Tehtävä vasta osin suoritettu: leikkurihallitus taipui hetkeksi
Mm ekonomistit, talouden etujärjestöt, tutkijat, merkittävät yritysten ja erilaisten instituutioiden johtajat ovat seuranneet kauhistuneena Sipilän hallituksen leikkauksia, jotka ovat kohdistuneet koulutukseen sekä tutkimus-ja kehittämistoimintaan. Nyt vihdoin hallituksen viimeisessä budjetissa takki kääntyy, osa leikkauksista perutaan ja tutkimukseen ja kehittämiseen ohjataan lisää rahaa 112 M€.
Lähestyvien vaalien uhka ja vaalitappio pelotti ilmeisesti riittävästi, jotta hallitus koki joutuneensa selkä seinää vasten sen rajun kritiikin kanssa, jota leikkauksista oli laajalti esitetty ja päätti pyörtää linjansa.
Äänestäjien on jatkossa syytä olla tarkkana, sillä vaalien jälkeen linja voi muuttua taas. Pääministerihän on todennut vieneensä politiikallaan kansantalouden kasvu-uralle. Toisin sanoen hallituksen logiikka kulkee niin, että leikkaamalla koulutuksesta, t&k-toiminnasta, kiky-sopimuksilla palkoista, erityisesti julkisen sektorin lomarahoista ja Sote-sotkuilla saadaan talous nousuun. Miksi näin ei siis jatkettaisi vaalien jälkeen?
No tietysti siksi, että noilla toimilla ei juuri ole ollut vaikutusta talouden kasvuun, joka perustuu globaaliin suhdanteiden muuttumiseen. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan hallituksen politiikalla voisi olla pieni vaikutus, jota on mahdoton konkretisoida. Tämäkin lähinnä vahvistaisi haitallista talouden suhdannesyklisyyttä. Tällaisen tempoilevan toiminnan sijasta Suomi tarvitsisi pitkäjänteiseen suunnitteluun perustuvan ohjelman, jolla osaamista ja innovaatiokyvykkyyttä nostettaisiin huipputasolle. Samalla vähennettäisiin talouden syklisyyttä, koska uudet radikaalisti innovatiiviset tuotteet kelpaavat markkinoille myös matalasuhdanteen aikana.
Sitran pääjohtaja Kosonenkin näyttää tulleen uusiin ajatuksiin vaatiessaan yhteiskuntaan pitkäjänteistä kehittämistä (HS 29.8.). Sitrahan on aiemmin vaatinut nopeutta ja ketteryyttä filosofiana tee ensin, korjaa ja tarkenna sitten. Hallitus mieltyi tunnetuin seurauksin näihin Kososen ketteriin oppeihin, jotka ovat juurisyynä moniin vaikeuksiimme. https://nakoislehti.hs.fi/391fe24c-29e1-432b-a88a-0c4aa17f1663/72
http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230138-kehitetaanko-pou…
Tämä leikkurihallitus on lisännyt julkisia menoja yli 5 miljardilla eurolla ja lisännyt julkista velkaa yli 7 miljardilla eurolla, joten otsikkosi on kovin huteralla ja kyseenalaisella pohjalla.
Toki menoja on siirretty momenteilta toisille, mutta kuitenkin…
Huom ! Globaalit suhdanteet kääntyivät kasvuun jo v. 2010 – Suomessa vasta nykyhallituksen aikana v. 2017. Sen verran edes oppinut plogistikin voisi totuudessa pysytellä
Ilmoita asiaton viesti
En huomaa antaneeni mitään vuosilukuja enkä puhunut mitään velkaantumisesta, joten kommenttisi jää oudoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Miten julkisia menoja yli 5 miljardia euroa lisännyt hallitus on leikkurihallitus, jäi taas minulle täysin auki ? Voinet selittää tätä paradoksia parhaasi mukaan ?
Globaalit suhdanteet kääntyivät kasvuun jo v. 2010, mutta Suomessa päästiin hienoiselle kasvu-uralle montun pohjalta vasta v. 2017, joten maailmantalouden veto ei kylläkään varmasti päässyt yllättämään nykyhallitusta 7 vuotta myöhästyneenä. On perin naiivia väittää, että Suomen talouskäänne v. 2017 johtui vain tuolloin yllättävästä maailmantalouden buustauksesta, joka todellisuudessa alkoi jo v. 2010.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta blogisti ei puhunut vuosista eikä velkaantumisesta. Voi olla että hän tarkoitti leikkurihallituksella jotain muuta hallitusta. Esimerkiksi Islannin hallitusta kriisin jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Lauri hyvä, en minä ole tuota maailmantalouden vaikutusta keksinyt vaan se on laajalti ekonomistien näkemys. Velkaantuminen ei ole tämän blogin aihe enkä lähde sitä nyt tässä enempää käsittelemään. Totean vain, että hyviin investointeihin voi velkaa ottaa varsinkin kun raha on valtiolle ilmaista korkotason ollessa nollassa varsinkin kun Suomella ei edes paljoa velkaa ole verrattaessa muihin valtioihin. Näin markkinatalous ja firmatkin toimivat. Tutkimus- ja kehitys on tällainen hyvä investointi, joka maksaa itsensä takaisin korkojen kera.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tarvitse olla ekonomisti, jotta voisi todeta, että maailmantalous on ollut vakaassa 3-4 % kasvussa jo vuodesta 2010 lähtien.
En edelleenkään ymmärrä otsikkoa, jos todellisuudessa julkiset menot ovat kasvaneet yli 5 miljardilla eurolla ja rahaakin on lainattu alijäämien takia yli 7 miljardia euroa tämän hallituksen aikana.
Toki olen kovasti samaa mieltä siitä, että koulutus, tutkimus ja tuotekehitys ovat todella huonoja vaihtoehtoja säästöille, mutta lienee sitä sielläkin tarvetta priorisointeihin. Hallitukset vain nyt tykkäävät siirrellä rahoja siten, jolloin vastustus on mahdollisimman vähäistä. Yleensä huono arpa tässä sattuu heikommille ja vähäosaisimmille.
Ilmoita asiaton viesti
Niin kauan kun Suomen vientiteollisuus on näin yksipuolinen, investtointitavaroiden valmistamiseen perustuva, taantuma iskee Suomeen viiveellä, nousulle käy samoin, se lähtee liikkeelle viiveellä.
Ilmoita asiaton viesti
”Niin kauan kun Suomen vientiteollisuus on näin yksipuolinen”
Minkähän takia Suomen vientiteollisuus on EU:n ja euron aikana muuttunut yksipuoliseksi?
Ilmoita asiaton viesti