*

Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Kaikki blogit puheenaiheesta Innovaatiot

Armotonta menoa innovaatiopolitiikassa.

Hallituksen puolivälitarkastelun tuloksena hallitus ilmoittaa TEM:n sivuilla, että

..” Lisäksi Suomen Akatemiaa ja Tekesiä varaudutaan pääomittamaan kumpaakin 60 miljoonalla eurolla.Tekesin pääomittamisella tuetaan yritysten, tutkimuslaitosten ja valtion yhteishankkeita, eli niin sanottuja kasvun moottoreita. Niillä tavoitellaan uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja 3–5 vuoden aikajänteellä..”

Siirtyykö tuki tavanomaisesta teknologiasta ja tieteestä innovaatioihin?

Suomen hallitukset ovat leikanneet innovaatiorahoitusta oikein olan takaa. Vuodesta 2010 lähtien Tekesin jakamaa rahaa on leikattu melkein 40%. Samaan aikaan yliopistojen rahoitusta on lisätty 14% kuten Suomen Akatemian jakama rahaa (HS 21.4.). Tutkimuksella pyyhkii siis hyvin mutta innovaatioiden tekijöillä heikommin.  Ja siis niillä tutkijoilla, jotka haluaisivat olla mukana innovaatiotoiminnassa yhdessä yritysten kanssa.

Konsensus, komiteat ja palvelut eivät luo radikaaleja innovaatioita

Radikaalit innovaatiot ovat innovaatioita, jotka luovat kokonaan uusia teollisuuden aloja ja liiketoiminta-alueita tai muuttavat olemassa olevien busineksien toimintalogiikan kokonaan toiseksi. Kun huomioi niihin liittyvät valtaisat mahdollisuudet, on yllättävää kuinka vähälle huomiolle ne ovat suomalaisessa keskustelussa ja toiminnassa jääneet. Asia ei ole ollut juurikaan esillä suunniteltaessa Tekesin ja Finpron yhdistymistä Business Finlandiksi.

Mitä tiede tuottaa ?

Matkalla kotiin Amerikan syöpäjärjestöjen (AACR) kokouksesta, jossa 21 000 alan asiantuntijaa kokousti viiden päivän ajan, tulin miettineeksi että mitä tämä kaikki tuottaa ? Osaltaan vastaus on selvä: kokouksessakin esiteltiin lukemattomia uusia hoitotuloksia jotka perustuvat vain ja ainoastaan perustutkimuksen kautta hankittuun tietoon syövän molekylaarisista mekanismeista. Mutta 21 000 tutkijan tietotaitojen törmäyttämisestä, sekä tieteestä yleisestikin, saadaan myös mittaamaton määrä hyötyjä joiden mittaaminen ei ole niin yksiselkoista.

Kaupungistuminen ja keskittävä metropolipolitiikka ei ratkaise Suomen ongelmia.

Keskittäminen ja yksiviivainen metropolipolitiikka on noussut vahvasti esiin kuntavaalikeskusteluissa.   Petteri Orpo on sitä mieltä, että kaupungistuminen kiihdyttää talouskasvua ja että Helsinki on erityisasemassa. Juhan Vartiaisen mukaan taloustiede on vahvasti osoittanut, että kaupungit ja vahvat metropolialueet lisäävät hyvinvointia ja talouden suorituskykyä. Kun annetuilla valmiuksilla varustettu joukko ihmisiä on lähempänä toisiaan, he ovat Vartiaisen mukaan tuottavampia kuin ollessaan hajallaan isossa maassa.

Tehdäänkö uusia ekosysteemejä vai innovaatioita?

Innovaatiopolitiikassa keskeiseksi käsitteeksi on noussut  innovaatioekosysteemi.  Aihetta on käsitelty valtioneuvoston tuoreessa julkaisussa ” Innovaatioekosysteemit elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyön vahvistajina.”  Vahvana viestinä on innovaatiopolitiikan painopisteen  siirtyminen yksittäisten alkavien yritysten tukemisesta ja innovaatiotuista yritysten kokonaisvaltaisemman palveluekosysteemin rakentamiseen ja ekosysteemien kehittämiseen. Mihin ollaan siirtymässä kun siirrytään ekosystemien kehittämiseen?

Yrityksillä itsellään suurin vastuu viennin vähyydestä

Suomen korkean teknologian vienti on enää noin kolmannes viidentoista vuoden takaisesta tasosta. Tätä merkittävältä osalta selittää Nokian taantuma, mutta myöskään uusia vientiin kelpaavia tuotteita ja palveluja ei ole syntynyt. Kauppalehden artikkelissa Suomi kuvittelee suuria mutta menestyy surkeasti tuodaan esille todella hälyttäviä tutkimustuloksia Suomen kilpailukyvyn kannalta.

Kauppalehti kertoo:

Turhamaiset viihdemittarit ja Duudsonit innovaatiotoiminnassa

Suomalaista innovaatiokeskustelua vaivaa erilaisiin turhamaisuutta ja heikkoa itsetuntoa pönkittäviin viihdemittareihin tuijottaminen. Viihdemittarit ovat mittareita, joiden yhteys innovaatioiden syntyyn jää epäselväksi ja jotka johtavat helposti vääriin johtopäätöksiin tarvittavasta kehityksen suunnasta. Säännöllisin väliajoin maailmalla julkaistaan viihdeselvityksiä, joissa Suomi on ”innovaatioissa” kärkisijoilla ellei ykkönen.

Suomi ykkönen innovaatioissa, USA kakkonen?

Viime viikolla julkaistiin ennakkotietoja OECD:n tekeillä olevasta Suomen innovaatiojärjestelmän arvioinnista. Keskeinen suositus näyttäisi olevan vision laadinta, joka TEM:n mukaan on jo tekeillä ! Visiolla tarkoitetaan tavoitetilan määrittelyä, joka tietysti olisi tehtävä mikäli se sattuisi Suomessa olemaan epäselvä. Mutta kun ei ole. Kaikki visioon tarvittava on ollut tiedossa jo pitkän aikaa eikä tätä enää tarvitsisi pohtia. OECD:n mukaan myös  …”Suomi tarvitsee uusia korkean teknologian vientialoja ja innovatiivista yrittäjyyttä.

Innovaatioista ja palvelumuotoilusta sosiaali- ja terveysalalla

 

Miten innovaatiot syntyvät? Niitä tarvitaan nykyaikana enemmän kuin koskaan! Maailma muuttuu ja ihmiset, erityisesti nuoret ovat paljon muita edellä. Miten saamme palvelumme pysymään nuorten vauhdissa?

 

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä