*

Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Kaikki blogit puheenaiheesta Innovaatiot

Onko Stalinin poliittinen ohjaus hiipimässä Suomeen?

Mestariluokka näytelmässä Josif Stalin vaati vuonna 1948 Sergei Prokofjevia ja Dmitri Šostakovitšia säveltämään hänen makunsa mukaan. Säveltäjät eivät ymmärtäneet säveltää valtiota parhaiten palvelevia sinfonioita ja valtionjohtajan oli opetettava kuinka sävelletään.

OECD: Suomessa menetettiin itseluottamus ja usko innovaatioiden merkitykseen.

OECD:n arvio Suomen tutkimus-ja innovaatiojärjestelmästä julkistettiin tänään. Periaatteessa raportissa ei ole yhtään asiaa, jota suomalaiset asiantuntijat eivät olisi jo tienneet: Innovaatiot ovat talouskasvun keskeinen tekijä, joten innovaatiorahoituksen leikkaukset olivat paha virhe. Rahoitus pitää suunnata radikaaleihin innovaatioihin eikä pieniin parannusten viilaamiseen. Vika ei ole niissä asioissa, jotka toimivat hyvin kuten Tekes ja Tekesin ohjelmat, Akatemia ja VTT. Toiminnan kehittämistä tietysti tarvitaan.

Suomen jalkapallon ja innovaatiotalouden romahdus

Jalkapallon kansainvälinen FIFA:n rankingjärjestelmä asettaa Suomen maailman maista sijalle 108, joka on Suomen kaikkien aikojen heikoin. Suomen edellä on mm sellaisia mahtimaita kuin Fär saaret, El Salvador, Mosambik, ja Liettua. Mielenkiintoista on, että rankingin lasku alkoi 2006-2007 samaan aikaan kun maan talouskasvu hyytyi ja alkoi näihin päiviin kestänyt lama.

Kilpailukyky komedia

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen laski lomarahojen 30%:n leikkauksen todellisen vaikutuksen ottaen huomioon samalla tehdyt verotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen kevennykset. Tulos oli, että esimerkiksi julkisen puolen palkansaaja, joka tienaa 3000€ kuukaudessa, menettää tosiasiallisesti lomarahojen leikkauksessa n yhden euron! Toistan: yhden euron.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/muutama-euro-vai-400-euroa-e...

Armotonta menoa innovaatiopolitiikassa.

Hallituksen puolivälitarkastelun tuloksena hallitus ilmoittaa TEM:n sivuilla, että

..” Lisäksi Suomen Akatemiaa ja Tekesiä varaudutaan pääomittamaan kumpaakin 60 miljoonalla eurolla.Tekesin pääomittamisella tuetaan yritysten, tutkimuslaitosten ja valtion yhteishankkeita, eli niin sanottuja kasvun moottoreita. Niillä tavoitellaan uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja 3–5 vuoden aikajänteellä..”

Siirtyykö tuki tavanomaisesta teknologiasta ja tieteestä innovaatioihin?

Suomen hallitukset ovat leikanneet innovaatiorahoitusta oikein olan takaa. Vuodesta 2010 lähtien Tekesin jakamaa rahaa on leikattu melkein 40%. Samaan aikaan yliopistojen rahoitusta on lisätty 14% kuten Suomen Akatemian jakama rahaa (HS 21.4.). Tutkimuksella pyyhkii siis hyvin mutta innovaatioiden tekijöillä heikommin.  Ja siis niillä tutkijoilla, jotka haluaisivat olla mukana innovaatiotoiminnassa yhdessä yritysten kanssa.

Konsensus, komiteat ja palvelut eivät luo radikaaleja innovaatioita

Radikaalit innovaatiot ovat innovaatioita, jotka luovat kokonaan uusia teollisuuden aloja ja liiketoiminta-alueita tai muuttavat olemassa olevien busineksien toimintalogiikan kokonaan toiseksi. Kun huomioi niihin liittyvät valtaisat mahdollisuudet, on yllättävää kuinka vähälle huomiolle ne ovat suomalaisessa keskustelussa ja toiminnassa jääneet. Asia ei ole ollut juurikaan esillä suunniteltaessa Tekesin ja Finpron yhdistymistä Business Finlandiksi.

Mitä tiede tuottaa ?

Matkalla kotiin Amerikan syöpäjärjestöjen (AACR) kokouksesta, jossa 21 000 alan asiantuntijaa kokousti viiden päivän ajan, tulin miettineeksi että mitä tämä kaikki tuottaa ? Osaltaan vastaus on selvä: kokouksessakin esiteltiin lukemattomia uusia hoitotuloksia jotka perustuvat vain ja ainoastaan perustutkimuksen kautta hankittuun tietoon syövän molekylaarisista mekanismeista. Mutta 21 000 tutkijan tietotaitojen törmäyttämisestä, sekä tieteestä yleisestikin, saadaan myös mittaamaton määrä hyötyjä joiden mittaaminen ei ole niin yksiselkoista.

Kaupungistuminen ja keskittävä metropolipolitiikka ei ratkaise Suomen ongelmia.

Keskittäminen ja yksiviivainen metropolipolitiikka on noussut vahvasti esiin kuntavaalikeskusteluissa.   Petteri Orpo on sitä mieltä, että kaupungistuminen kiihdyttää talouskasvua ja että Helsinki on erityisasemassa. Juhan Vartiaisen mukaan taloustiede on vahvasti osoittanut, että kaupungit ja vahvat metropolialueet lisäävät hyvinvointia ja talouden suorituskykyä. Kun annetuilla valmiuksilla varustettu joukko ihmisiä on lähempänä toisiaan, he ovat Vartiaisen mukaan tuottavampia kuin ollessaan hajallaan isossa maassa.

Tehdäänkö uusia ekosysteemejä vai innovaatioita?

Innovaatiopolitiikassa keskeiseksi käsitteeksi on noussut  innovaatioekosysteemi.  Aihetta on käsitelty valtioneuvoston tuoreessa julkaisussa ” Innovaatioekosysteemit elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyön vahvistajina.”  Vahvana viestinä on innovaatiopolitiikan painopisteen  siirtyminen yksittäisten alkavien yritysten tukemisesta ja innovaatiotuista yritysten kokonaisvaltaisemman palveluekosysteemin rakentamiseen ja ekosysteemien kehittämiseen. Mihin ollaan siirtymässä kun siirrytään ekosystemien kehittämiseen?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä