Jukka Leppälahti Innovaatiokyvykkyys kansalliseksi vahvuudeksi!

Kaikki blogit puheenaiheesta Työllisyyspolitiikka

Miten hallitukset ovat toteuttaneet työllisyyslupauksiaan?

Puolueet kilpailevat äänestäjien kannatuksesta ennen kaikkea lupaamalla lisää työtä suomalaisille. Lupaukset eivät ole kuitenkaan toteutuneet kovin hyvin, sillä Suomessa tehdyn työn määrä kasvoi huippuunsa kansantalouden tilinpidossa käytetyn ns. työpanosindeksin mukaan jo vuonna 1965. Sen jälkeen suunta on ollut alaspäin niin, että viime vuonna tehtyjen työtuntien määrä jäi jo noin kolmetoista prosenttia puolen vuosisadan takaista määrää alhaisemmaksi.

Yrittäjävähennys ensi vuoden budjettiin

Yrittäjien ja itsensätyöllistäjien määrä on kasvanut jatkuvasti. Hallitusohjelman pienyrittäjien asemaa helpottavat kirjaukset on nyt saatava paperilta käytäntöön.

Hallitusohjelmassa toiminimille ja henkilöyhtiöille luvattu yrittäjävähennys ei ole vielä edennyt. Sen on ehdottomasti oltava mukana jo seuraavassa kehysriihessä, päätyen 2017 budjettiin.

Valtiolle ammattitappajaksi?

Työministeriö etsii palkkalistoilleen virkamiehiä, joille on nyt käytännössä annettu mandaatti avustaa sosioekonomisen paineen avulla hyödyttömäksi katsotut kansalaiset itsemurhiin tai eristyksiin yhteiskunnan ulkopuolelle, ellei työ tai yritystoiminta rupea maistumaan.

Plaseboja työllisyyden parantamiseksi

Hallitus laajentaa työssäkäyntialuetta. Esitys on täysin riittämätön. Työssäkäyntialuetta tulisi laajentaa niin paljon, että työttömiä velvoitettaisiin ottamaan vastaan työtä myös kokonaan toisesta ulottuvuudesta. Siis siitä ulottuvuudesta, jossa sijaitsevat muun muassa työministeriö ja ne suomalaiset kylät ja kaupungit, joissa ei ole omia työttömiä. Mielestäni työtä tulee ottaa vastaan myös Kuusta, Marsista tai kansainväliseltä avaruusasemalta. Jos ei ole omaa kuurakettia, voi lainata naapurilta, mennä julkisilla tai pian villillä ja vapaalla taksilla.

 

Tulevaisuudessa yhä harvempi käy töissä

Suomessa syntyi 2015 vähemmän lapsia kuin kertaakaan 150 vuoteen. Kolmen vuosikymmenen kuluttua noista nykyisistä vauvoista vain pieni osa käy töissä.

 

Ei lisää ilmaistöitä, kiitos, vaan jotain uutta, Lindström ja Aula

"Tämä hallituksen kokeilukulttuuriin liittyvä selvitys on todella tarpeellinen, sillä tarvitsemme uusia keinoja työllistää ja työllistyä. Selvityksellä reagoimme myös työn muutokseen yhteiskunnassa. Olen oikein innoissani tästä hankkeesta, ministeri Lindström sanoo. "

Suomen pakolaiskriisi on Euroopan pakolaiskriisi

Mikäli luulet pakolaiskriisin oleva sillä selvä, että Suomi ottaa nyt povatut 30 000 pakolaista vastaan, niin mieti uudestaan. Pakolaiset tulevat nimittäin hakeutumaan Eurooppaan jatkossakin. Suomessa ja Euroopassa ollaan tällä hetkellä shokissa tänne nyt hakeutuvien ihmisten määrästä. Haluammeko oikeasti uskotella toisillemme ettemme osanneet tähän varautua? Eikö me oltu kovasti kiinnostuneet demokratiaa viemisestä muualle vaikka väkisin? Eikö me ilahduttu Arabikeväästä? Oltu iloisia siitä että Egyptissä, Libyassa, Syyriassa ym.

Ajatus työllisyyden lisäämiseksi - kaikki työ kolmeen vuoroon.

Olisiko se aivan hullu ajatus. Kaikki työ olisi kolmeen vuoroon ja jaksotyömalliin sidottua työtä. Samaan tapaan myös kaikkea työtä tehtäisiin niin sanotusti kaikkina viikonpäivinä, kaikkina pyhäpäivinä ja kaikkien toimesta. Tämä jos jokin lisäisi työpaikkojen määrää varmasti. Laskujeni mukaan tällä mallilla saataisiin aikaan yli miljoona uutta työtehtävää ja työpaikkaa.

Pakolaisten kapinan jälkimainingit

Konttivirkamiehet astuivat laivaan peloissaan, koska heidät oli vain muutamaa tuntia aiemmin poistettu laivasta palokirveillä uhaten. Laivan asukkaatkin vaikuttivat hermostuneilta, eikä kukaan hymyillyt. Lapsia ei näkynyt missään, mitä ilmeisimmin heidät oli suljettu hytteihin.

Konttivirkamiehet ohjattiin kapteenin kannelle, missä neuvottelut oli tarkoitus käydä. Pöydän ääressä istui kymmenen hengen joukko. Kaikki kuuluivat laivan menestyjiin: kolme rakennusmiestä, kaksi opettajaa ja viiden eri hikipajan työnjohtajat.

Ensin puhuivat työnjohtajat:

Kun Kela ryhtyi kuntatyönantajaksi

Suomenlinnan elinkeinoelämän kukoistaessa Suomessa virkakoneisto etsi uusia uomiaan. Kela oli saanut hallittavakseen terveydenhuollon ja sairaanhoidon rahoituksen, kun taas TE-keskukset pyörittivät menestyvää työvoimanvuokrausbisnestä. Rahaa tuli sisään reippaasti, ja entiset työttömät, nykyiset julkisen sektorin vuokratyöntekijät, olivat tyytyväisiä olemiseensa ja elämiseensä. Suurimmalla osalla tulotaso oli noussut entisestään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä