannukset lisääntyneellä myynnillä.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/691347-k-kauppiaan-uskalias-he…
Moni olisi ollut varmaan valmis maksamaankin hieman yöpymisestä kaupassa. Innovaatiot syntyvät silloin kun ihmisillä on kova tarve ratkaista ongelma, joka estää heitä toimimasta tavoitteidensa mukaan. Helle toi tässä näkyviin ongelman, jota alan perinteiset toimijat, rakennusliikkeet, eivät olleet halunneet ratkaista. Ratkaisu ei ilmeisesti ole ollut heidän kannaltaan riittävän suurta ja kannattavaa liiketoimintaa. Jäähdytyksen asentaminen mahdollisimman halvalla rakennettaviin elementtitaloihin ei liene hyvä business, joten ala toimii eräänlaisena kartellina kuluttajan tarpeiden vastaisesti. Kaupunkien intressinä on myös kaavoittaa asuntoalueita aukeille suojattomille alueille. Tonttien myyntitulot pienentyisivät, jos talot sijoitettaisiin luonto ja suojaisuus huomioiden, puhumattakaan siitä, että asetettaisiin riittäviä vaatimuksia rakennettaville asunnoille ja ympäristölle.
Harvardin Clayton Christensen on kuvannut tutkimuksissaan yksityiskohtaisesti kuinka joku alan ulkopuolinen ratkaisee edellä kuvatun kaltaisen ongelman ensin varsin alkeellisella tavalla mutta kehittää siitä vähitellen toimivan ratkaisun ja valtaa markkinan perinteisiltä toimijoilta. K-ryhmällä ja muilla vastaavilla toimijoilla on nyt tuhannen taalan paikka tuotteistaa ensin vastaavia yöpymispalveluja ja jatkaa tältä pohjalta parempien asumispalvelujen tuottamiseksi kaupunkilaisille.
Pahimpien helteiden aikana olin tilaisuudessa yöpyä paksuista hirsistä rakennetussa talossa, jossa ei ollut ilmastointia ja jota luonto ja puusto sopivasti suojasi. Ikkunoita saattoi pitää auki läpi yön, koska ympäristössä ei ollut melua. Talossa oli lähes viileää läpi yön.
Uudet yöpymispalvelut voisivat olla hyväkin business mutta kokonaiskuvaa ne tuskin pystyvät muuttamaan, koska lainsäätäjillä ja kaavoittajilla ei selvästikään ole halua puuttua rakennusgryndereiden tuottoiseen bisnekseen. Rakennetaan mahdollisimman pieniä asuntoja halvoista elementeistä kuumille aukeille suojattomille paikoille ilman läpivedon mahdollisuutta. Tilannetta pahentavat viranomaisten asuinympäristössä sallimat erilaiset mökäfestivaalit ja ”konsertit”, jolloin öistä tuuletusta ei voisi tehdäkään jos haluaa nukkua. Median kautta kerrotaan sitten päättäjille ja asunnon ostajille, että modernit ihmiset haluavat juuri näitä koppiasuntoja ja mökää. Tietysti ihmiset näitä sitten ostavat kun suurempiin ei ole varaa. Ja muuttavat sitten heti pois kun on varaa parempaan.
Parhaiten ihmisten asumispreferenssejä voidaan yleistää katsomalla asuntojen hintoja. Ja niistä nähdään, että ihmiset ovat valmiita maksamaan enemmän pienasunnosta kivierämaassa kuin siitä kuusipuiden katveessa olevasta hirsitalosta keskellä hiljaisuutta.
Asuntojen normeissa muuten otetaan kuumeneminen huomioon. Rakennuslupaehtoihin kuuluu, että lämpeneminen pitää laskea, ja jos raja-arvot ylittyvät, on rakennuttaja velvollinen lisäämään varjostusta, asentamaan koneellisen viilennyksen tms. Jos kerran normien mukaan on tehty, kyseessä ei voida sanoa olevan suunnitteluvirhe. Nyt kun takana on poikkeuksellinen hellekesä ja sellaisten ennakoidaan yleistyvän, voidaan toki keskustella siitä ovatko nuo normit riittävällä tasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka korkealle normien mukaan sisälämpötila voi nousta? Ja jos nousee tämän yli, mitä asukas voi tehdä. Tuleeko rakentajalle jokin sanktio?
Ja jos työpaikka olisi kylässä tai pikkukaupungissa, niin mieluusti kai usea ostaisi sen halvemman ja isomman sieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Lämpötilarajoja löytyy asumisterveysohjeesta mutta en ole varma, käyttääkö rakennusvalvonta juuri niitä mitoitusohjeina.
Kaikki suunnittelu perustuu aina määriteltyihin mitoittaviin olosuhteisiin, jossa rakennuksen pitää toimia. Normeissa pohjana on ilmastotilastot ja tietyn sääilmiön todennäköisyys. Jos esitetään vaatimus, että lämpötila ei missään olosuhteissa saa ylittää X astetta, pitää edelleen määrittää, missä ulkolämpötilassa tämän vaatimuksen pitää toteutua. Siispä normit.
Normit määrittävät ainoastaan minimitason, normeja parempaa tasoa rakennusliikkeet saavat vapaasti toteuttaa jos sellaisia kaupaksi saavat.
Myös vaatimus, että rajan X ylittäminen johtaisi sanktioihin, ei ole kohtuullinen. Rakennusten elinkaaret ovat pitkiä ja kuumenemiseen vaikuttavat myös asukkaiden tekemät muutokset, joihin rakennuttaja ei voi vaikuttaa. Rakennuttajalla on toki kymmenen vuoden vastuuaika ja jos sinä aikana ilmenee normeja korkeampaa kuumenemista, on rakennuttaja velvollinen tilanteen korjaamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Nuo yleiset periaatteet toki on insinööreille tuttua mutta käytännössä asia on yksityisen ihmisen kannalta monimutkainen ja kohtuuton. Itse normeja on hankala löytää puhumattakaan, että voisi vakuuttua että niitä on noudatettu. Tässä on myös se ongelma, että normien rikkomisesta on ketään lähes mahdotonta saada vastuuseen.
Lopuksi puhdas arvaus kun tietoa ei ole saatavilla: Monissa viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennetuissa taloissa normeja rikottiin tänä kesänä. Enpä usko että rakentajia saadaan korjaamaan mitään.
Kovia faktoja siis tarvittaisiin mutta viranomaisia asia ei näytä kiinnostavan.
Ilmoita asiaton viesti
Minun mielestäni syyttävän sormen pitäisi ensisijaisesti osoittaa normeihin: otetaanko niissä riittävästi huomioon helleaallot ja ennakoitu ilmaston muuttuminen. Ilmeisesti ei.
Kuumeneminen ja sen osoittaminen toki on aina asukkaan/talonyhtiön ja rakennusliikkeen välinen asia. Mutta sellaistakin on tapahtunut, että rakennusliikkeet ovat näitä asioita jälkikäteen korjanneet, esimerkiksi lisäämällä varjostuksia julkisivuun tai vaihtamalla ikkunoita lämpölaseiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Pitäisi katsoa ovatko normit ajan tasalla. Tämän lisäksi sitten olisi valvottava tiukasti, että niitä noudatetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Suurta innovaatiota ei tarvita lämpöpumpun asentamiseen. Riihikuiva käteinen riittää. Tosin rakennusvalvonta suhtautuu melko nuivasti ulkoseinille asentuviin lauhduttimiin. Etelän maissa niitä näkyy killuvan kerrostalojen seinillä kymmenittäin.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys on siitä miksi rakennuttaja saa myydä asumiskelvottomia asuntoja, joita asukkaat sitten yrittävät parannella ja tapella byrokratian kanssa.
Ilmoita asiaton viesti