Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Nyt selvisi: Hallituksen politiikka kasvattanut varallisuus-ja myös tuloeroja.

Sipilän hallituksen eriarvoisuutta luovan politiikan tulokset näkyvät nyt myös karulla tavalla tilastoista. Asiaa yritettiin kiistää pitkään mutta valmistuneet tilastokeskuksen tilastot kertovat totuuden. Viime kesän jälkeen oli selvää, että varallisuuserot olivat kasvaneet Sipilän hallituksen aikana. Vuoden 2017 tietoa varallisuuden kehityksestä ei ole vielä saatavilla mutta ei ole mitään syytä olettaa suunnan kääntyneen.

http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/varallisuuserot-kasvussa...

Vielä kesällä oletettiin, että tuloerot olisivat olleet vakaat mutta uusimmat tilastot romuttavat tuonkin oletuksen.

https://www.stat.fi/til/tjkt/2017/01/tjkt_2017_01_2018-12-18_tie_001_fi....

Väestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso nousi reaalisesti 4,4 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017. Keskituloisten (tulokymmenykset V–IX) tulot kasvoivat 1,3 prosenttia ja neljän pienituloisimman kymmenyksen tulot 1,2 prosenttia. Pienituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi 2,2 prosenttia. Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin sai vuonna 2017 arvon 27,7, mikä oli 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi.

Muutokset ovat vielä melko pieniä mutta suunta on väärä. Jatkuessaan tällainen politiikka johtaa paitsi eriarvoisuuteen, kansalaisten epäoikeudenmukaisuuden kokemukseen. Luottamus vallassaoleviin rapautuu vakavin seurauksin. Ihmiset passivoituvat tai saattavat reagoida lähtemällä kadulle autoja polttamaan. Lapsiperheet eivät uskalla tehdä lapsia epävarmaan maailmaan. Tämä ei tietysti koske suurituloisia. Ekonomistien teoriat ja mallit eivät tällaisessa tilanteessa enää auta vaan kansalaisten luottamus yhteiskuntaan on rakennettava uudestaan uusien päättäjien toimesta.

Politiikan suunta on käännettävä. Demokratiassa se tapahtuu vaaleissa äänestämällä. Valtapuolueille ja niiden politiikalle on juuri syntynyt  vaihtoehto kun Paavon Seitsemän tähden liike on merkitty puoluerekisteriin.  Erotuksena monista muista pienpuolueista sen suuri linja on selvä ja se toimii selkeästi mm. köyhyyden poistamiseksi.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Mitä pahaa siinä on, jos jotkut osaavat lisätä varallisuuttaan? Mitä pahaa siinä on, jos jotkut rikastuvat enemmän kuin toiset? Mitä pahaa siinä on, jos joku ansaitsee enemmän kuin toinen?

Toinen vaihtoehto on se, että kaikki olisivat yhtä köyhiä ja vain puolueen jäsenillä olisi etuisuuksia. Siitä systeemiä kokeiltiin 50 maassa ja kaikissa se epäonnistui.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Kyllä tuloeroja voi olla, tietysti. On hienoa, että ihminen pyrkii lisäämään varallisuuttaan ja onnistuu siinä, se hyödyttää koko yhteiskuntaa. Julkisen vallan tehtävä taas on politiikallaan huolehtia vähäosaisista. Tässä julkinen valta on epäonnistunut. Yritin kertoa mitä epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta voi seurata: katso nyt vaikka Ranskaa. Tämä ei ole rikastuneidenkaan etu.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Julkisen vallan tehtävä taas on politiikallaan huolehtia vähäosaisista. Tässä julkinen valta on epäonnistunut".

Tulotilasto ei oikein tue tuota väitettä. Alimman desiilin tulothan ovat kasvaneet toiseksi eniten.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #5

Juu ja ylimmän eniten. Mutta ei tämä ole oleellista. Ei pidä lukea yksittäisiä desiilejä vaan katsoa kokonaisuutta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #6

No katsotaanpa kokonaisuutta. 2011-2014 kansan keskimääräiset vuositulot LASKIVAT 346€. Mutta esimerkiksi Arhinmäki innokkaana tuo vain esiin sitä että tuloerot pienenivät. Pienituloisimman desiilin reaalitulot nousivat 2011-2014 310€ ja siitä eteenpäin vuoteen 2017 saakka peräti 454€.

Vaikka tuloerot kasvoivat, Sipilän hallituskausi kasvatti pienituloisimpien tuloja 50% enemmän kuin edellinen tuloeroja laskenut hallitus. Samalla koko muun kansan ostovoiman kehitys kääntyi negatiivisesta reilusti positiiviseksi.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #7

En vertaillut eri hallituksia vaan tarkastelin nykyisen hallituksen onnistumista työssään. Sipilän hallitus epäonnistui hyvinvoinnin oikeudenmukaisessa jakamisessa. Tärkeintä kuitenkin on että tämä suunta jatkuessaan johtaa kestämättämättömään yhteiskunnalliseen kehitykseen, josta on jo merkkejä saatukin.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #9

”Sipilän hallituksen eriarvoisuutta luovan politiikan tulokset näkyvät nyt myös karulla tavalla tilastoista”. ”On hienoa, että ihminen pyrkii lisäämään varallisuuttaan ja onnistuu siinä, se hyödyttää koko yhteiskuntaa”

Tässä siis moititaan Sipilän hallituksen politiikkaa, mutta ei haluta vertailla sitä muihin hallituksiin. Sanotaan myös, että ei ole ongelma, jos jotkut onnistuvat vaurastumaan, mutta ongelmana pidetään kuitenkin eriarvoistumista jonka syynä on ylimmän desiilin tulojen kasvu vaikka alimman desiilin tuloja on kasvatettu toiseksi eniten ja selvästi enemmän kuin edellisten hallitusten aikana. Vaikuttaa kovin tarkoitushakuiselta ja valikoivalta.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #15

Hallitusten vertailu on hedelmätöntä, koska liian moni muuttuja on erilainen eri aikoina, et siis yksinkertaisesti pysty vertailemaan asiallisesti eri hallituksia, koska et pysty eristämään näiden muuttujien vaikutusta pois.
Etkö huomannut, että totesin jo ettei voi saivarrella yksittäisten desiilien perusteella yhtään mitään. Kokonaisuus ratkaisee kuten Tilastokeskuskin toteaa. Enkä siis puhu tuloista tai tulotasosta, koska se on aivan toinen kysymys vaan epäoikeudenmukaisuuden tunnetta synnyttävista tuloeroista. Tässäkään nämä pienet muutokset eivät ole se kaikkein tärkein asia vaan tuhoisa alkanut kehitys joka ei saa jatkua.

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen Vastaus kommenttiin #7

Jos pienituloisimpien tulojen kasvu oli toimeentulotuen Kela-siirron seurausta, ansio tästä menee kyllä edelliselle hallitukselle.

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen Vastaus kommenttiin #5

Ylin desiili sai siis lisää 4,4 prosenttia, alin 2,2. Euroissa tämä ero lienee vielä merkittävämpi. Jätämme harjoitustehtäväksi miettiä, kummalle desiilille lisäeurot tulevat enemmän tarpeeseen.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #21

Lisäksi talouskasvua kannattavat voivat miettiä, kumpi kasvattaisi Suomen taloutta enemmän: sekö, että rahaa annettaisiin niille, jotka kuluttaisivat sen saman tien, vaiko niille, jotka tallettavat sen pankkiin tai ostavat osakkeita (jätetään tällä kertaa rahan piilottaminen veroparatiiseihin mainitsematta).

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #27

2008 eteenpäin jatkuvasti pienituloisten tuloja kasvatettiin enemmän kuin muiden. Seurauksena oli tuonnin kasvu ja kotimaisen tuotannon väheneminen. Kiinalainen muoviroju on käynyt hyvin kaupaksi.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Kehittyneessä yhteiskunnassa pitää saa olla tuloeroja sillä tämä luo kilpailua ja estää taantumista.
Varallisuuden kertyminen kansalle tuo vakaan yhteiskunnan ympärillemme.
Tuloerot ja varallisuus on vapaan subjektiivinen oikeus kenelle tahansa meistä enkä ole sosialisoimassa sitä pois.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Olen miettinyt, mikä tulee sitten eteen, jos SDP tosiaan voittaa vaalit:

Rinne siis lähtee muodostamaan hallitusta. Mitäpä jos nyt Keskusta, Kokoomus ja Siniset ovatkin keskenään jo etukäteen päättäneet, että eivät lähde Rinteen hallitukseen, jos heidän valmistelemaansa sote- ja maku-uudistusta ei panna täytäntöön uudella hallituskaudella?

Eli mitäpä sitten tehdään, jos Rinne ei saa hallitukseensa yli puolta paikoista? Alkaako samanlainen veivaus hallituksen muodostamiseksi kuin Ruotsissa?...

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Ei Suomessa noin tapahdu, Ruotsin tilanne on erilainen. Jos tapahtuu, niin sitten uudet vaalit ja uudenlainen enemmistö voi syntyä. SDP, RKP, KD, Vasliitto, Seitsemän tähden liike, ehkä joku muu...

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Jukka, oletko varma? Minusta jotenkin alkoi tuntumaan sellaiselta kun jostakin kuulin*, että kulttuuri- ja taideaspektia ollaan liittämässä tiiviimmin sotevalmisteluun...

Unohdin sanoa, että luultavasti Rkp olisi mukana näissä etukäteensopijoissa hallituspuolueiden lisäksi.

Lisäys edelliseen. Se "kun jostakin kuulin" oli tämä:

"Hyvinvointia ja terveyttä edistävä taide- ja kulttuuritoiminta maakunta- ja sote-uudistuksessa"

https://alueuudistus.fi/kulttuurihyvinvointi

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

On hienoa, että varallisuuserot nostetaan keskusteluun, Kun puhutaan taloudellisesta eriarvoisuudesta, keskustelua hallitsee aina puhe tuloeroista, vaikka varallisuuserot ovat selvästi merkittävämpi eriarvoisuuden lähde.

Tuloerot myös perustuvat omaan työhön, ahkeruuteen ja yritteliäsyyteen siinä missä varallisuuserojen taustalla perimiminen ja sopivaan sukuun syntyminen näyttelevät merkittävää osaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Varallisuuserokeskustelun taso on vain luokatonta. Ensinnäkin kansalaisten keskimäärin vaurastuessa, varallisuuserot kasvavat väkisin, sillä merkittävä osa väestöstä on aina nuoria joilla ei ole ollut mahdollisuutta kerryttää vielä varallisuutta. Toiseksi tulot kertovat jatkuvasta mahdollisuudesta kuluttaa ja säästää. Varallisuuden arvot ovat riippuvaisia monesta asiasta eikä esimerkiksi psakevarallisuurta voi realisoida sillä ostajat puuttuvat. Kämpän omistaminen Helsingistä vie jo henkilön aivan terävimpään kärkeen.

Maan omistuksen jakautumisen tarkastelussa voisi ollakin järkeä, mutta rahoitusvarallisuuden ei.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Arno, Kyllä ja sitten aina täytyy muistaa mikä julkisen vallan tehtävä on tässä kokonaisuudessa.
Pekan kanssa samaa mieltä, että keskustelu on usein luokatonta. Tarvittaisiin syvällisempää analyysiä siitä mitkä ovat oleellisimmat asiat ja mitata niitä. Itse kannatan vahvasti yksilön vaurauden tavoittelua mutta vastapainoksi yhteiskunnan on huolehdittava niistä jotka jäävät jälkeen. Muuten joudutaan vaikeuksiin vaikka talous teoreettisesti pyörisikin tehokkaasti

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

"Tuloerot myös perustuvat omaan työhön, ahkeruuteen ja yritteliäsyyteen siinä missä varallisuuserojen taustalla perimiminen ja sopivaan sukuun syntyminen näyttelevät merkittävää osaa."

Tuo ei pidä nyt ollenkaan paikkaansa.

Olen kotoisin pienehköstä lappilaisesta kylästä, jossa sodan jälkeen 50-ja 60-luvulla köyhyys vallitsi ja niukkuus oli arkipäivää. Kukaan ei perinyt vanhemmiltaan oikeastaan yhtään mitään, itseni mukaan lukien. Nyt on jokaisella kylän asukkaalla hulppeat omakotitalot, kesämökit, vähintään kaksi autoa, on lumikoneet, traktorit, mönkijät, moottorikelkat ja lisää ostetaan, ulkomaan matkoja tehdään ja pörssiosakkeita ostetaan. Sanoisin että varakasta porukkaa.

Ja sitten ne, jotka ovat perineet jotakin: "Jos ei pojat, niin pojan pojat viimeistään sen varallisuuden hukkaavat ja seuraava sukupolvi aloittaa jälleen nollasta".

Käyttäjän juholeppanen kuva
Juho Leppanen

No mikä sitten on ratkaisu tähän väitettyyn eriarvoisuuteen? Lisää veroja vai? Kenelle? Rikkaita Suomessa on marginaalisen vähän. Keskituloisilleko? Eivätkö he ole tarpeeksi verotettuja jo entuudestaan?

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Työn verotusta pitää keventää, jotta työn tekeminen ja teettäminen tulevat kannattavammaksi ja perintöverossa taas on selvästi nostovaraa.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Perintö, perintö, perintö... Kuka perii mitäkin ja kuinka paljon? Jotkut tarvitsevat vanhempiensa kasvattaman omaisuuden käyttöönsä. On myös vanhempia, jotka eivät halua, että lapset perivät heidän omaisuutensa.

Olen lapsilleni sanonut, että turha odottaa mitään perintöjä. Elän ja käytän rahojani ja omaisuuttani siten, että minun on pakko viimeinen ateria syödä velaksi.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

- "neljän pienituloisimman kymmenyksen tulot 1,2 prosenttia."

Eli siis köyhimpienkin elintaso nousi. Hieno juttu!

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Politiikan suunta on käännettävä. Demokratiassa se tapahtuu vaaleissa äänestämällä."

Pahoin pelkään, että ei tapahdu. Viimeisimpien kahden hallituskauden aikana joka ikinen eduskuntapuolue on ollut hallituksessa eikä toteutuneessa politiikassa ole ollut havaittavissa kvalitatiivista eroa.

Ei ole sattuma, että "propagandatiede" alkoi kehittyä jättiharppauksin juuri samoihin aikoihin kuin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus alkoi yleistyä maailmassa noin 100 vuotta sitten.

Kun kansalle annettiin äänioikeus, oli samalla alettava huolehtia siitä, että kansa äänestää oikein. Siinä valtamedian syntyhistoria pähkinänkuoressa...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Jos tämäkin insinööri perustaisi edes joskus kirjoitelmiaan siihen, miten köyhyyttä voitaisiin ehkäistä Suomessa työn ja yksityisten työpaikkojen lisäämisellä, niin olisihan se jo melkoinen älyllinen riemuvoitto plogitekstiin verraten.

Kyllä se tilanne taas tasoituu ja tuloerot pienenevät seuraavan taantuman myötä - jo mitä todennäköisimmin jo uuden vuoden jälkeen.

PS. Suomessa taitaa olla nähtävästi maailman pienimmät tuloerot aloituksen ydinajatukseen liittyen.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Lauri, nyt lueskelemaan joulupyhinä blogejani, sieltä löytyy monia kirjoituksia, joissa käsitellään talouskasvua ja sitä kautta työpaikkojen lisäämistä.

Pitkällä tähtäimellä talouskasvu perustuu tuottavuuden kasvulle, johon merkittävimmin vaikuttavat uudet innovaatiot. Leikkaamalla innovaatiorahoitusta Sipilän hallitus on tätä haitannut perustavalla tavalla. Ja nyt sitten hallitus kerskuu suhdanneluontoisella kasvulla, joka yhtä varmasti kuin aurinko nousee, kääntyy aikanaan laskuun.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Seuraavan kerran kun joku naivisti kirjoittaa ettei toisen rikkaus ole keneltäkään pois,niin miettikööt hetken asetelmaa missä hokisi,että eihän toisen valta ole vallattomalta pois.

No..on se!

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Sehän riippuu ihan siitä millaisesta omistamisesta on kyse. Jos yksi omistaa Nordean osakkeita, se ei tosiaan ole mitenkään muilta pois. Maan omistamisessa tilanne on vähän toinen. Sitä kun ei tule mistään merkittävästi lisää ja se on edellytys elämiselle.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Meinaatko tosissasi, ettei esimerkiksi työpaikkojen omistaminen anna omistajille yhteiskunnallista valtaa? Että ihan lämpimikseen vain uhkaavat siirtää työpaikat pois Suomesta, jos eduskunta ei päätä niin kuin pyydetään tai päättää niin kuin pyydetään olemaan päättämättä? Ja että eduskunta ihan muuten vain taipuu tuollaiseen painostukseen?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset