Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Tiedustelulaki ei tule voimaan väärän menettelyn tähden?

Eduskunnan perustuslain vastainen menettely tiedustelulainsäädännön käsittelyssä voi johtaa siihen, ettei laki ole voimassa. Monet oikeusoppineet mm professorit Lavapuro ja Rautiainen ja presidentti Niinistö ovat todenneet käsittelyn puutteet. Rautiaisen mukaan presidentti on katsonut tarpeelliseksi ohjata eduskuntaa tässä asiassa enemmän oikeusvaltion pelisääntöjä kunnioittavaan suuntaan, joka Rautiaisen mukaan merkitsee, että perustuslakia on rikottu ja toiste sellaista ei pidä tehdä.

Ellei virhettä korjata saatetaan päätyä tilanteeseen, jossa todetaan, ettei laki ole  voimassa, jos jatkossa jossain kiistatilanteessa asia riitautetaan.

Esimerkiksi  USA:ssa ensimmäiselle presidenttikaudelle virkavalaa vannoessaan Obama joutui hoitamaan muodollisuuden kahdesti, sillä Korkeimman oikeuden puheenjohtaja John Roberts unohti tuolloin lausua yhden sanan julkisessa valanvannomistilaisuudessa. Vala toistettiin seuraavana päivänä oikean kaavan mukaan Valkoisessa talossa, jottei presidentin virkaanastumisen laillisuudesta jäisi mitään epäselvyyttä (HS 20.1.2013).

Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa  hallituksen ja ministeriöiden toimien lainmukaisuutta. Oikeuskansleri tarkistaa etukäteen valtioneuvoston asiakirjat ja on läsnä presidentin esittelyssä. Oikeuskansleri ei kuitenkaan ole nähtävästi puuttunut asiaan vaikka presidentti kyseenalaisti käytetyn menettelyn.

Voi kysyä missä tilassa laillisuudenvalvonta on? Onko todella hallituksen ja oikeuskanslerin käsitys laillisuudesta erilainen kuin presidentin ja valtiosääntöoppineiden?  Joka tapauksessa epäselvyyksien välttämiseksi ja lain voimaan saattamiseksi olisi syytä tehdä päätös puuttuvilta osin uudestaan.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005854611.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Perustuslain 10 §:n muutos tarvittiin, jotta
voidaan säätä näillä valtiopäivillä vielä nämä lait:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotV...

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotV...

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotV...

-----
Luottamuksellisen viestin suojaa koskeva perustuslain muutos voimaan lokakuussa = tulee voimaan
https://valtioneuvosto.fi/paatokset/istunto?sessio...

VN tiedote
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publis...

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Juuri myös tämän kaltaisia tilanteita varten tarvitsisimme perustuslakituomioistuimen, minne tavan kansalainen voisi viedä tällaisen virheen "saastuttaman" päätöksen käsiteltäväksi ja perustuslakituomioistuin ottaisi kantaa asiaan.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Kiireelliseksi julistamisen hyväksynnälle voi olla muitakin syitä kuin perustuslain nopea muuttaminen yhden eduskunnan aikana. Joku kansanedustaja voi haluta päästä huonosta lakimuutoksesta kokonaan nopeasti eroon ja äänestää siksi kiirelliseksi. Varsinaisessa lakiäänestyksessä, jossa hyväksyntään vaaditaan 2/3 enemmistö ja johon joku edustaja esittää vastaehdotuksen, hän sitten vastustaa eli kannattaa vastaehdotusta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Oikeusoppineet ja fariseukset olisivat voineet ennen julkista nolaantumistaan lukea Olaus Petruksen tuomarin ohjeet 1500 luvulta. Nyt fariseukset ovat sitä mieltä, että on syntynyt suuri vääryys eikä lakia voi hyväksyä, vaikka jokainen selväjärkinen ymmärtää, että kysymyksessä on asia jonka Eduskunta on hyväksynyt suurin numeroin.

"Oikeusohjeita 450 vuoden takaa

"Yhteisen kansan hyöty on paras laki"

Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään.

Kaikkea lakia on älyllä käytetettävä, sillä suurin oikeus on suurin vääryys, ja oikeudessa pitää olla armo mukana.

Yhteisen kansan hyöty on paras laki; ja sentähden mikä havaitaan yhteiselle kansalle hyödylliseksi, se pidettäköön lakina, vaikka säädetyn lain sanat näyttäisivät toisin käskevän."

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Paljolti samaa mieltä. Mutta pelkään, että joskus joku oligarkki marssittaa esiin lakimiesarmeijan osoittamaan, ettei eduskunta koskaan lakia oikeasti säätänytkään.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Oikeusoppineiden ajatuksenjuoksu on joskus sellaista, ettei tavallinen pulliainen sitä aina ymmärrä.

Perustuslain muuttamisesta kiireellisenä on säädetty seuraavaa:

”73 §

Perustuslain säätämisjärjestys

Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta taikka perustuslakiin tehtävästä rajatusta poikkeuksesta on toisessa käsittelyssä äänten enemmistöllä hyväksyttävä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. Ehdotus on tuolloin valiokunnan annettua siitä mietintönsä hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana täysistunnossa yhden käsittelyn asiana päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Ehdotus voidaan kuitenkin julistaa kiireelliseksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Ehdotusta ei tällöin jätetä lepäämään, ja se voidaan hyväksyä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä."

****

Missä tilanteessa voisi tapahtua niin, että eduskunta hyväksyisi ehdotuksen kiireelliseksi 5/6 enemmistöllä mutta sitten välittömästi seuraavassa äänestyksessä ei hyväksyisikään lakiehdotusta 2/3 enemmistöllä?

Olisiko tässä kysymys "takinkäännön" Suomenennätyksestä vai mistä olisi kysymys? Osaisiko joku asiaa paremmin tunteva kertoa tuon menettelyn perusteet. Eikö noilla kahdella äänestyksellä ole mitään sidonnaisuutta toisiinsa? Maalaisjärjen mukaan on.

Vielä rautalangasta, jos huomataan, että nyt on tosi kiire WC:aan, ei kukaan selväjärkinen enää päätä erikseen kannattaako mennä vai ei.

PS: Asia olisi paljon loogisempi jos ensin päätettäisiin lain muuttamisesta ja sen jälkeen siitä tuleeko se voimaan kiireellisenä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Se on EU, joka säätää meidän kansallisen perustuslakimme sisällön viime kädessä, ks. alla HE 198/2017, "Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen perustuslain 10 §:n muuttamisesta":

- - "Euroopan unionin oikeuden soveltamisalalla käsitteitä yleinen tai kansallinen turvallisuus tulee tulkita unionin oikeuden ja näitä käsitteitä täsmentävän Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa. EU-tuomioistuin lähtee vakiintuneesti siitä, etteivät jäsenvaltiot voi kukin yksinään ilman unionin toimielinten valvontaa määritellä unionin oikeuden soveltamiseen liittyen sellaisten käsitteiden kuin yleinen tai kansallinen turvallisuus ulottuvuuksia. (Ks. esim. tuomio J.N., C-601/15, 65—66 kohta.)" - -

Lähde:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsity...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset