*

Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Kaikki blogit puheenaiheesta Innovaatiojärjestelmä

Ministerit unohtivat Finnveran ja innovaatiojärjestelmän puutteet.

Hesarin kolumnissa 27.10. ministerit Lintilä ja Mykkänen perustelivat Tekesin ja Finpron yhdistämistä uudeksi Business Finlandiksi suomalaisen myynnin ja markkinoinnin heikkoudella. Kuulemma häviämme tässä kansainvälisille kilpailijoille.

Länsimetroprojekti on väärin ymmärretyn kokeilukulttuurin loogista satoa.

Länsimetroa alettiin tehdä puutteellisilla suunnitelmilla, yllätyksiin ei varauduttu ja urakoita limitettiin aikataulusäästöjen vuoksi, jolloin niiden valvonta vaikeutui, kertoo aamun HS Ernst & Young oy:n tekemän tarkastusraportin perusteella.  Itse Länsimetro Oy:llä on myös ollut liian vähän resursseja yksityiskohtaiseen talouden ja aikataulun seurantaan, rakentamisen valvontaan ja riskien hallintaan.

Suomen jalkapallon ja innovaatiotalouden romahdus

Jalkapallon kansainvälinen FIFA:n rankingjärjestelmä asettaa Suomen maailman maista sijalle 108, joka on Suomen kaikkien aikojen heikoin. Suomen edellä on mm sellaisia mahtimaita kuin Fär saaret, El Salvador, Mosambik, ja Liettua. Mielenkiintoista on, että rankingin lasku alkoi 2006-2007 samaan aikaan kun maan talouskasvu hyytyi ja alkoi näihin päiviin kestänyt lama.

Siirtyykö tuki tavanomaisesta teknologiasta ja tieteestä innovaatioihin?

Suomen hallitukset ovat leikanneet innovaatiorahoitusta oikein olan takaa. Vuodesta 2010 lähtien Tekesin jakamaa rahaa on leikattu melkein 40%. Samaan aikaan yliopistojen rahoitusta on lisätty 14% kuten Suomen Akatemian jakama rahaa (HS 21.4.). Tutkimuksella pyyhkii siis hyvin mutta innovaatioiden tekijöillä heikommin.  Ja siis niillä tutkijoilla, jotka haluaisivat olla mukana innovaatiotoiminnassa yhdessä yritysten kanssa.

Konsensus, komiteat ja palvelut eivät luo radikaaleja innovaatioita

Radikaalit innovaatiot ovat innovaatioita, jotka luovat kokonaan uusia teollisuuden aloja ja liiketoiminta-alueita tai muuttavat olemassa olevien busineksien toimintalogiikan kokonaan toiseksi. Kun huomioi niihin liittyvät valtaisat mahdollisuudet, on yllättävää kuinka vähälle huomiolle ne ovat suomalaisessa keskustelussa ja toiminnassa jääneet. Asia ei ole ollut juurikaan esillä suunniteltaessa Tekesin ja Finpron yhdistymistä Business Finlandiksi.

Kaupungistuminen ja keskittävä metropolipolitiikka ei ratkaise Suomen ongelmia.

Keskittäminen ja yksiviivainen metropolipolitiikka on noussut vahvasti esiin kuntavaalikeskusteluissa.   Petteri Orpo on sitä mieltä, että kaupungistuminen kiihdyttää talouskasvua ja että Helsinki on erityisasemassa. Juhan Vartiaisen mukaan taloustiede on vahvasti osoittanut, että kaupungit ja vahvat metropolialueet lisäävät hyvinvointia ja talouden suorituskykyä. Kun annetuilla valmiuksilla varustettu joukko ihmisiä on lähempänä toisiaan, he ovat Vartiaisen mukaan tuottavampia kuin ollessaan hajallaan isossa maassa.

Suomen innovaatiojärjestelmä on päivityksen tarpeessa.

Monissa esityksissä on osoitettu ekonomistien olevan harvinaisen yhtä mieltä siitä, että yritysten t&k tukien lisääminen on perusteltua ja ne kuuluvat ns uudistaviin ”hyödyllisiin yritystukiin” mitä ei voida sanoa valtaosasta säilyttäviä yritystukia ((HS 27.1.)http://www.hs.fi/paivanlehti/27012017/art-2000005062174.html)

Tutkimus ja innovaatiot korkeakoulujärjestelmän uudistamisessa.

Tuntuu, että Suomessa käytävässä keskustelussa korkeakoulujärjestelmän ja innovaatiojärjestelmän  suhteesta on jo pitkään mennyt puurot ja vellit sekaisin. Tieteentekijöiltä vaaditaan tuloksena sovelluksia ja samalla varsinaisilta  innovaatioiden tekijöiltä vähennetään tukea. Tutkijat tuskastuvat ja innovaatiotoiminta hiipuu. Johdonmukainen kehittäminen vaatisi peruskäsitteiden ymmärtämistä ja innovaatiojärjestelmän rakenteiden uudistamista.

”Tunkekaa innovaatiot perseeseenne” - eli hyvät ja huonot innovaatiot

Luin viime vuonna ilmestyneen Alexander Stubbin hallituksen tutkimus- ja innovaatiopoliittisen politiikkalinjauksen ”Uudistuva Suomi, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta 2015-2020” (http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tiede/tutkimus-_ja_innovaationeuvosto/julkaisut/liitteet/Linjaus2015-2020.pdf).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä