Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Syntyvyyden laskun syyt arka paikka valtaekonomisteille ja medialle

Yllättäen YLE:n aamu TV:ssä ekonomisti Pursiainen julisti, ettei ole mitään käsitystä mistä syntyvyyden raju ja kiihtyvä lasku Suomessa johtuu. Pursiaista säestivät muut keskustelijat, joista ainakin yksi oli tunnettu pankkiekonomistina. Keskustelijoiden tietämättömyys oli hämmästyttävää, sillä jokainen valistunut kansalainenkin arkielämän perusteella pystyy parempaan analyysiin kuin korkeasti koulutetut keskustelijat.

Alkuun pääsee kun lukee vaikka tästä linkistä löytyvän väestöliiton blogin:  

https://vaestoliitonblogi.com/tag/syntyvyys/

Kuten blogissa todetaan varmuudella syitä ei tiedetä. Muistetaan nyt kuitenkin, että edes tiede ei pysty varmoja tuloksia tuottamaan yhteiskuntatieteissä, vain todennäköisiä. Suurella todennäköisyydellä syyt löytyvätkin nuorten ihmisten kokemasta suuresta epävarmuudesta tulevaisuuden kehityksestä.

Ilmastonmuutoksella pelottelu on ollut yliampuvaa. Meille on selitetty, että on hyvä ilmastoteko tehdä vähemmän lapsia, meitä ei voi olla näin paljon. Kulutus on pahasta ja lapsethan kuluttavat tekemällä suuren  uuden ja pahan hiilijalanjäljen. Eräs laatumedia (Suomen kuvalehti,twitterissä) otsikoi tänään: Tutkijat kävivät läpi yli 3000 ilmastonmuutoksen tutkimusta: luvassa kuivuutta, tulta, tauteja ja tulvia. Tällainen pelottelu paitsi, että on vahingollista luo myös väärän kuvan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Asiat ovat menossa parempaan suuntaan kuten Hans Rosling osoittaa kirjassaan Factfulness.

Työelämä ja toimeentulo on epävarmaa, organisaatioissa on meneillään jatkuvien väliaikaismuutosten tila. Kaikki muistavat kuinka vähän aikaa sitten hallitus yritti helpottaa potkujen antamista. Harjoitetulla politiikalla on tätäkin suurempi merkitys:

Syntyvyyden lasku alkoi 2007-2010, jolloin alkoi maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi. Vaikutukset Suomen talouteen olivat erityisen kovat: taloutemme ei kasvanut kymmeneen vuoteen. Suurempi ongelma kuin itse talouskriisi on ollut valittu poliittinen linja, joka korostaa loputtomiin tulevaa kärsimystä, rahojen loppumista ja leikkaamista sekä kuria. Vaihtoehtona olisi ollut puhua järkevästä taloudenpitosta, jossa samalla olisi haettu uuden luomista ja kasvua luovia investointeja, johon olisi hyvin ollut varaa. Sen sijaan jopa tutkimuksesta ja kehityksestä leikattiin rajusti. Tämä pessimistinen levy tuntuu jääneen Suomessa päälle Iiro Viinasen ajoista lähtien. Meiltä puuttuvat visionäärit.

Päättäjät, heidän neuvonantajansa ja valitettavasti suuri osa mediasta on ollut tarpeettoman tehokkaita yhteiskunnallisen pessimismin luomisessa. Tästä löytyy syy syntyvyyden laskuun. Tulee mieleen johtuuko TV-keskustelijoiden ”tietämättömyys” syntyvyyden laskun syistä omatunnon pistoksista.     

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän mjkrie kuva
Mika Riekki

Pitäisi pohtia, että mitä hyötyä vanhemmuudesta on nykyisenlaisessa yhteiskunnassa? Se, että ennenkin on haluttu lapsia, ei enää toimi syynä, kun perherakenne on murentunut hiljalleen.

Lastenkasvatus kuitenkin vaatii valtavasti voimavaroja, ja sen lisäksi se pitäisi sovittaa yhteen työssäkäynnin kanssa, koska näin on ilmeisesti tasa-arvoisempaa.

Perheiden erotilastot, jos katsotaan yksinhuoltajaperheitä, ovat kaksinkertaistuneet 1970-luvulta.

Kannattaako elämään sotkea lapsia, jos ei ole kerran pakko? On tuudittauduttu siihen, että joku toinen hoitaa sen eläkepommin, tai voi muuttaa etelämmäs asumaan halvempiin maihin, kun se aika koittaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Yksi kulma lähestyä asiaa on ihan perinteisen Maslowin tarvehierarkian kautta. Alimpana tasona on fysiologiset tarpeet – hengissä säilymisen tarpeet ml ruoka, juoma, asuminen jne . Seuraavana on sitten turvallisuuden tarpeet.

Mielestäni luottamus näiden kahden alimman tason toteutumiseen on heikentynyt sekä työelämässä että yhteiskunnassa yleensä. Jos ajatellaan lasten saamista - nehän saadaan eikä hankita - niin näiden kahden alimman tason merkitys korostuu entisestään. On tarpeen taata hyvinvointi ja turvallisuus myös niille pienille.

Kirjoitin taannoin blogin Pätkätyöt ja matalapalkka - väistämätön tulevaisuus vai elinkeinoelämän tavoite? Siinä pohdin minua edelleen askarruttavaa asiaa onko työelämän kehityssuunta väistämätöntä tulevaisuutta vai onko se elinkeinoelämän vaikuttajien sekä omistajien etuja ajavien tavoite. Digitalisaatio ja robotisaatio tarkoittaa tulevaisuudessa yrityksien osalta kasvavaa määrää kiinteiksi katsottavia investointeja, jotka eivät jousta kysynnän ja menestyksen mukaan. Tällöin on sinällään luonnollista, että joustoja haetaan kaikkialta mistä niitä on saatavissa. Yhdeksi merkittävimmäksi vaikuttaisi valitettavasti olevan muodostumassa työvoima - yrityksille töitä tekevät ihmiset.

Tällä hallituskaudella on ollut jo useita päätöksiä ja lisäksi suunnitelmia siitä, kuinka pätkä- ja matalapalkkatöitä sekä ulkomaista työvoimaa pyritään lisäämään Suomessa.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25...

Sotehässäkät yms eivät myöskään yhteiskunnallisella tasolla ole lisänneet luottamusta siihen, että meistä oikeasti kaikissa tilanteissa huolehditaan ja fyysisen turvallisuuden tarpeet terveydenhoidosta yms totutuvat tulevaisuudessa. Ollaan luomassa kuvaa siitä, että tulevaisuudessa pohjoismainen hyvinvointivaltio nykymuodossaan katoaa.

Turvallisuuden tarpeisiin vaikuttavat myös työelämän epävarmuustekijät. Varmuus työn jatkumisesta vaikuttaa edistävästi mahdollisuuteen toteuttaa seuraavan tason tarpeita. Esimerkiksi yt-uhan ollessa päällä, putoaa ylemmiltä tarpeilta pohja. Tämän tarpeen toteutumisen yksi tekijä on riittävä palkka, jolla ylläpidetään asumisen ja fysiologisten tarpeiden täyttyminen. Tämä ei aina toteudu.

Tuottavuuden kasvua yms on helppo mitata, mutta vaikkapa turvallisuuden tunnetta tai luottamusta sekä toivoa tulevaisuuteen jo hieman hankalampi. Kenties niiden puute oireilee mm tällä tavalla. Tämä lienee toki vain mahdollinen osaselitys.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Tuossa kuulin tarinan maalaisliiton kansanedustajan puheesta sodan jälkeisessä Ilomanssin syrjäkylän tupailassa seuraavasti:
Meillä täällä ei ole muuta iloa kuin naimisen ilo. Tässä tämä totuus lyhkäisyydessää on siis 1945 - 1949 syntyi yli puoli miljoonaa lasta.

Nykyisin saadaan aikaan puolet vähemmän lapsia kuin suurten ikäluokkien aikaan. Jos tuo syntyvyys olis jatkununut samaan tahtiin olisiko meitä nyt
9 miljoonan kieppeillä. Siis muut ilot on vieneet seksi halut pois.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Mutta miksi se ilo katosi lopullisesti tuossa 2008-2010 korvilla, jolloin alkoi raju lasku syntyvyydessä? Muutos oli niin iso ja nopea, että siihen on oltava joku syy. Tuosta antamastani linkistä löytyy hyvä kuva kehityksestä.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Tämä on hyvä kysymys Jukka katsoin muuten linkin, oma luulotteluni on seuraavaa kun syntyvyys kertoimen pitäis olla yli kahden on se pohjoismaissa reilusti alle.
Syynä on sosialidemokraattinen pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta jossa progressiivisen verotuksen avulla tulonsiirretään €-ot tulottoman porukän vierihoitoon ja jonka seurauksena on se ettei tälläiseen sosialismiin viitsi lapsia tehdä.
Siis kannatan reilusti tuloeroja joka antaa yritteliäisyyttä ja iloa eloon.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #6

Tuokaan ei vastaa siihen mitä tapahtui n 2010 lähtien...

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Kunkin sänkykammartapahtumat ovat privaatti asioita jotenka yleinen luulottelu on riittävä vastaus.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Minua ihmetyttää se poru mikä väestönkasvun taittumisesta on syntynyt. Senhän pitäisi olla iloinen uutinen! Esko Valtaoja näyttää olevan samaa mieltä:

"Huonosti ovat todella asiat, kun ainoa järjen ääni tulee Jussi Halla-Aholta. Hänen mukaansa perussuomalaiset eivät näe periaatteellisesti tärkeäksi, että väestö kasvaa. No, Jussihan on tottunut olemaan poliittisesti epäkorrekti, ja linjauksen takana on tietysti ennen kaikkea pelko siitä, että väkilukua yritettäisiin kasvattaa maahanmuutolla. Mutta kuitenkin.

Halla-Aho muistutti myös siitä, että kehitys on sama kaikissa teollistuneissa maissa. Ja kohta myös koko maailmassa. YK:n ennusteiden mukaan väkiluku tasaantuu tämän vuosisadan aikana – matalan ennusteen mukaan vain vähän myöhemmin kuin Suomessa, keskitason ennusteessa vuosisadan lopussa. Muu ei tietysti ole mahdollistakaan, ei maapallo rajattomasti ihmisiä kestä.

Vielä seitsemänkymmentäluvulla suosituin maailmanloppu – heti ydinsodan jälkeen – oli liikakansoitus. Kohta ruoka loppuisi, ja viimeisistä viljavarastoista taisteltaisiin ydinasein. Asiantuntijat kyllä tiesivät, että väestönkasvu oli taittumassa, mutta kukapa asiantuntijoita kuuntelisi?"

https://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/4160623/Esk...

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Liikakansoituksesta ei ole huolta kuten itsekin sanot. Väestönkasvu tulee hidastumaan koko maailmassa vuosisadan lopussa eikä väestö enää kasva. Puheet väestöräjähdyksestä olivat puppua.

Suomen raju kehitys poikkeaa kuitenkin tästä ja tulee aiheuttamaan yhteiskunnallista levottomuutta. Jos talouskasvu pysähtyy pidemmäksi aikaa, seuraukset voivat olla väkivaltaisia. Talouden kasvu on aineetonta ei edes välttämättä edellytä materiaalisten resurssien käytön kasvua, joita niitäkin riittää mainiosti ennustetulle väkiluvulle vuosisadan lopulla. On virhe kuvitella, että vuosisadan lopulla tuotanto perustuisi nykyisenkaltaiseen teknologiaan, johon maailmanlopun airueet pessimisminsä perustavat. Tarpeet tyydytetään kertaluokkaa tehokkaammalla teknologialla ilman päästöjä. Tätä on vaikea ymmärtää niiden jotka eivät tunne tekniikan historiaa ja kehitystä.

On tietysti arvokysymys näkeekö ihmisen olemassaololla ja Suomen kansalla mitään arvoa. Mutta pessimismiä ei voi perustella resurssien loppumisella.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Aivan, psessimismiä ei voi perustella oikein millään, koska sodat ja väkivaltarikokset vähenevät kaikkialla - Syyrian sotakin on sadan vuoden perspektiiviin asetettuna vain paikallinen konflikti - ja monet aiemmin tappavat taudit on jo voitettu. Tämäkin on hyvä minkä Valtaoja sanoi edellä siteeraamassani kolumnissa: "Mikä oikeus Suomella olisi kasvattaa holtittomasti väestöään, jos maailman väkiluku tasaantuu ja jopa kääntyy laskuun tällä vuosisadalla? Turha tulla sanomaan, että teoillamme ei ole mitään merkitystä, koska Suomi on niin pieni. Samaa argumenttia tarjotaan myös ilmaston lämpiämisen ja hiilidioksidipäästöjen kohdalla. Mutta jos kaikki ajattelevat samalla tavalla, maailmanloppu tulee varmasti. Jokaisen on tehtävä oma osuutensa."

Toisaalta meillä on kyllä edessä joko eläkeiän nostaminen tai sitten runsas työperäinen maahanmuutto, jos syntyvyys ei tästä nouse. Ja Suomi nyt ei vaan ole niin vetävä kuin Saksa tai Kanada.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ehkä vasemmistodemagogit ovat onnistuneet aivopesemään suomalaiset.

Palkat, sosiaalituet ja julkisiin palveluihin käytettävä raha ovat näet huomattavasti kasvaneet kriisiä edeltäneestä ajasta. Pää-ja määräaikaiset työsuhteet ovat pysyneet samalla tasolla kymmeniä vuosia.

Jos joku vasuri puhuisi joskus tottakin, ehkä porukka uskaltaisi lisääntyä enemmän?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Ei kyse ole mistään ilmastosta vaan ehkä merkittävin on se, että nuorilla ei ole säännöllistä tuloa.

Pätkätyötä, koulua, nollatuntisopimusta, karenssia, anomista kelaa ja kuukausien byrokratia myllyä. Se vähän vähentää lisääntymismotivaatioita kun huollettava lisää säännöllistä menoa ja sitten vielä se taloudellinen riski jos joutuu elatusmaksuja makselemaan. Puhumattakaan sitten siitä kun avoparit eivät voi vaikka toimeentulotuen tai ulosoton takia asua samassa asunnossa.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

On erittäin julmaa tehdä lapsia kärsimään tähän umpijärjettömään maahan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset