Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Sipilän taseet töissä: konkurssi ja sijoitustappiot syntyivät heti (4M€).

Valtion vasta perustettu Suomen Malminjalostus Oy menetti 4,5M€:n sijoituksensa välittömästi. Suomen Malminjalostus Oy on vain yksi yhtiö, joihin Sipilän hallitus on siirtänyt kansallisvarallisuuttamme tarkoituksena ryhtyä pelaamaan kasinopeliä. 

https://www.hs.fi/talous/art-2000006066742.html

Ensi töikseen Malminjalostus Oy sijoitti Ferrovan nimiseen yhtiöön ja kiertotalouteen, jossa vanadiinia erotettaisiin metallinjalostuskuonasta. Sijoituksesta ilmoitettiin lokakuussa ja maaliskuussa yritys asetti itsensä vapaaehtoiseen selvitystilaan ja nyt sitten konkurssiin. Veronmaksajien rahat siirtyvät velkojille. Valtio arvioi menettävänsä ainakin 3M€.

Yrityksen suurin omistaja on Lontoossa asuva suomalaisen miljardöörin Poju Zabludoviczin omistama Tamares Mining Group. Mukana oli myös hollantilainen Akkerman Exploration. Pienellä summalla seikkailemassa oli myös työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Pojulla ei ole rahasta pulaa.

https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4105193/Mystinen+miljardoori+suunnitte...

Vakavin kysymys on miksi veronmaksajien rajaa sijoitetaan miljardöörien suuryrityksiin? Mihin he tarvitsivat vaatimattoman 4,5M€? Vastaus on tietenkin, etteivät mihinkään, rahaa oli riittävästi omasta takaa. Olisi tutkittava miksi sitten sijoitus tehtiin?

Valtion suoraan sijoitustoimintaan keskittyy Suomen Malminjalostus Oy:n lisäksi esimerkiksi Vake Oy. Rahaa sijoittavan Business Finland Oy:n osakeyhtiömuodon perimmäinen tarkoitus on jäänyt epäselväksi. Nythän siihen on kuitenkin puuttunut jo eduskunnan oikeusasiamieskin.

Joka tapauksessa kaksi asiaa on huomionarvoista: 1) Valtio olettaa pystyvänsä toimimaan sijoittajana paremmin kuin yksityiset  ammattisijoittajat. Taustalla lienee valtion yritysten perustajien narsistinen usko omiin kykyihinsä. 2) Kun valtion varat on siirretty osakeyhtiöön, niiden käytöstä on veronmaksajan vaikea saada tietoa, koska yritysten liikesalaisuuksia ei tarvitse julkistaa.

Kun yhtiöiden tieltä nopeasti kuopatun viraston Tekesin päätösprosessit ja päätöskriteerit olivat julkisia, ei yrityksiltä tällaista edellytetä. Esimerkiksi Vake Oy:ssä on töissä vain muutama ihminen, joten herää kysymys voidaanko hankkeiden mielekkyyden tutkia objektiivisesti edes alustavasti? Suomen Malminjalostus Oy:stä en ole löytänyt tarkempia tietoja mutta tilanne tuskin on parempi. Esimerkiksi Tekesissä joka hankkeeseen nimettiin aluetta tunteva asiantuntija hanketiimin vastuuhenkilöksi ja esittelijäksi. Hänen avukseen tiimiin tuli yritystalouteen erikoistunut talousasiantuntija ja tarpeen mukaan 2-3 eri alojen substanssiasiantuntijaa. Hanketta esiteltäessä käytiin vielä yleiskeskustelu, johon halukkaat tekesläiset saattoivat osallistua. Usein vielä tässä vaiheessa nousi esiin seikkoja, jotka oli otettava huomioon. Tätä avointa menettelyä ryhdyttiin nakertamaan Sipilän hallituksen aikana . Ei kuulemma ollut tarpeeksi ketterä systeemi.  Mainittakoon, että Tekes ei sijoittanut kasinopeliin vaan rahoitti tutkijoiden ja yritysten t&k hankkeita.

Valtion sijoitustoiminnan likapyykki jäänee pestäväksi vaalien jälkeen.   

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Blogissa on kerrottu pieni esimerkki mihin todellisuudessa on pyritty. Työn alla olivat terveydenhuolto, väylästöt, ratahankkeet ja mitä kaikkea niitä olikaan. Kaikki tähtäsivät samaan päämäärään eli julkisen omaisuuden siirtämiseen yksityiseen omistukseen. Siellä olisi ollut lupaavia luonnollisia monopoleja rahastettavaksi. Mielenkiintoista seurata onnistuvatko rakentamaan hallituksen, joka jatkaa samaa rataa.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Kovasti näyttävät ainakin yrittävän, kun ollaan jo tekemässä hallitusta, vaikkei ääniä ole edes laskettu vielä.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Näyttää kyllä pahalta jatkokin. Jos vaalitulos on lähelläkään ennustettua, ei "punamulta" tyyppistä hallitusta saada kokoon. Perussuomalaiset , kok ja kepu täydennettynä rkp, vihreät yms muodostavat hallituksen, joka on entistä äärioikeistolaisempi.

Äänetäessään perussuomalaisia muista kuin taloussyistä kansalaiset eivät tajua mitä tekevät.Surullista.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Ennustinkin yhdessä blogissani, että maahanmuuttokriitikot voittavat tulevat vaalit. Harva ihminen äänestyspäätöstä tehdessään miettii muita kuin maahanmuuton kustannuksia. Persut ovat päässeet erittäin hyvin esille mediassa, joten he ovat päässeet sanomaansa kertomaan.

Tähtiliikkeen ja Paavon on pitänyt olla itse aktiivinen, jotta on päässyt esille. Itselleni sattui onneksi, että monen vuoden työ kiristyskirjeiden uhrien auttamiseksi tuotti nyt tulosta, joten sain ääneni kuuluville uutisoinneissa lehdistössä.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #4

Työsi kiristyskirjeiden uhrien auttamiseksi on ollut todella tärkeää. Tuosta näkee, että asioihin voi vaikuttaa, jos todella haluaa ja uskaltaa.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Olen nähnyt tämän monestikin. Kun tarjolla on ollut sijoituskohteita, liiketoiminnan kohteita tai teknologiakehitystä, ei raha suinkaan mene parhaaseen kohteeseen, vaan sille joka osaa lausua kauneimmin sanat Cleantech tai Kiertotalous.

(Olen ollut mukana Valtioneuvoston, Business Finlandin ja alueellisten/kaupunkien tukia jakavien organisaatioiden toiminnassa.)

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

"Joka tapauksessa kaksi asiaa on huomionarvoista: 1) Valtio olettaa pystyvänsä toimimaan sijoittajana paremmin kuin yksityiset ammattisijoittajat. Taustalla lienee valtion yritysten perustajien narsistinen usko omiin kykyihinsä. 2) Kun valtion varat on siirretty osakeyhtiöön, niiden käytöstä on veronmaksajan vaikea saada tietoa, koska yritysten liikesalaisuuksia ei tarvitse julkistaa."

Avoimuutta pitää ehdottomasti saada lisää päätöksentekoon, koska kansalaisilla on oikeus saada tietää mihin verorahamme sijoitetaan. Toivotaan, että eduskuntaamme saataisiin viisaita asiantuntijoita päättäjiksi.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Ritva Puolakka

Yksikään valtion virkavastuulla toimiva virkamies ei tee itsenäisiä päätöksiä sijoitustoiminnasta ei yksin eikä kollektiivisesti.

On todettu, että yhtiöt pyrkivät pitämään turhan paljon pääomia taseessa. Valtiolla on noin 60 yhtiötä. Kun jokaista arvioidaan erikseen, se johtaa siihen, ettei pääoma valtion kannalta ole täysin optimaalisessa käytössä.

Yhteensä näissä yhtiöissä oli vuodenvaihteessa lähes 800 miljoonan euron sijoitussalkut.

Valtionyhtiöiden sijoituksista päättää tyypillisesti yhtiöiden hallitus. Pääoma kuuluu omistajalle eli valtiolle ja omistaja edellyttää sen maksamista esimerkiksi osinkoina. Sijoitustoiminnassa ovat aina ulkopuoliset sijoitustoiminnan asiantuntijat.

Tätä katsotaan jokaisen yhtiön osalta erikseen, koska yhtiöt ovat valtion taseessa yksittäisinä toimijoina. Mikäli valtionyhtiö haluaisi lisäpääomaa, sen pitäisi hakea sitä nyt eduskunnan kautta.

Sijoitustoiminnassa syntyy aina onnistumisia ja epäonnistumisia. Jos tätä ei ymmärrä on syytä pysyä pois niiden kommentoinnista !

Valtion sijoituksia ja yhtiöiden toimintaa valvoo valtion tarkastusvaliokunta.

Markkinaehtoisesti toimivien yhtiöiden omistajaohjausta harjoittaa pääsääntöisesti valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto.

Eduskunnalle perustuslain nojalla kuuluva parlamentaarinen finanssivalta pitää sisällään myös vallan valvoa valtion yhtiöomistuksiin kohdistuvaa omistajaohjausta.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

"Sijoitustoiminnassa syntyy aina onnistumisia ja epäonnistumisia. Jos tätä ei ymmärrä on syytä pysyä pois niiden kommentoinnista !"

Mistä Varsio tietää mitä minä ymmärrän, joten luuletko oikeasti, että sinä voisit estää minua kommentoimasta tähän blogiin?

Lisäksi luitko kommenttini, koska lainaus on otettu Leppälahden blogista suoraan, eli jos sinulla on hänelle sanottavaa, niin turhaan nimeäni laitat kommenttiisi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset