Tutkimus-ja innovaationeuvoston nousu ja rappio 1990-2018
Tutkimus-ja innovaationeuvoston (TIN) merkitys t&k-politiikan ohjaamisessa on vähentynyt 2010-luvulla ja nyt Sipilän hallitus näyttäisi antaneen TIN:lle kuolon suudelman. Merkittävimmät huonot päätökset innovaatioihin liittyen on valmisteltu (jos valmistelua on yleensäkään ollut) ja tehty neuvoston ulkopuolella, hallituksen sisäpiirissä. Näin voi päätellä, jos lukee neuvoston kokouspöytäkirjat.
Kansainvälisissäkin arvioissa Suomen menestyksen yhtenä merkittävänä tekijänä korkean teknologian maana etenkin 1990-luvulta eteenpäin nähtiin Suomen Tutkimus- ja innovaationeuvosto – ja sen edeltäjät, jotka olivat tiede-, teknologia- ja innovaatiojärjestelmän keskeisiä toimijoita.
Ensi töikseen Sipilän hallitus supisti neuvostoa ja sen riippumaton sihteeristö lakkautettiin. Asioiden valmistelusta huolehtii nyt ryhmä virkamiehiä opetus- ja kulttuuriministeriöstä, työ- ja elinkeino ministeriöstä, valtioneuvoston kansliasta, Tekesistä ja Suomen Akatemiasta. Neuvosto saatiin jostain syytä koolle vasta syksyllä 2016. Kokoukseen osallistunut Tekesin pääjohtaja totesi pessimistisesti, että lisärahoitusta kaikkien asiantuntijoiden tuomitsemien valtavien leikkausten kompensoimiseksi ei ollut tulossa. Toivo eli kuitenkin, että hallituksen sisäpiirissä tehdyt oudot ja mielivaltaiset rahoituksen painopisteen muutokset saataisiin oikaistua. Illan pimeinä tunteina aiemmin hallituksen sisäpiirissä oli päätetty leikata n 100M€ Tekesin rahoitusta ja siirretty rahoitusta akateemiseen perustutkimukseen pois soveltavasta ja teollisesta tutkimuksesta. Häviäjinä siis Tekes ja valtion tutkimuslaitokset sekä innovaatiot. Hallituksen sisäpiirissä oli päätetty myös käynnissä olleiden Strategisten huippusaamisen keskusten (SHOK) lakkauttaminen.
https://www.tekniikkatalous.fi/ttpaiva/tutkimus-ja-innovaationeuvosto-al…
Jos asioita olisi käsitelty TIN:ssä, edellä kuvattuja ministereiden yksityisajatteluun perustuvia tuhoisia päätöksiä tuskin olisi tehty. Edellytyksenä tietysti olisi, että TIN:llä olisi hyvä riippumaton sihteeristö ja käytössään maan parhaita innovaatioasiantuntijoita. Nykyisessä kokoonpanossa mukana on 14 henkilöä, pääosin virkamiehiä ja poliitikkoja, joista ehkä innovaatiotoimintaa jollain lailla tuntevia on 2-3. OECD suositteli arviossaan neuvostoa laajennettavan niin, että siihen otettaisiin myös yksi tai kaksi ulkomaalaista jäsentä, jotta neuvosto saisi kuulla myös kansainvälisempiä ajatuksia.
TIN:n toiminnan pöytäkirjat luvataan julkaistavan Valtioneuvoston sivuilla. Sivuilla kerrotaan kokouksia olevan joka toinen kuukausi. https://valtioneuvosto.fi/tin/kokoukset
Pöytäkirjoja löytyy hallituskaudelta 5kpl lyhyeltä. Ensimmäinen kokous oli 7.9.2016 ja viimeinen 17.5.2017. Kokoukset ovat lopahtaneet tai sitten kukaan ei ole jaksanut kirjoittaa VN:n sivuille luvattuja pöytäkirjoja, joka sopisi hyvin Sipilän hallituksen haluun tehdä päätöksiä ilman hyvää valmistelua.
Pöytäkirjoista paljastuu karulla tavalla Julkisen innovaatiojärjestelmän johtamisen tila. Ensin parissa kokouksessa on tutustuttu ja mietitty mitä tarttis tehdä, sitten on kuultu OECD:n arviota tekeviä asiantuntijoita ja vihdoin neljännessä kokouksessa ilmeisesti OECD arvion kirvoittamana päätetty tehdä Visio ja tiekartta. Viimeksi jääneessä pöytäkirjassa on esitetty ”jäsenten” tekemä luonnos Visioksi, jota täydennetään ja luvataan palata asiaan syksyn 2017 kokouksessa.
Nyt vielä vuodenkaan päästä ei parannettua versiota löydy eikä syksyn 2017 kokouksen pöytäkirjaa. Jos kokouksia on pidetty luvatulla aikataululla, pöytäkirjoja pitäisi löytyä 3-4 lisää.
Luonnoksessa tavoitteeksi asetetaan Suomen olevan innovaatioympäristönä maailman paras. Tavoitteita, joita ei voi mitata ja joista ei tiedä milloin ne on saavutettu, ei pitäisi koskaan asettaa. Sama maailmoja syleilevä epämääräisyys leimaa muiltakin osilta visiota. Osaamista halutaan lisätä, halutaan tunnistaa ja tukea yritysvetoisia ekosysteemejä. Kootaan osaamista ekosysteemeihin ja kasvumoottoreihin, joista ei selviä mikä näiden ero on? Sivistystä, ja Suomen vetovoimaa halutaan lisätään… ja ottaa liikkuvuus tavaksi… Vaikka Team Finland piti lakkauttaa ja korvata se perustamalla yhden luukun palvelu Business Finland, Team porskuttaa vahvasti verkkosivuista päätellen ja nyt visiossa ollaan perustamassa Team Finland Knowledge-verkostoa. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/hallitus-lakkauttaa-sekavan-team-finl…
Harrastelijamainen luonnos lienee ilmeisesti syntynyt virkamiesten toimesta Tekesin ja Akatemian nykytoiminnan kalvojen fraasit yhdistämällä.
Tiekartassa ei puhuta mitään mm Tekesin lopettamisesta ja Business Finlandin suunnasta puhumattakaan Valtion kehitysyhtiön Vaken epäselvästä roolista tai tarvittavista julkisista resursseista. Tekijät eivät selvästikään näytä mieltäneen julkisen innovaatiotoiminnan perustetta ja kokonaisuutta. Valitussa näkökulmassa innovaatiotoiminnan tuen edellytyksiä ei määritellä. Hyvät liiketoiminta-ja vientihankkeet saavat kyllä rahoituksen markkinoilta ja näihin syntyvät tarpeelliset rakenteet ilman julkisen vallan vaatimuksia. Kyse pitäisi olla vain sellaisten kokonaan uusien ideoiden luomisesta ja tukemisesta, joihin yritykset eivät katso voivansa riskin takia lähteä mutta joissa yhteiskunnan kannalta arvioituna yritysten panostusten olisi hyvä olla korkeammat.
Lähtökohtana ei pitäisi olla byrokraattisia vaatimuksia monimutkaisista rakenteista, vientipotentiaalia omaavista ekosysteemeistä ja kasvumoottoreista yms, joita yritykset joutuvat selvittelemään. Huomio pitäisi kohdistaa rahoitettavan idean uutuusarvoon ja potentiaaliin myös yhteiskunnan kannalta. Julkinen valta voisi enintään kohtauttaa näistä kiinnostuneet kuten Tekesin ohjelmissa tehtiin, jolloin rakenteet syntyvät jos ovat syntyäkseen.
Innovaatiotoiminnan johtoon pitää saada nopeasti ryhtiä muuten etumatka kilpailijoihimme kasvaa liikaa. Tätä halusi myös OECD arviossaan ja näki TIN:llä olevan ison työn edessään, jos Suomessa halutaan uudestaan innovaatiotoiminnan edelläkävijäksi. Ehkä tekoäly voisi auttaa valtioneuvostoa huomaamaan TIN:n työn jääneen kesken tai ainakin lisätä jo vuoden odotetut pöytäkirjat ja uuden paremman version tiekartasta Valtioneuvoston verkkosivuille.
Katselin visioluonnosta ja se on todella pelkkää konsulttihölynpölyä. Pelkkiä nuolikaavioilla esitetty ”raameja” ilman minkäänlaista sisältöä! Vaikka en ole TEKES:iäkään kovin paljon arvostanut, niin se sentään rahoitti ainakin alkuaikoinaan selviä konkreettisia tuotekehitysprojekteja, joista syntyi myös menestystuotteita. Nykymuodossaan sekin taitaa olla samanlainen ”taivaanrannan maalaaja” kuin SITRA.
Akatemia puolestaan rahoittaa perustutkimusta ja niin sen pitääkin tehdä, jotta syntyisi pitävää perustaa uusille innovaatioille. Ongelmana suomalaisessa innovaatiotoiminnassa on se, että yritykset eivät osaa, halua tai kehtaa pyytää apua perustutkijoilta.
Ilmoita asiaton viesti
Täydennyksenä edelliseen vielä se, että suomalaisessa suunnittelussa pysähdytään liian usein tälle missio-visio-tasolle ja unohdetaan konkreettiset tehtävät ja toimenpiteet. Johtuu varmaankin suunnittelijoiden osaamattomuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Täsmälleen noin.
Ilmoita asiaton viesti
Tekoälyn käyttö valtion innovatiivisuuden edistämiseen, Leppälahden viimeinen virke, on mitä kannatettavin ajatus.
Olen tutkinut asiaa nyt erään yliopiston toivomuksesta ja päätynyt siihen, että
a) ”Tekoälyn tulee olla koko kansan menestystarina” ja
b) ”Systeeminen metodiikka opettaa ymmärtämään ”kaiken” systeemisyyden” ja c) ”Osaamme tehdä sen jos haluamme”.
Kohta c on vaikein, jos sekopäinen haahuilu jatkuu valtion johdossa. Tämä sivu selostaa idean tarkemmin videoineen: http://metayliopisto.fi/
Ilmoita asiaton viesti
Interaktiivinen yhteiskunta tekoälyn avustamana on vähän niin kuin Google, mutta vuorosuuntainen, siis monen verroin parempi.
Nyt ihannoimme Googlea,kun sieltä löytyy tietoa. Some ei onnistunut jalostamaan meitä. Tarvitaan siis jotakin spesiaalia, mutta varsin perustavanlaatuista, mitä aiemmin emme osanneet kuvitella, kun se oli niin lähellä meitä.
Johdattelua asiaan täällä englanniksi: https://youtu.be/Y9Skw2NxLaI
Ilmoita asiaton viesti
Kuvaavaa on, että nimestä on jätetty TIEDE pois!
https://www.tiede.fi/comment/1037567
Ilmoita asiaton viesti