Sote-uudistuksen IT-palvelujen organisoinnin haasteet pompahtivat julkisuuteen, kun eduskunnan hallintovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa oli 13.4. keskusteltu pääkaupunkiseudun Apotti-tietojärjestelmähankkeen tulevaisuudesta. Perusterveydenhuollon yksityistäminen sote-uudistuksessa vie näet pohjaa toimintamallilta, jossa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimisivat yhteisessä tietojärjestelmässä. Apotti-hankkeessa on ollut tarkoituksena tuoda vielä sosiaalitoimen asiakastiedot samaan tietojärjestelemään.
Helsingin kaupunki on aikeissa kilpailuttaa vammaisten asumispalvelut. Kilpailutukset huolestuttavat monia vammaisia ja heidän omaisiaan, sillä kilpailutetut palvelut koetaan kasvottomiksi ja arvaamattomiksi. Kilpailutusta perustellaan hankintalailla. Samaan aikaan Helsingin kaupunki on hankkimassa tulevaan keskuskirjastoon Oodiin italialaisvalmisteiset kirjahyllyt ilman kilpailutusta, sillä hankintalaki mahdollistaa suorahankinnan.
Elämäni suurin toive on, että kehitysvammainen siskoni Riikka voisi asua ja tehdä töitä hänelle tutussa ympäristössä, missä hänellä on kavereita ja hänen tarpeensa tunnetaan. Toiveeseeni pystynee samaistumaan ei ainoastaan moni kehitysvammaisen läheinen, vaan myös monet lapsiensa tulevaisuudesta huolehtivat vanhemmat. Teemme siis parhaamme läheistemme tarpeiden täyttämiseksi ja kehittääksemme inhimillisen tilanteen, jossa läheisemme voivat jatkaa elämää myös meidän kuoltuamme.
Laki julkisista hankinnoista sai uuden sisällön vastikään. Tarkastelen erästä muutoksen tavoitetta ja sen onnistumista alkukokemuksien perusteella hankintalain hengen näkökulmasta.
Ihmiskauppa on Suomessa virallisesti kiellettyä. Urheilussa pelaajien hankinnat ovat sen sijaan täysin sallittuja. Jalkapalloseurat kauppaavat pelaajiaan paitsi maan sisällä myös ympäri Eurooppaa. Vastaavia työntekijöiden siirtoja koskevia sopimuksia tehdään joskus myös yrityselämässä ja julkishallinnossa. Olen itse ollut ”pelaajasopimuksen” kohteena useampaan kertaan urallani. 1990-luvulla työpanokseni myytiin amerikkalaiselle suuryritykselle osana suomalaisen alkuperäislääkkeen kehityshankkeen loppuunsaattamista.
Julkisuudessa on virinnyt vilkas keskustelu vammaisten ihmisten palveluiden kilpailuttamisesta ja siitä puhuttiin myös viime torstaina eduskunnan keskustelutunnilla. Ongelmaksi on nostettu ja nostettiin hankintalaki.
Historian saatossa useat suurmiehet ja -naiset ovat toistamiseen muistuttaneet, kuinka yhteiskunnan sivistyneisyys mitataan siinä, miten se kohtelee heikoimmassa asemassa olevia jäseniään; vammaisia, vanhuksia ja hätää kärsiviä. Tällä mittarilla Suomi liukuu tällä hetkellä hurjaa vauhtia kohti häntäpäätä.
Viime päivinä kohuttua Soiten vammaisten ja vanhusten kyytikeskusta on kehitetty Keski-Suomen ELY:n myöntämällä tuella. ELY on myöntänyt yritykselle 110 900 euron tuen hankkeelle, jossa on tarkoituksena toteuttaa digitaalinen logistiikan ohjauskeskus, joka sisältää ohjelmisto- ja palveluratkaisun. Näin ollen muut halvemmalla tarjouksella voittanut yritys on saanut merkittävää alueellista tukea kehittäessään ratkaisua. Kestävän kehityksen tavoitteeksi hankekuvauksessa on ilmoitettu reittioptimointi ja tyhjien kilometrien minimointi vähentäen polttoaineen käyttöä merkittävästi.
Keski-Pohjanmaan sote-yhtymän vanhusten ja vammaisten taksikyytien välityksen kilpailutus ja ulkoistus Speys Oy:lle vaikuttaa olevan täynnä kummallisuuksia. Viimeisimpänä käänteenä Iltalehti kertoi tänään, että sen käsiinsä saama asiakirja paljastaa, että Valmet Automotiven kanssa tehty projekti on referensseistä ainoa, jonka on kerrottu liittyvän henkilökuljetuksiin - lisäksi projekti on vuodelta 2015 ja Speys Oy perustettu vasta vuonna 2016.
Helsingin Sanomat uutisoi 11.11.2016, että hankintalain uudistus on synnyttänyt eripuraa hallituspuolueiden kesken eduskunnassa. Riita koskee kunnallisten yhtiöiden roolia markkinoilla. Suomen Yrittäjät tiedotti, kuinka kuntasosialismia on aika alkaa purkaa ja avata tilaa yrittäjille. Tämä säästää veronmaksajien rahoja.