Juha Sipilän arvomaailmaan kuuluvat raha, sekä se että jokainen on syyllinen ellei toisin todista. Rahan vuoksi Sipilä jo 2015 halusi kaksinkertaistaa rikemaksut, mutta tuolloin hanke kaatui, koska sakkoja ei saa kerätä fiskaalisin tarkoituksin.
Juha Sipilä ei koskaan anna missään periksi. Niinpä hänen hallituksensa muutti rikesakon ajoneuvokohtaiseksi liikennevirhemaksuksi.
Hjallis Harkimo on taitava liikemies, mutta huono politiikan tiimipelaaja. Hän ei saanut hankkeeseensa lainkaan muita kansanedustajia, vain pari kaikkialle itsensä änkeävää huomiohaukkaa. Uuden projektin mahdollisuudet päästä seuraavaan eduskuntaan ovat heikot, ainoa vaalipiiri jossa heitä voi onnistaa on Uusimaa, jossa piilotettu äänikynnys on matalin ja eduskuntaan pääsemiseen riittää 3% äänistä. Tuskin onnistaa sielläkään.
Juha Sipilän keskustajohtoinen hallitus on halunnut laittaa Suomen kuntoon, ja ihan bisnesmaailman keinoilla. Kokoomus on taustalla taputtanut karvattomia ja känsättömiä käsiään osakesalkkujensa ja tiliotteidensa takaa, mukanaan lauma sinertäviä torveloita.
Älkää kiihtykö, persut! Sinertävillä torveloilla en tarkoita teitä, tietenkään, vaan niitä hallituksen vapaamatkustajia, joihin kuuluvat Timo Soini, Sampo Terho, Jari Lindström, Pirkko Mattila ja Jussi Niinistö.
Sipilän hallitus kertoi kahdesta varsin erikoisesta ratkaisusta eli irtisanomisen helpottamisesta alle 20:n hengen yrityksissä sekä mahdollisuudesta palkata alle 30-vuotias kolme kuukautta työttömänä ollut henkilö määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perustetta. Hallitus kertoo etteivät nämä ole vastoin kansainvälisiä lakeja tahi tasa-arvoa. Työoikeuden professori Koskinen vaikuttaisi olevan vahvasti eri mieltä Ylen artikkelissa.
Irtisanomisen helpottaminen alle 20 henkilön yrityksissä
Mitenhän käytännössä toteutuu hallituksen kaavailema alle 30-vuotiaiden määräaikaisten työsuhteiden mahdollistaminen ilman perusteluja kolme kuukautta työttöminä olleille? Tämähän on otettava huomioon jo työpaikkahaussa eli ilmoituksesta tulee käydä ilmi, että paikka on tarkoitettu vain alle kolmikymppisille, koska määräaikaisuutta ei olla perusteltu eikä siihen ole välttämättä olemassa normaalisti vaadittavaa syytä.
Tarkoitus on selkeästi hyvä, mutta toisaalta asiaa ei tunnuta mietityn tasa-arvoisen kohtelun kannalta.
Enkä nyt tarkoita sitä, ettei kielloilla ole mitään vaikutusta käyttöön, vaan sitä, ettei valtion lainsäädäntövalta ulotu huumeiden käytön kieltämiseen.
Työelämän vaatimukset muuttuvat tekniikan, tapojen ja työn luonteen muuttuessa. Työaikalaki on 90- luvulta eikä se täysin vastaa nykyajan työntekijöiden ja -antajien tarpeita. Hallituksen uudistustyö on kohdallaan ja monissa kohdin on löytänyt oikeat ongelmat. Nykylainsäädännön ongelmia ovat byrokratia, liika yksityiskohtaisuus sekä erityisesti säädösten lähtökohdat jossa työtä tehdään vain työnantajan määrittelemässä paikassa.
Vastaukset vain eivät ole sitä mitä on tarpeen olla.
Tarkkaan ottaen sitä ei tarvitse edes palauttaa. Nimittäin se on edelleen mainittuna oikeudenkäyntikaaren 1. luvun 12§:stä, jossa säädetään tuomarien tekemien väärien tuomioiden seurauksista:
Suomen perustuslain 6 § 1 momentin mukaan kaikki ihmiset yhdenvertaisia lain edessä. Saman pykälän 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”