Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Hurja paljastus ministeriöstä: ”Lain työllisyysvaikutus lähellä nollaa…”

Ministeriön (TEM) 5.7. päivätyssä irtisanomislain vaikutuksia selvittäneessä muistiossa todetaan, että lain työllisyysvaikutukset lienevät lähellä nollaa. Lakiluonnokseen muotoilu on muutettu muotoon ”nettotyöllisyysreaktio lienee pieni..”Vastuullinen virkamies Neimala tarkentaa vielä, että teetettyjen selvitysten mukaan nettotyöllisyysvaikutusta ei ole suuresti odotettavissa. Haastattelussa Neimala selvästikin kiemurtelee muotoilujen kanssa mutta selvää on, että lain vaikutukset ovat olemattomat.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/28eeda10-644a-4b6f-b328-9a92ac6dd1f6...

Edellisessä blogissani peräänkuulutin parempaa valmistelua. Neimalan haastattelu vahvistaa surullisen faktan: Suomen lainvalmistelukoneisto on rikki. Ei ole millään lailla hyväksyttävää virkamiestyötä yrittää kaikin keinoin löytää hallituksen esityksiä pyhittäviä faktoja sen sijaan, että yritettäisiin muodostaa aito tilannekuva ja kertoa se hallitukselle. Ministeriön Neimalan mukaan ”… meidän on toteutettava hallituksen tahdon suuntaisesti ja mukaan. Kruunun palveluksessa ollaan, eikä kenenkään muun.”

Neimalan kannattaisi ymmärtää, että hallitus ja ”kruunu” ovat eri asioita. Pääministeri ei ole kuningas.   Viime kädessä virkamiehet ovat Suomen kansan ja eduskunnan palveluksessa, eivät hallituksen.

Pääministeri on todennut, että hallitus voi vetää irtisanomislakiesityksen pois, jos tilalle löydetään toimia, joilla on vastaavia työllisyysvaikutuksia. Sixten Korkman totesi asian olevan helppoa, koska vaikutukset ovat niin olemattomat.

Saatujen faktojen ja hallituksen lausuntojen perusteella hallituksen toiminnan motiivina on joku muu kuin lain työllisyysvaikutukset. Hallituksen tulisi vetää laki pois tai kertoa oikeat motiivit toiminnalleen.  Miksi Juha Sipilä viivyttelee?

http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262773-ketka-saatanan-t...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Lain korvaajaksi esitetty vaihtoehto on työllistämisvaikutusten osalta siis joko nolla tai negatiivinen, Sipilän kommenttien mukaan.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Koko laki on peiteoperaatio varsinaiselle pyrkimykselle kaataa yleissitovuus.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Olen 1.10. täällä US:n blogissa - uutisten puolen kommentoinneissa - jo ehdottanutkin irtisanomislakia koskevan riidan ratkaisuksi, että parannetaan nykyistä koeaikamenettelyä.

Ehdotukseni on edelleen, että normaalin koeajan jälkeen voisi olla puolen vuoden mittainen ns. tarkkailukoeaika, johon pätisi nyt kaavaillut pienen yrityksen "vähän helpotetut" irtisanomisperusteet.

Ja edellä oleva ehdotus siten, että tarkkailukoeajat koskisivat kaiken kokoisia yrityksiä, ja vielä niin, että se joka tulisi irtisanotuksi tuolla em. tarkkailukoeajalla saisi siitä vain 1,5 kuukauden karenssin 3 kuukauden sijasta.

Lisäksi lakiin tehtäisiin selvä siirtymäsäännös tarkkailukoeaikojen soveltamiseksi vanhan ja uuden lain aikana palkatuista työntekijöistä. Uusi koeaikakäytäntö ja irtisanominen koskisi vain lain voimaan astumisen jälkeen tehtyjä työsopimuksia.

Ja tämä kaikki vielä siten, että työntekijältä tulee myös pyytää hyväksyntä tähän tarkkailukoeaikaan normaalin koeajan jatkoksi, ja vieläpä niin, että laissa on eriteltynä mahdolliset irtisanomisperusteet tarkkailukoeaikana.

Mitäpä tästä tuumitte? Halutaanko oikeasti sopu tässä asiassa, vai onko taustalla edelleen jotain muuta?

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Taitaa olla ihan sama, mitä ehdotetaan.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/c45b8baf-d038-...
Taustalla on edelleen jotain muuta.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Eihän tuo laki esitys perustu kun Sipilän ja kumppaneiden mielikuvitukseen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Jotenkin nämä Alma-Median Iltalehden huhu-uutisointiin perustuvat jutut ovat mitä ovat.

Silti, Suomeen tarvitaan kipeästi ainakin 200.000 uutta keskipalkkaista uutta yksityisrahoitteista työpaikkaa - lienee sitä todellisuutta kaiken muun joutavan uutisoinnin ohessa.

Mutta mitäpä tuosta, jos mieli tekee kurmottaa puuta heinää.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Huhu-uutisointia? Blogissani ollut linkki uutiseen perustui kyllä TEM:n pomon Neimalan haastatteluun.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Jukka Leppälahti

Kuinka kauas sen laskelman +-0 vaikutus kattaa, jos irtisanominen pienissä alle 10 hengen yrityksisä toteutuu? Kyllä näiden lakimuutosten vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja merkittäviä, kun käytäntö ja toteutus selkenee.

On selvää, että suuret yritykset eivät kasvata henkilöstöään. Tämä johtuu siitä, että erityisesti suurten teollisuusyritysten siirtäessä työpaikkoja ulkoistukseen. Työtä on siirretty alihankkijoille.

Suurten teollisuuden työnantajien lisäksi myös valtion palveluksessa olevien työntekijöiden määrä on viime vuosikymmeninä pienentynyt. Valtiolla väki oli vähentynyt puoleen 1980-luvun tasosta.

Työpaikat lähitylevaisuudessa, erityisesti tulevaisuudessa, syntyvät enenevässä määrin yksityisen sektorin palvelualoille ja pk yrityksiin. Siellähän ne innovaatiot syntyvät. Vai mitä mieltä asiantuntija on asiasta.

Käytännössä kaikki uudet työpaikat syntyvät sinne. Nyt ay-liike on tulppaamassa tätä kehitysttä ministeriön ajatusten tukemana. Mutta jos TEM:n pomo Neimaala asian tietää, niin sitten kai ei kannata mitään muuttaa !

Kaikkea on aina vastustettu. Vuorotyötä, sitten kolmivuorotyötä, viikonlopputyötä, sunnuntaityötä, osa-aikatyötä, pätkätyötä, alihankintatyötä, työajan joustoja, paikallista sopimista etc. Kaikki ovat nykyisin normaalia työelämää joustoineen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset