Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Hallitus huolestui hallituksen tyhmästä innovaatiopolitiikasta

Äsken julkistettu työministeriön tilaama ja professori Erkki Ormalan tekemä raportti on kylmäävää luettavaa.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161271/TEM_1_2...

Kyllä, näin se on: Sipilän hallitus ajoi alas huippuluokan innovaatiojärjestelmämme, teetti sitten tiedossaan olevasta asiasta selvityksen ja nyt luettuaan selvityksen kauhistelee tuloksia ministeri Lintilän suulla.

Kyse on osa arvottomasta näytelmästä, jonka jatko-osia saamme seurata vaalien lähestyessä. Kädet pestään kuin Pontius Pilatus aikoinaan. Kavalinta on se, että mikäli tämä linja saa jatkua vaalien jälkeen, voi hyvin olettaa alasajon jatkuvan osana ” Suomen kuntoon laittamista”.

Ormalan yhteenveto tilanteesta Suomessa:

-Ulkomaiset arviot (EU, OECD, WEF) yhdenmukaisia: innovaatiotoiminnan edellytykset heikentyneet

-Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka epäjohdonmukaista ja ennakoimatonta

-Yritysten T&K-panos lievässä kasvussa 2017-2019-

-Yhä suurempi osa yritysten T&K-toiminnasta ulkomaille

-Yritysten ja yliopistojen yhteistyö vähentynyt yli 40% 2010-2017

-Valtion rahoitus yritysten innovaatiotoimintaan 0,08% BKT:stä (Suomi 28. OECD maista)

-Yrityksillä selkeä lista tarvittavasta osaamisesta tulevaisuudessa

-Osaavan henkilöstön saatavuus kasvava ongelma

-Tukirahoituksen saatavuus ongelma (suuryritysten syrjintä, byrokratia, rahoituksen rajaaminen tietyille aloille, yhteistyörahoituksen leikkaukset)

-Toiminnan hajanaisuus muodostunut ongelmaksi

-TINin (Tutkimus-ja innovaationeuvosto) tavoitteiden saavuttaminen ei nykykehityksen valossa mahdollista

Yritykset näyttävän hoitavan oman osuutensa innovoinnista mutta siirtävät sen ulkomaille, koska Suomen tuki yrityksille on valahtanut pienemmäksi kuin kilpailijamaissa. Valtion tärkein tehtävä olisi luoda puitteet ja porkkana huippututkijoille ja yrityksille tehdä Suomessa yhteistyötä kokonaan uusiin tuloksiin ja ideoihin perustuvien innovaatioiden kehittämiselle. Tekesin ohjelmat muodostivat tällaisen alustan, jonka volyymi on nyt pitkälti ajettu alas Business Finlandissa. Ormalan raportin mukaan ohjelmat pitää nyt keksiä nyt uudestaan.

Suomen kilpailukykyä 2020-luvulla ei paranneta leikkauksilla vaan uusilla innovaatioilla.

Vaaleissa on syytä vaihtaa nyt nähdyn kehnon politiikan harjoittajat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Meidän pitää vain tulla toimeen vähemmällä".

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Kavalinta on se, että mikäli tämä linja saa jatkua vaalien jälkeen..."

Miten sen jatkuminen voitaisiin konkreettisesti estää?

"Vaaleissa on syytä vaihtaa nyt nähdyn kehnon politiikan harjoittajat."

Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen jokaikinen eduskuntapuolue on ollut hallituksessa ja toteutettu politiikka on ollut kutakuinkin samaa, mahdollisesti pieniä aste-eroja lukuunottamatta. Keitä kansan sitten pitäisi äänestää?

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Mutta kyllä kohtalokkaimmat virheet teki Sipilän hallitus tehdessään jättileikkaukset ja muokatessaan Tekesistä lähes konsultin.
Itse teen töitä Seitsemän tähden liikkeessä muutoksen aikaansaamiseksi.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@2. Politiikka on ollut pitkään rikki ja jos halutaan saada uusia muutoksia politiikkaan, niin kannattaa äänestää ulkopuolisia puolueita ja jättää ne istuvat puolueet kuin nalli kalliolle.

Näin saataisiin kertaheitolla uudenlaista nöyryyttä ja että ne istuvat puolueet saavat katsoa peileihinsä.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Kansainvälisen talouden nousukaudesta johtunut Suomen talouden kasvu on saanut hallituksen kuvittelemaan, että kasvu on ollut sen toimenpiteiden ansiota (kiky, veroratkaisut jne.). Unohdettiin taas lyhytnäköisesti tai jopa tietoisesti, että pysyvää kasvua saadaan vain satsaamalla koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tämän politiikan "saavutusten" korjaaminen jätettiin härskisti tulevalle hallitukselle ja kun tämä ei siihen varmaankaan pysty, niin voidaan taas pyrkiä valtaan.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Hallitus panostaa vain ns suhdanneluontoiseen kasvuun, joka on yhtä vuoristorataa. Kestävämpi kasvu saadaan aikaan innovaatioilla.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kusessa ollaan sanon minä.

Tämän hallituksen puheiden ja tekojen ristiriita näissä asioissa on käsittämätön. Tämän alueen leikkauksia ei suositellut mikään taho ja OECD:tä myöten sitä on pidetty vakavana virheenä. Se ei ole hallitusta kiinnostanut.

Sipilä on tuonut yrityselämän oppeinaan huonojen yritysten mallin, jossa lyhytnäköisesti leikataan tuotekehityksestä ja tutkimuksesta. Sitten muutaman vuoden päästä ihmetellään, kun ei synny uusia tuotteita ja kilpaillaan vanhoilla hintakilpailussa pienillä katteilla. Ja joudutaan taas säästämään - noidankehä on ikuinen ellei sitten pääty konkurssiin.

Suomen 2020-luvun kilpailukyvyn kannalta tällä tulee olemaan katastrofaalinen merkitys ja se johtaa uusiin kikyihin yms. Tämän alueen leikkaukset näkyvät viiveellä ja korjausliikekään ei tepsi kuin viiveellä.

Hallitus on kuvitellut kenties tekevänsä vähemmällä enemmän. Useimmiten vähemmällä saa kuitenkin vähemmän. Poliittisen ohjauksen ulottaminen innovaatiotoimintaan ja alueiden valikointiin on tuhoon tuomittua.

Tuntuu ettei tämän asian merkitystä olla lainkaan ymmärretty riittävällä vakavuudella. Rapautamme kilpailukykyämme ja vahvuuksiamme merkittävällä tavalla. Samaan aikaan sitten korulauseissa puhutaan kuinka nämä ovat muka vahvuuksiamme. Kilpailijamaat toimivat aivan toisin ja se tulee näkymään tulevaisuudessa.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Mistä olisi pitänyt ennemmin leikata tai mitä veroja olisi pitänyt ennemmin korottaa?

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Moneen kertaan arvioiduista ja ekonomistien tehottomiksi ja jopa haitallisiksi havaitsemista yritystuista ja siirtää ne innovaatiotoimintaan.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #8

Katsotaampas...

Yrityksiltä pois yritystuet:
-> Tuilla työllistettyjä työntekijöitä ei voi enää pitää töissä
-> Työttömiä on enemmän
-> Työttömyyskorvauksia pitää maksaa enemmän
-> Vähemmän työstä tulevaa pääomaa

VS

Yritystuet innovaatiotoimintaan:
-> ???

Niin tuota mitäs tuo innovaatiotoiminta on? Yritystukia, joiden kyljessä on lappu, jossa lukee "innovaatiotoimintaan" vai jotain muuta? Muutenkin "innovaatiotoiminta" kuulostaa lähinnä uhkapelaamiselta, jollaiseen ei tietenkään yhteisiä rahoja ole järkevää käyttää.

Oma ehdotukseni yritystukien poistolle on ollut pitkään se, että lasketaan yritysten verotusta yritystukien verran. Se voisi auttaa innovaatioidenkin kanssa, kun markkinoille pääsy olisi halvempaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #11

Kuulostaa suoraviivaiselta, mutta asiat eivät ole ihan näin. Tutustu vaikka alkuun VATT:in tutkimukseen yritystukien vaikuttavuudesta.

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publis...

Lainataan vähän:
"Investointituilla ei selvityksessä todettu juurikaan olevan uusia investointeja lisäävää vaikutusta ja lisäksi suurten yritysten saama julkinen tuki syrjäyttää usein yksityistä rahoitusta investoinneissa. Työllistämis- ja matalapalkkatuilla ei selvityksen mukaan ole vaikutusta työllisyyteen tai yritysten tuottavuuteen. Tuet siirtyvät osittain palkkoihin, mutta vielä suuremmalta osin ne näyttävät jäävän yrityksille."

Oma lukunsa on sitten se, että monet nykyiset yritystuet tukevat pysähtyneisyyttä ja vanhja toimalao estäen luonnollisen murroksen. Työt eivät synny uusille kasvaville alueille vaan osin auringonasku aloille.

Mielestäni hallitus tukee pysähtyneisyyttä kasvun ja uudistumisen sijaan säilyttäen olemassaolevien yritysten ja omistajien etuja sekä asemaa. Näin ei luoda uutta vientiä eikä kasvua.

Haluatko sinä ennemmin kohdistaa tukea uusille alueille vai vain tunkata vanhaa?

Samainen VATT:in tutkimus kertoi myös Tekesin tuen olevan harvoja aidosti vaikuttavia, jolla on saatu tuloksia aikaan. Siitä sitten leikattiin.

Voithan sä työllisyysvaikutuksen kohdalta laskea yritystuista vaikka kuuluisan tuulivoimatuen kokonaisuusmman ja laske montako työpaikkaa sillä panostuksella on syntynyt. Veikkaan karuja lukuja. Rahaa omistajille kyllä on syntynyt ihan kivasti.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #12

Luitko tuon minun ehdotukseni? Sehän auttaisi varsinkin markkinoille pyrkiviä yrityksiä.

Muuten suoraan tuosta sinun lähteestäsi:

"Tukien vaikuttavuutta voidaan vain harvoin tutkia tieteellisesti kestävällä tavalla, koska yritykset ovat heterogeenisiä ja tuetun yrityksen kehitystä ilman tukia ei voida koskaan havaita."

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #14

Miten se auttaisi markkinoille pyrkiviä yrityksiä? Siis veron alentaminen ja kaikkien yritystukien poisto mukaanlukien innovaatiotuet.

Jos mietit asiaa käytännössä, niin huomannet nopeasti seuraavaa: uusi markkinoilletulija ja erityisesti uudella innovatiivisella idealla ei tyypillisesti tuota ensimmäisenä tai edes sitä seuraavina vuosina vielä voittoa.

Suomessa yritysverotus taas kohdistuu yrityksen voittoon. Tällöin uusi yritys ei käytännössä maksa veroa. Verrattuna siihen, että uudella innovatiivisella idealla aloittava yritys saa tukea, niin kumpi mahtaa olla parempi markkinoilletulon kannalta?

Toki voit tuolla sitaatilla heittää ns reasonable doubtin tahi riittävän epäilyn tutkimukselle, mutta monet tahot ovat samoilla linjoilla tutkimuksissaan ja näissä asioissa ei ole absoluuttista totuutta mahdollista pitävästi osoittaa.

Tuolta blogistani voit kuvasta ihmetellä ja pohtia, miksi Suomi on täysin eri linjoilla kuin muut Pohjoismaat. Suomen käyrä verrattuna muihin näyttänee, mistä on kysymys.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25...

edit: jos on lukuoikeus tai jäljellä viikottaisia vapaapaloja, niin hesarista voi lukea OECD:n näkemyksiä..

https://www.hs.fi/talous/art-2000005079931.html

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #16

Kun yrittäjä miettii markkinoille lähtemistä, se tietenkin puntaroi myös sitä, että miten paljon yritys tulee tuottamaan. Mitä vähemmän kerätään veroja, sitä helpommin yrityksestä tulee tuottavaa toimintaa. Mitä helpommin ja nopeammin yrityksestä tulee tuottoisaa, sitä nopeammin se voi myös palkata lisää väkeä. Yritysten pienuushan varsinkin on ollut Suomessa todella suuri ongelma jo pidemmän aikaa.

https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/yrittajy...

Toki tukeminen voi nostaa yrityksen alkumetreillä nopeammin ylös, mutta se voi myös nostaa vääriä yrityksiä nopeasti ylös, jotka sitten kuihtuvat nopeasti tukien loputtua. Jatkuvat yritystuet taas voivat vääristää markkinoita. Ne voivat esimerkiksi pitää ylhäällä muuten täysin lahoa yritystä tai yrityksen osaa ja estää samoista markkinoista kilpailevien mahdollisesti terveempien yritysten pääsyn markkinoille.

Tuissa on myös se ongelma, miten ne jaetaan. Niitä ei pystytä mitenkään jakamaan parhaimmille tekijöille, koska parhautta ei voi mitenkään mitata. Siispä niiden jakamisesssa täytyy turvautua toisiin asioihin ja mitä olen yritystoimintaa muuten seurannut tukien suhteen, niin varsinkin lipeväkielisimmät pitchaajat ovat olleet hyvin vahvoilla tukien saannissa oli niiden idea miten hullu tahansa ja maltillisemmat huonommin kommunikoivat ammattilaiset paremmilla ideoilla on jäänyt lähes aina jalkoihin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #17

Tokihan sä voi tuota malliasi lähteä ajamaan. Hämmästelen mikäli onnistut käytännössä kaikkien EU-maiden tehdessä toisin ja pyrkiessä myös valtion taholta tukemaan innovaatitoimintaa ja uuden liiketoiminnan luomista. Jos naapurimaiden suunta on aivan toinen, niin uskosi on aika vahva mikäli uskot Suomen tuolla konstilla pärjäävän.

T&K-tuen on osoitettu lisäävän myös yritysten omaa sijoittamista tutkimukseen ja kehitykseen sekä yhdistävän isoja ja pieniä toimijoita. Näin olle valtion antama tuki usein kertautuu tai ainakin merkittävästi lisää uuden kehittämistä.

Mallissa on pointtinsa, mutta konkreettisesti elävässä elämässä ja kansainvälisessä kilpailussa en usko sen toimivan Suomen eduksi.

Osa mennee tuesta vääräänkin kohteeseen ja epävarmuuksia on. Kuten startupeissakin, niin moni voi päätyä vaikka konkkaan tai jäädä tussahduksksi. Kuiten konaisuuten hyötyjä tulee osan murtauessa markkinoille ja jopa kansainväliseen menestykseen. Kokonaistaloudellisesti tämän on toistaiseksi katsottu olevan useimpien mielestä kannattavaa.

Suomen 20%:n yhteisövero on myös kansainvälisesti kilpailukykyinen sekä alle EU:n keskiarvon. Samoin on kokonaisveroaste omistamisen kannalta.

En muuten usko tuohon lipevälieleisten merkittävään voittoon tällä alueella. Itse liiketoimintasuunnitelmia työkseni arvioineena kaivan kyllä sieltä olennaisen sekä idean että potentiaalin kannalta kaunopuheiden takaa. Oma lukunsa sitten on se, että kyllä idea pitää myös osata myydä ja myöhemmin tuote, joka on yksi suomalaisten akilleen kantapäistä.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #11

Petri, Jos perehdyt ekonomistien ja muiden tutkimuksiin yritystuista ja innovaatiotoiminnasta sekä näiden vaikutuksista ja eroista niin asia varmaan avautuu sinullekin. Tämä ei ole mutu kysymys.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen Vastaus kommenttiin #13

Käykö tuo Nikon linkki? Se sanoo yritystuista näin:

"Tukien vaikuttavuutta voidaan vain harvoin tutkia tieteellisesti kestävällä tavalla, koska yritykset ovat heterogeenisiä ja tuetun yrityksen kehitystä ilman tukia ei voida koskaan havaita."

Ja sitten heti perään innovaatioiden tukemisesta näin:

"Erityisesti innovaatiotukien ulkoisvaikutuksiaja tukien mahdollisia haitallisia vaikutuksia markkinoiden toimintaan on vaikea arvioida."

Kommenttisi on muuten aika erikoinen innovaatioasiantuntijalta ja varsinkin tutkijalta. Eikös sinun hommasi ole lähinnä etsiä tietoa ja olla alasi asiantuntija, joka pystyy kertomaan meille asioista vähemmän tietäville valmiiksi pureskellussa muodossa lähteineen kaikkineen?

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #15

Ei riitä Nikon linkki. Aloita lukemalla tuo Ormalan raportti ja sen viitteet ja erityisesti OECD:n Suomen innovaatiojärjestelmän arviointi 2017. Sieltä löydät hyvän lähdeluettelon. Suosittelen myös ETLAn innovaatiojärjestelmää koskevia raportteja. Näillä pääset alkuun. Tämä ei tosiaankaan ole asia, josta voi saivarrella yksittäisillä lauseilla, se on ajanhukkaa. En aio täällä luennoida, ole itse aktiivinen ja perehdy asioihin, jos haluat keskustella järkevästi.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tulevaisuuden visioita alla:

https://www.gsa.europa.eu/library/videos?search=&f...

(ks. erityisesti Antti Aumon esitys)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset