Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Valtion velanotto kannattaisi tässä.

Eilen saimme lukea Hesarista, että Metsä Group suunnittelee Kemiin tehdasinvestointia, joka olisi toteutuessaan yksi Euroopan suurimmista sellutehtaista. Se työllistäisi lähes 3 000 ihmistä ja maksaisi 1,5 miljardia euroa. Rakennusvaiheessa työllisyysvaikutus olisi 10000 miestyövuotta. Tehdas tuottaisi biotuotteita ja pyörisi kokonaan uusiutuvalla energialla.

Asiassa on vain yksi ongelma. Valtavan raaka-aine-ja tuotemäärän määrän liikuttelu kannattavasti ei onnistu nykyisellä Suomen liikenneverkostolla. Valtion tulisi investoida teiden, rautateiden ja satamien parantamiseen ehkä 200-300M€. Vastaavia investointeja voisi syntyä muuallekin, jos valtio hoitaisi rapautuvan infrastruktuurimme kuntoon ja panostaisi asianmukaisesti soveltavaan tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Tällä tavalla päästäisiin irti näivettävästä leikkauspolitiikasta. Tämä kuitenkin voi vaatia valtion velanoton lisäämistä.

Suomessa on ollut vallalla markkinaliberaali oikeistosuuntaus, jonka mukaan valtio velkaantuu koko ajan liikaa ja siksi valtion menoja on leikattava eikä velkaa saa missään nimessä ottaa. Tämän monen ekonomistinkin kannattaman ideologian mukaan ilmeisesti Metsä Groupin tehdasta ei voi toteuttaa, jos rahaa ei löydy ilman velanottoa.

Asia on tietenkin täysin päinvastoin. Kannattavat investoinnit on toteutettava vaikka lainarahalla, joka maksetaan tulevilla tuotoilla pois. Tämä investointi on valtiolle selvästi kannattava, vaikka tehdas rakennetaankin kaupungistumisintoilijoiden pettymykseksi pohjoiseen kehä kolmosen taakse. Tehdas on myös hyvä esimerkki koko Suomen kehittämisestä ja kaikkien mahdollisuuksien hyödyntämisestä, joka ei onnistu, jos väki ajetaan vuokrakolosseihin Helsingin lähiöihin.

Sipilän hallituksen leikkaukset tutkimus ja innovaatiorahoituksessa olisi uuden hallituksen peruttava ja panostettava erityisesti uusien biotuotteiden ja uusiutuvan energian t&k:n. Vaikka sitten lainaamalla rahat. Ne palautuvat valtiolle moninkertaisina.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kannattavat investoinnit eivät kaipaa julkista velkarahaa. Syömävelka on taas puhdasta ahneutta ja tyhmyyttä, sekä tulevien elintasosta syömistä.

Sellunkeitto ei ole innovaatio edelleenkään.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Syömävelkaa en olekaan löytänyt taloustieteen oppikirjoista...:)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Syömävelka onkin maalaisjärjen piiriin kuuluva käytännöllinen käsite. Jos jättäytyy pelkkien oppikirjojen varaan ja sivuuttaa käytännön ja maalaisjärjen, luvassa ei ole hyviä tuloksia. Havaintoesimerkiksi sellaisesta voi ottaa ne Marxin Pääomaa pääasiallisena taloustieteen oppikirjanaan käyttäneet, joihin en toki blogistin kuvittele kuuluvan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kreikassa meillä on hieno esimerkki siitä, miten syömävelalla paisutettiin julkisia menoja ja julkista sektoria aikanaan.

Velka kelpasi ja sitä otettiin kaksin käsin, mutta velan hoito veronkorotuksineen ei oikein sitten innostanutkaan.

Suomessa meillä on myös esimerkki syömävelasta. Julkisen sektorin vuotuista palkkasummaa nostettiin yli 6 miljardilla eurolla täysin ilman talouskasvua v. 2008 jälkeen. Tämän palkkasumman korotuksen eläkevastuut ja velka ovat vielä edessäpäin tulevien maksettavina.

Olipa siitä sitten taloustieteen kirjat mieltä mitä hyvänsä.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #6

Tuo on yleistä poliittista jargonia, josta on edes paha päätellä hiukkaakaan mitkä ehdottamasi konkreettiset ratkaisut olisivat...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #8

Poliittista jargonia...

Hyvin hoidettua talouspolitiikkaa ja taloutta pidetään monissa maissa yhä edelleen arvossaan.

Nyt kannattaa muistaa, että Suomen talous ja vienti romahtivat v. 2008 jälkeen pysyvästi ainoana maana koko Euroopassa ja samalla julkisen sektorin palkkasummaa nostettiin ylivoimaisesti kaikkein eniten.

Teillä taitaa olla taipumus pitää talous ja talouspolitiikka omituisesti erillään demareiden tapaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #10

"Nyt kannattaa muistaa, että Suomen talous ja vienti romahtivat v. 2008 jälkeen pysyvästi ainoana maana koko Euroopassa ja samalla julkisen sektorin palkkasummaa nostettiin ylivoimaisesti kaikkein eniten."

Näin tapahtui kun keskusta ja kokoomus johtivat hallitusta. Mutta vasta KAtaisen aikaanhan niitä Sari Sairaanhoitajia alettiin vähän enemmänkin lellimään.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #10

Lauri, puhut mielellään menneistä monien puheenvuorokommnettaattoreiden tapaan. Se toki joskus paikallaan, koska menneisyydestä voi oppia. Tämä blogi kuitenkin puhuu tulevasta eli siitä miten tulevaisuuden Suomi rakennettaisiin. Syömävelasta jauhaminen ei siinä auta kun puhutaan investoinneista.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Sellunkeitto ei ole innovaatio edelleenkään."

Helkutin samantekevää onko se mikään innovaatio, mutta jotkut väittää että se on kyllä monimutkinen tekninen prosessi.

Valtion kuuluu investoida liikenneyhteyksiin, joiden avulla tavara liikkuu metsistä tehtaille ja tehtailta maailmalle, ne yhteydet on sitten kaikkien muidenkin käytettävissä, turistien ja poro- ja metsämiesten ja karhu- ja luontobongareiden, sekä lakanpoimijoiden. Taiwanilaiset hillanpoimijat pääsee kätevästi lakkasoita hyödyntämään.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Valtion tulisi toki pitää huolta teiden kunnosta. Suomessa liikenteeltä kerätyistä n. 8 miljardin euron verotuloista vain reilu yksi miljardi käytetän teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon ja siitäkin valtaosa pääkaupunkiseudulle

Korjausvelka on kasvanut jo yli vuosikymmenen ajan määrärahjoa siirrettäessä muihin julkisiin menoihin mm. palkkoihin ja eläkkeisiin.

Ruotsi käyttää nyt Suomeen nähden kolminkertaisen summan rahaa teiden ylläpitoon ja parantamiseen kilometriä kohti Suomeen nähden.

Demareilla tuntuu ainakin Rinteen puheiden perusteella olevan suunnitelmissa lisätä liikenteen verokuoromaa vielä entisestään.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #7

"Demareilla tuntuu ainakin Rinteen puheiden perusteella olevan suunnitelmissa lisätä liikenteen verokuoromaa vielä entisestään."

Todennäköisesti lisää veroja tulee sille saastuttavalle energialle.
Mutta sittenhän ne rahat saadaan riittämään myös tiestön parantamiseen.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

”Tehdas tuottaisi biotuotteita ja pyörisi kokonaan uusiutuvalla energialla.”

Se olisi jättimäinen sellutehdas ja heikentäisi metsien hiilinielua. Hiilidioksidihan on tonnimäärillä mitaten sellutehtaiden päätuote: Sitä syntyy keskenkasvuisten metsien haaskuuhakkuiden seurauksena, muualla hankintaketjussa sekä tehtaan toiminnassa ja päälle päätteeksi lyhytikäiset tuotteet á la ’kiinalaisten vessapaperi’ turauttavat hiilisisältönsä hetikohta ilmakehään.

Suomessa on joku ihme syväkoodattu päähänpinttymä pistää silmää räpäyttämättä satoja miljoonia heti peliin, kun joku sanoo ’sellutehdas’.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Kyllä, heikentäisi hiilinielua mutta parantaisi ihmisen elämää.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Vähentämällä sellunkeittoa saataisiin bioenergiaksi myös hötöpuuta, siis muutakin, kuin kuorta ja latvuksia ja keittojätteitä. Sellu on haitallinen välivaihe.

Selluloosateollisuus, kuten vähäisen jalostusarvon bulkkiteollisuus nyt yleensäkin, on haitallinen markkinahäirikkö siinäkin mielessä, että se haittaa ja hidastaa vientiarvoltaan parempien ja pitkäikäisempien hiilensidontatuotteiden tuotantoa koko ketjussa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #15

Ihan muistin virkistämiseksi, mitä korkean jalostusarvon hiilensidontatuotetta se Mäkisen yritys tuottikaan?

Paljonko on liikevaihto, montako ihmistä työllistää, ja montako miljoonaa Mäkinen on siihen investoinut?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #16

”Hei kaikki, olen Tomi Solakivi, typerys, jolla ei ole mitään sanottavaa!”

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #17

Tästä Mäkiselle tyypillisestä vastauksesta voinee päätellä, että Mäkisen kompetenssi rajoittuu tässäkin asiassa asiattomuuksien kirjoitteluun nettikeskusteluissa.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti Vastaus kommenttiin #17

Mäkiselle tiedoksi: Kommenttisi on asiaton ja henkilöä solvaavaa. Jatkossa poistan nämä blogeistani. Vain asia-argumentit, kärjekkäätkin, ovat sallittuja. Tämä jääköön tähän varoittavaksi esimerkiksi asiattomasta tavasta keskustella, jotta muutkin näkevät kuinka ei keskustella.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Puut matalaksi, vaikka velkarahalla.

Tulee mieleen muutama muukin tapahtunut ryntäys, maailmalla. Kiina Tiibetissä. Sitten oli niitä kultaryntäyksiä, Pohjois-Amerikassa. Eikö näitä ole aika paljon?

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

Melko kallista.

Valtio investoisi 300 miljoonaa€ infraan ja saisi sillä rahalla vain 3000 vakituista työpaikkaa. Kustannukset olisivat 100 000€ työntekijää kohden.

Teollisuuslaitos rakennettaisiin tavan mukaan suureksi osaksi ulkomaisella vuokratyövoimalla.

Valtion maksettavaksi tulisivat lisäksi raskaan tieliikenteen aiheuttamat, kasvavat infran ylläpitokulut. Tehtaan tarvitsemat maantieliikenteen kuljetukset lisäisivät myös Suomen CO2 -päästöjä.

Tehdas heikentäisi Suomen metsien hiilinielua, köyhdyttäisi luonnon monimuotoisuutta ja aiheuttaisi merkittäviä ympäristöhaittoja.

Ei jatkoon.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Nyt takaisin matikan tunneille. Johan tuo maksetaan pelkillä säästyneillä työttömyyskorvauksilla puhumattakaan työntekijöiden maksamista veroista ja tehtaan tuotannon arvon veroista.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kuinka moni muistaa vielä joitakin vuosia sitten kiireellä alasajetun suuren Stora-Enson sellutehtaan Kemijärvellä? Siitä piti luopua Lontoossa asustelevan pääjohtajan mielestä siksi, ettei sellun valmistaminen kannata niin pohjoisessa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Op.media kertoo Äänekosken biotuotetehtaan tilanteesta näin:

- - "Jotta se pysyy 20 000 puukuution päivätahdissa, tehtaalle jyristää päivittäin 240 puurekkaa, ja puuta saapuu myös 70 junavaunun verran rautateitä pitkin." - -

https://op.media/teemat/metsa/240-puurekan-paivata...

Suomen monimuotoinen luonto ei kestä toista Äänekosken biotuotetehtaan kaltaista puurosvoa.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Kirsi, kyllä se kestää. Näistä tehdään viranomaisille perusteellinen YVA, ympäristövaikutusarvio eikä lupaa myönnetä, jos luonto ei kestäisi. Vaikutuksia toki on mutta hallitusti. Kaikesta ihmisen toiminnasta on. Näillä vaikutuksilla korvataan vastapainoksi fossiilista energiaa ja tuotteita. Ties vaikka tekisivät muovia puusta!

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Sellainen käsitys, että Talvivaarakin ollut ok, melkein kaiken aikaa. Jotain puutteita on voinut olla.

Ei kai näissä ole tavoitteita kovin laajalla. Lähtökohdan kun ottaa huomioon, niin kaikki tulisi syynätä suurennuslasilla.

Vaikea uskoa poikkeuksiin. Voi olla, tosin oletus tulee säätää jo toisin, ihan kokemuksen perusteella.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset