Sipilän hallituksen prosessikaavion suurin virhe on paljastunut

Jos käy läpi hallituksen lainsäädäntötoimintaa, paljastuu hallituksen toiminnan heikkoa tulosta selittävä systemaattinen virhe. Alkuperäinen prosessikaavio lyötiin pöytään avokonttorissa 2015 ja sen jälkeen Sipilä on esitellyt useita kaavioita kuinka asiat pitäisi järjestää tyyliin:

ONGELMA— >RATKAISU— >LAINSÄÄDÄNTÖ.

Kaavioon olennaisena kuuluu ratkaisujen nopeus ilman vatulointia. Vaikka kavioiden muut detaljit ovat jääneet sivulliselle hämäräksi, voi työn tuloksista päätellä kaaviosta puuttuvan jotain merkittävää. Kaaviosta nimittäin puuttuu RATKAISUN OIKEUTUS, joka on rationaalisen toiminnan perusta. Kaavion siis pitäisi näyttää tältä:

ONGELMA— >RATKAISU—>RATKAISUN OIKEUTUS— >LAINSÄÄDÄNTÖ

OIKEUTUS on tietysti vatulointia ja ristiriidassa tavoitteena olevan nopeuden kanssa.  Ministerit ovat selvästikin monissa tapauksissa ideoineet ratkaisuja mutta unohtaneet ratkaisun oikeutusvaiheen. On unohtunut tutkia mieleen pälkähtäneen hyvältä tuntuvan idean lainsäädännön toteuttamisen vaikutuksia. Ovatko vaikutukset toivottuja vai ehkä jopa haitallisia?  Oleellista olisi hakea tutkimukseen perustuvaa objektiivista tietoa eikä luottaa vain omaan käsitykseen asiasta. Ratkaisut olisi perusteltava tiedolla. Tämän lisäksi olisi mietittävä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Olisiko löydettävissä ensiksi mieleen tullutta ratkaisua tehokkaampia?

Koska hyvään lainsäädäntöön kuuluva oikeutusvaihe on usein jäänyt pois, on esityksiä jouduttu vetämään pois tai vesittämään, koska yleinen rationaalinen hyväksyttävyys on puuttunut (esim. irtisanomislaki). Jotkut esitykset on runnottu läpi ilman hyvää oikeutusta kuten aktiivimalli, jolloin halutut aktivointivaikutukset ovat olleet laihoja mutta johtaneet korvausten leikkauksiin. Puutteellisen oikeutuksen tähden joissakin toimissa on ministeriöiden ulkopuolisille jäänyt epäselväksi miksi ko. lakeja on yleensä tehty. Tällaisia ovat mm Valtion kehitysyhtiön (VAKE) perustaminen ja vaikkapa Business Finlandin perustaminen.  Jälkimmäisestä oikeusministeriö totesi lausunnossaan (koko lausunto googlaamalla OM 149/43/2017) :

– ”Esitysluonnos on hyvin puutteellinen ja keskeneräinen erityisesti perusteluiltaan, mikä on vaikeuttanut merkittävästi lausunnon antamista. Ehdotuksia on monin paikoin mahdoton arvioida, koska niitä ei ole perusteltu eikä nykytilaa selostettu tarpeeksi kattavasti.”

– ”…että luonnoksesta puuttuu asianmukainen arviointi siitä, minkä vuoksi yhtiö tulee perustaa ja tarkalleen ottaen, mitä tehtäviä yhtiölle siirrettäisiin. Yhtiöittämisen tarvetta ei arvioida asianmukaisesti tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta”

-”Esitysluonnoksesta ei myöskään saa käsitystä siitä, mikä yhtiön ja koko hallinnollisen rakennelman idea on, eivätkä perustelut vakuuta”

-” Sen lisäksi, että yhtiön tarkoitus ja tarkoituksenmukaisuus jäävät epäselväksi, myös sen tehtävät jäävät epäselviksi”

Tällainen lakiehdotus valmisteltiin siis Työ-ja elinkeino ministeriöstä. Voi hyvin ihmetellä millä pätevyydellä ministeriössä lakeja valmistellaan? Syynä voi myös olla vastaavat ongelmat lainsäädäntötyössä kuin äskettäin paljastuneet Sosiaali-ja terveysministeriön lainsäädäntökaaoksessa.

Prosessikaavion puuttuva palanen käy ilmi myös lainsäädännön arviointineuvoston eräistä lausunnoista ja lehtijutuista, joista joitain otteita:

Esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa 16.2.2018:

Neuvosto: ”Koska useimmista kuvatuista vaikutuksista ei esitetä määrällistä arviota, ei esitysluonnoksen perusteella ole mahdollista tehdä päätelmiä uudistuksen kokonaisvaikutuksesta julkiseen talouteen… Esitysluonnoksesta kuitenkin puuttuu arvio uudistuksen nettovaikutuksesta julkisiin sosiaali- ja terveys menoihin.”

Irtisanomislakiesitys 26.10.

Neuvosto: ”Arviointineuvoston näkemyksen mukaan hallituksen toimeksianto ja olettama irtisanomiskynnyksen ongelmallisuudesta näyttävät sitoneen virkamiesvalmistelua siten, että edellytykset vaihtoehtoisten ratkaisukeinojen ja niiden vaikutusten monipuoliseen arviointiin heikkenevät. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos on puutteellinen hyvien lainvalmistelukäytäntöjen näkökulmasta”

Esitys tilintarkastuslain muuttamiseksi 22.8.2018:

Suomen kuvalehti: Sipilän hallitus jätti vaikutusarvion tekemättä: Lähes 37 000 yritykseltä poistuisi tilintarkastusvelvollisuus. Lakiehdotusta kritisoivat muun muassa valtiovarainministeriö, verottaja ja tilintarkastusalan ammattilaiset.

Prosessikaavion puuttuva palanen on entisestään heikentänyt lainsäädännön laatua. Virkamiesten mahdollisuudet tehdä työnsä hyvin on tehty kohtuuttoman vaikeaksi. Huonosti tehdyt perustelut ja esitysten puutteellinen oikeutus on ansaitusti johtanut kovaan kritiikkiin ja huonoon yhteistyöhön sidosryhmien kanssa ja työhön vailla todellisia tuloksia. Esimerkiksi vahingollisia koulutus-ja innovaatiotukien leikkauksia ollaan nyt sitten perumassa kovaa kyytiä. 

jukkakleppalahti
Sitoutumaton Kerava

TkT, Innovaatioasiantuntija ja tutkija. Opi perusasiat.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu