Työllisyys http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132848/all Thu, 09 Aug 2018 11:46:24 +0300 fi On sosialistilla otsaa http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259243-on-sosialistilla-otsaa <p>Hallituskauden alussa vasemmisto-oppositio piti hallituksen tavoitetta 110 000 uudesta työpaikasta mahdottomana. Kuinka kävikään? Sinisen työministerin Jari Lindströmin&nbsp;kaudella tavoite on toteutunut suunnitellusti.</p><p>Demareiden ja vasemmistoliiton ollessa viime hallituksessa Suomesta hävisi yli 100 000 työpaikkaa. Ja nyt kun syntyy yli 110 000 työpaikkaa<strong>, </strong>Li Andersson kehtaa väittää hallituksen työvoimapolitiikkaa huonoksi. On siinä sosialistilla otsaa.</p><p>Sininen tulevaisuus haluaa keventää ensi vuonna ansiotuloverotusta ainakin 300 miljoonalla eurolla. Tavoite toteutuu budjettiriihessä. Sen jälkeen tuloverotusta on kevennetty tällä hallituskaudella yhteensä yli kaksi miljardia euroa. Suomalainen saa pitää selvästi aiempaa suuremman osuuden itse ansaitsemistaan rahoista. Pieni- ja keskituloisia painottaen. Sininen verokapina on todellisuutta tässä ja nyt.</p><p>Vasemmisto-oppositio haluaa korottaa veroja eikä tule perumaan yhtään hallituksen tekemää leikkausta. Antti Rinteen johdolla demarit sumuttavat suomalaisia. Tulipunainen ei-puolue jolle eivät edes uudet työpaikat kelpaa. Punaiset puhuvat, siniset tekevät.</p><p>Touko Aallon johdolla vihreät keskittyvät hauskanpitoon, kun hallitus tekee työt. Siniset ovat vastavoima sosialisteille ja viinivihreille.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituskauden alussa vasemmisto-oppositio piti hallituksen tavoitetta 110 000 uudesta työpaikasta mahdottomana. Kuinka kävikään? Sinisen työministerin Jari Lindströmin kaudella tavoite on toteutunut suunnitellusti.

Demareiden ja vasemmistoliiton ollessa viime hallituksessa Suomesta hävisi yli 100 000 työpaikkaa. Ja nyt kun syntyy yli 110 000 työpaikkaa, Li Andersson kehtaa väittää hallituksen työvoimapolitiikkaa huonoksi. On siinä sosialistilla otsaa.

Sininen tulevaisuus haluaa keventää ensi vuonna ansiotuloverotusta ainakin 300 miljoonalla eurolla. Tavoite toteutuu budjettiriihessä. Sen jälkeen tuloverotusta on kevennetty tällä hallituskaudella yhteensä yli kaksi miljardia euroa. Suomalainen saa pitää selvästi aiempaa suuremman osuuden itse ansaitsemistaan rahoista. Pieni- ja keskituloisia painottaen. Sininen verokapina on todellisuutta tässä ja nyt.

Vasemmisto-oppositio haluaa korottaa veroja eikä tule perumaan yhtään hallituksen tekemää leikkausta. Antti Rinteen johdolla demarit sumuttavat suomalaisia. Tulipunainen ei-puolue jolle eivät edes uudet työpaikat kelpaa. Punaiset puhuvat, siniset tekevät.

Touko Aallon johdolla vihreät keskittyvät hauskanpitoon, kun hallitus tekee työt. Siniset ovat vastavoima sosialisteille ja viinivihreille.

 

]]>
0 Sosialismi Talouskasvu Työllisyys Thu, 09 Aug 2018 08:46:24 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259243-on-sosialistilla-otsaa
Työllisyysihmeen taustat http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258869-tyollisyysihmeen-taustat <p>Viime viikolla julkaistiin uudet työllisyysluvut alkuvuodelta. Niiden mukaan Suomen työllisyysaste oli kesäkuussa 71,8 %, mikä on enää 0,2 % päässä Sipilän hallituksen asettamasta 72 % työllisyysastetavoitteesta. Riitahan siitä sitten syntyi, kun hallituspuolueiden edustajat hehkuttivat tuloksia ja sovittelivat sulkaa hattuunsa, nyrpeämmät äänet oppositiosta muistuttelivat yli kahteensataantuhanteen jämähtäneistä työttömyysluvuista sekä siitä, että &quot;työlliseksi&quot; tilastossa lasketaan tarkastelujaksolla (viikko) yhdenkin työtunnin tehnyt palkansaaja.</p><p>Tyypillistä toki on, että kun ajat ovat hyvät, hallituspuolueet julistavat sen omaksi ansiokseen ja oppositiosta todetaan suotuisten olosuhteiden aiheuttaneen asian hallituksesta huolimatta. Kun vaikea aika koittaa, hallituksen mielestä se on olosuhteiden uhri, kun taas oppositio syyttää hallituksen politiikkaa. Tämä on sellaista yleistä höpinää, jolle en jaksa juuri mieltäni vaivata. Yleensä kuitenkin talouden toimintaan on enemmän vaikutusta yleisillä trendeillä ja enintään politiikan pitkäjänteisellä järkevyydellä ja tai sen puutteella, kuin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10289954">yksittäisillä hallituksilla</a>.</p><p><strong>Aktiivimalli näkyy työllisyystilastoissa, mutta ei selitä niitä</strong></p><p>Hallituksen läpi ajama aktiivimalli jonkin verran pullistaa työllisyystilastoja, koska se on rakennettu juuri tuottamaan näitä &quot;tunti viikossa&quot; -tyyppisiä työllisiä. Samaan aikaan kuitenkin eniten on kasvanut kokoaikaisten vakityöpaikkojen määrä (ks. oheinen kuvaaja) ja <a href="https://www.stat.fi/til/ktps/2018/05/ktps_2018_05_2018-07-13_tie_001_fi.html">maksettujen palkkojen kokonaissumma on tullut ylös 4,9 %</a>. Aloista eniten piristyivät rakentaminen, matkailu- ja ravitsemusala sekä sote-sektori. Työllisyyden parantuminen on positiivisesti jakautunut myös melko tasaisesti koko maahan. Etenkin rakennusalalla kipuillaan työvoimapulan kanssa, mutta myös perinteisestä teollisuudesta ja jopa usein kroonisesti vaikeimpana pidetystä Kainuusta on kuulunut valitusta työvoimapulasta.</p><p>Vaikka siis samaan aikaan pitävät paikkansa Seuran selvitys puolesta miljoonasta palkatonta työtä tekevästä henkilöstä ja työttömyysasteen jämähtämisestä 7,2 % kohdalle, eli prosenttiyksikön verran korkeammalle kuin ennen finanssikriisiä, työllisyystilanne on todellakin parantunut. Se voi tarkoittaa sitä, että pimeimmät päivät ovat viimein luotettavasti takana ja politiikassakin voidaan alkaa miettiä vähemmän selviytymistä ja enemmän sitä, miten yhteiskunnan isoja rakenteellisia haasteita voitaisiin lähteä ratkaisemaan.</p><p><strong>Miksi työttömyys ei vähene?</strong></p><p>Yle teki varsin laajan ja kattavan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10324698">analyysin</a> työllisyystilanteen kehityksestä ja työttömyyden jäämisestä korkealle tasolle. En käy sitä tarkemmin läpi tässä yhteydessä, mutta voin sanoa yhtyväni siihen hyvin pitkälti. Työllisyysasteen nousua selittää paljolti opiskelijoiden siirtyminen työelämään ja erilaisen piilotyöttömyyden väheneminen, kun ihmiset palaavat esim. pidennetyiltä perhe- ja hoitovapailta takaisin työelämään. Piilotyöttömyys, eli työvoiman ulkopuolella olevien työkykyisten ihmisten määrä, on sekin kuitenkin edelleen melko korkealla tasolla.</p><p>Työttömyyttä taas selittävät nyt pitkälti rakenteelliset tekijät. Työttömät ovat pitkälti työvoiman ikääntyneempää ja/tai vähemmän koulutettua osuutta. Koska työn kysyntä lisääntyy ennen kaikkea ammattitaitoisen työvoiman ja asiantuntijatyön osalta, ja ammattitaitovaatimuksista vapaan työn ollessa usein kausi- tai keikkaluonteista ja fyysistä, ei voida olettaa että kovakaan talouskasvu johtaisi näiden henkilöiden työllistymiseen.</p><p>Tämä tarkoittaa sitä, että jos työllisyysasteen nousu 72 % tasolle onnistuikin yleisen talouskasvun ja tilastotaikuuden avulla, nyt vastuu siirtyy selkeämmin politiikalle ja poliitikoille. Mikään määrä keppiä työttömille ei tule tässä auttamaan.</p><p><strong>Työttömyyden kimppuun uudistuksilla ja koulutuksella</strong></p><p>Jos tavoitteena on Ruotsin mallin mukainen 80 % työllisyysaste ja alle 6 % työttömyys. On toteutettava ne uudistukset, jotka tältä hallitukselta ovat jääneet tekemättä: perhevapaauudistus ja sosiaaliturvauudistus. Meidän on luotava järjestelmä, jossa työn vastaanottaminen on aina järkevää.</p><p>Lisäksi nykyisen ja edellisen hallituksen vastuuton koulutuspoliittinen linja on käännettävä (juu, luitte oikein, kyllä myös nykyisen opposition puolueet toteuttivat väärää politiikkaa 2011-2015). Koulutukseen on panostettava lisää rahaa ja lisäksi koko koulutusjärjestelmä on uudistettava vastaamaan muuttuneen maailman tarpeita. Erityishuomiota on kiinnitettävä aikuiskoulutuksen uudistamiseen.</p><p>SDP:n kansanedustaja, ex-työministeri ja pitkään SAK:n puheenjohtajanakin työmarkkinoita seurannut <strong>Lauri Ihalainen</strong> esitteli demareiden ratkaisuja eilisessä Keskisuomalaisen <a href="https://www.ksml.fi/kotimaa/Kansanedustaja-Lauri-Ihalainen-aikuiskoulutus-tarvitsee-t%C3%A4ysremontin/1231780">haastattelussa</a>. Selkeimmät uudistukset suhteessa nykyjärjestelmään ovat toisen asteen koulutuksen ulottaminen kaikille, työttömyysturvalla opiskelun helpottaminen, henkilökohtaiseen työelämässä karttuvaan koulutusoikeuteen ja vailla toisen asteen tutkintoa olevien osaamistason nostoon tähtäävä erillinen ohjelma.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime viikolla julkaistiin uudet työllisyysluvut alkuvuodelta. Niiden mukaan Suomen työllisyysaste oli kesäkuussa 71,8 %, mikä on enää 0,2 % päässä Sipilän hallituksen asettamasta 72 % työllisyysastetavoitteesta. Riitahan siitä sitten syntyi, kun hallituspuolueiden edustajat hehkuttivat tuloksia ja sovittelivat sulkaa hattuunsa, nyrpeämmät äänet oppositiosta muistuttelivat yli kahteensataantuhanteen jämähtäneistä työttömyysluvuista sekä siitä, että "työlliseksi" tilastossa lasketaan tarkastelujaksolla (viikko) yhdenkin työtunnin tehnyt palkansaaja.

Tyypillistä toki on, että kun ajat ovat hyvät, hallituspuolueet julistavat sen omaksi ansiokseen ja oppositiosta todetaan suotuisten olosuhteiden aiheuttaneen asian hallituksesta huolimatta. Kun vaikea aika koittaa, hallituksen mielestä se on olosuhteiden uhri, kun taas oppositio syyttää hallituksen politiikkaa. Tämä on sellaista yleistä höpinää, jolle en jaksa juuri mieltäni vaivata. Yleensä kuitenkin talouden toimintaan on enemmän vaikutusta yleisillä trendeillä ja enintään politiikan pitkäjänteisellä järkevyydellä ja tai sen puutteella, kuin yksittäisillä hallituksilla.

Aktiivimalli näkyy työllisyystilastoissa, mutta ei selitä niitä

Hallituksen läpi ajama aktiivimalli jonkin verran pullistaa työllisyystilastoja, koska se on rakennettu juuri tuottamaan näitä "tunti viikossa" -tyyppisiä työllisiä. Samaan aikaan kuitenkin eniten on kasvanut kokoaikaisten vakityöpaikkojen määrä (ks. oheinen kuvaaja) ja maksettujen palkkojen kokonaissumma on tullut ylös 4,9 %. Aloista eniten piristyivät rakentaminen, matkailu- ja ravitsemusala sekä sote-sektori. Työllisyyden parantuminen on positiivisesti jakautunut myös melko tasaisesti koko maahan. Etenkin rakennusalalla kipuillaan työvoimapulan kanssa, mutta myös perinteisestä teollisuudesta ja jopa usein kroonisesti vaikeimpana pidetystä Kainuusta on kuulunut valitusta työvoimapulasta.

Vaikka siis samaan aikaan pitävät paikkansa Seuran selvitys puolesta miljoonasta palkatonta työtä tekevästä henkilöstä ja työttömyysasteen jämähtämisestä 7,2 % kohdalle, eli prosenttiyksikön verran korkeammalle kuin ennen finanssikriisiä, työllisyystilanne on todellakin parantunut. Se voi tarkoittaa sitä, että pimeimmät päivät ovat viimein luotettavasti takana ja politiikassakin voidaan alkaa miettiä vähemmän selviytymistä ja enemmän sitä, miten yhteiskunnan isoja rakenteellisia haasteita voitaisiin lähteä ratkaisemaan.

Miksi työttömyys ei vähene?

Yle teki varsin laajan ja kattavan analyysin työllisyystilanteen kehityksestä ja työttömyyden jäämisestä korkealle tasolle. En käy sitä tarkemmin läpi tässä yhteydessä, mutta voin sanoa yhtyväni siihen hyvin pitkälti. Työllisyysasteen nousua selittää paljolti opiskelijoiden siirtyminen työelämään ja erilaisen piilotyöttömyyden väheneminen, kun ihmiset palaavat esim. pidennetyiltä perhe- ja hoitovapailta takaisin työelämään. Piilotyöttömyys, eli työvoiman ulkopuolella olevien työkykyisten ihmisten määrä, on sekin kuitenkin edelleen melko korkealla tasolla.

Työttömyyttä taas selittävät nyt pitkälti rakenteelliset tekijät. Työttömät ovat pitkälti työvoiman ikääntyneempää ja/tai vähemmän koulutettua osuutta. Koska työn kysyntä lisääntyy ennen kaikkea ammattitaitoisen työvoiman ja asiantuntijatyön osalta, ja ammattitaitovaatimuksista vapaan työn ollessa usein kausi- tai keikkaluonteista ja fyysistä, ei voida olettaa että kovakaan talouskasvu johtaisi näiden henkilöiden työllistymiseen.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos työllisyysasteen nousu 72 % tasolle onnistuikin yleisen talouskasvun ja tilastotaikuuden avulla, nyt vastuu siirtyy selkeämmin politiikalle ja poliitikoille. Mikään määrä keppiä työttömille ei tule tässä auttamaan.

Työttömyyden kimppuun uudistuksilla ja koulutuksella

Jos tavoitteena on Ruotsin mallin mukainen 80 % työllisyysaste ja alle 6 % työttömyys. On toteutettava ne uudistukset, jotka tältä hallitukselta ovat jääneet tekemättä: perhevapaauudistus ja sosiaaliturvauudistus. Meidän on luotava järjestelmä, jossa työn vastaanottaminen on aina järkevää.

Lisäksi nykyisen ja edellisen hallituksen vastuuton koulutuspoliittinen linja on käännettävä (juu, luitte oikein, kyllä myös nykyisen opposition puolueet toteuttivat väärää politiikkaa 2011-2015). Koulutukseen on panostettava lisää rahaa ja lisäksi koko koulutusjärjestelmä on uudistettava vastaamaan muuttuneen maailman tarpeita. Erityishuomiota on kiinnitettävä aikuiskoulutuksen uudistamiseen.

SDP:n kansanedustaja, ex-työministeri ja pitkään SAK:n puheenjohtajanakin työmarkkinoita seurannut Lauri Ihalainen esitteli demareiden ratkaisuja eilisessä Keskisuomalaisen haastattelussa. Selkeimmät uudistukset suhteessa nykyjärjestelmään ovat toisen asteen koulutuksen ulottaminen kaikille, työttömyysturvalla opiskelun helpottaminen, henkilökohtaiseen työelämässä karttuvaan koulutusoikeuteen ja vailla toisen asteen tutkintoa olevien osaamistason nostoon tähtäävä erillinen ohjelma.

]]>
5 http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258869-tyollisyysihmeen-taustat#comments Aikuiskoulutus Ammatillinen koulutus Rakennetyöttömyys Työllisyys Työttömyys Tue, 31 Jul 2018 15:21:11 +0000 Eetu Kinnunen http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258869-tyollisyysihmeen-taustat
Talouskasvusta ei ole pelastajaksi http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258834-talouskasvusta-ei-ole-pelastajaksi <p>Talouskasvu loi työtä ja hyvinvointia silloin, kun länsimaisia yhteiskuntia rakennettiin. Kaikki piti tehdä, kun juuri mitään ei ollut. Ei riittävää tieverkostoa, ei tarpeeksi kouluja, sairaaloita tai muuta infrastruktuuria. Myös teollisuus lisääntyi, ja teollisuuteen tarvittiin työntekijöitä. Vähitellen yhteiskuntien perustoiminnot valmistuivat, tehtaita automatisoitiin, ja työ luonnollisesti väheni. Mutta jo vain oli huomattu, että aina kun ihmiskunnalle tulee uusia tarpeita, todellisia tai varta vasten luotuja, syntyy talouskasvua. Ympäristön tilasta ei oltu huolissaan. Tärkeintä oli, että saadaan tuotanto ja kulutus kasvuun.</p><p>Vähitellen alkoi kuulua yhä voimakkaammin äänenpainoin tietoja ympäristön tilan heikkenemisestä. Metsät kärsivät, sademetsiä tuhottiin, lajeja kuoli sukupuuttoon, jäätiköt alkoivat sulaa, valtameret täyttyivät muovista. Suurin syy tähän kaikkeen oli talousjärjestelmä, joka toimi vain kasvusta ja synnytti siten kasvupakon. Mainonnan avulla luotiin yhä uusia ja erikoisempia tarpeita, valmistettiin täysin käsittämätön määrä tavaraa, jota kuljeteltiin ristiin rastiin maapallon ääreltä toiselle. Tarkoituksella valmistettiin myös heikkolaatuista tavaraa, jotta kulutus ja tuotanto saataisiin kasvuun.</p><p>Jo vuosikymmenten ajan talouskasvupakon synnyttämät hyödyt olivat kasaantuneet hyvin harvoille rikkaille ja mahtaville suuromistajille. Tavallisella kansalla ei ollut edes rahaa, jolla se olisi ostanut valmistamaansa turhaa tuotantoa, jota se kuitenkin pakonomaisesti janosi mainonnan takia. Niinpä kansan piti ostaa tuotteet velaksi. Omistajien pankit myönsivät lainarahaa avokätisesti. Jos luottotiedot olivat menneet, sai rahaa pikavippifirmoilta. Jos ei maksanut velkojaan, pankki vei autot ja asunnot. Jos maksoi, piti tietysti maksaa myös korkokulut. Pikavippifirmat taas perivät niin korkeita korkoja, että harvalla oli mahdollisuutta maksaa vippejään takaisiin. Firmat laittoivatkin sitten perintätoimistot asialle. Jos halusi välttää ulosoton, oli pakko tehdä entistä enemmän töitä, joista maksettiin huonoa palkkaa ja jotka tappoivat lopulta joidenkin elämänilon kokonaan. Elämästä oli tullut pakonomaista suorittamista.</p><p>Monet valtiotkin aloittivat toimintojensa rahoittamisen suuromistajien pankeilta otettavilla lainoilla. Myös ne joutuivat maksamaan veloistaan korot, vaikka olisivat voineet itsekin rahoittaa toimintojaan ilman korkokuluja. Lisäksi valtiot, käytännössä siis tavalliset veronmaksajat, jopa pelastivat näitä pankkeja konkursseilta sen jälkeen, kun pankit olivat omalla hölmöllä toiminnallaan saaneet koko talousjärjestelmän täysin sekaisin.</p><p>Olisi voinut luulla, että jossain vaiheessa peli olisi vihelletty poikki. Eihän tuollaisessa yhteiskunnassa ole mitään järkeä. Mutta peli jatkuu yhä. Panoksena ovat ihmiset, etenkin heidän sosiaaliset suhteensa ja elämänlaatunsa, sekä luonnonvarat ja ympäristö. Tuotot ovat valtavia, kun tuotannontekijöitä riistetään surutta. Tuotot menevät suuromistajille, jotka hallitsevat koko valtavaa järjestelmää, johon on liitetty jo suurin osa maailmaa. Poliitikot ja sitä kautta valtiot ovat polvillaan omistajien lobbarien edessä. Niin sanotut kehitysmaat ovat täysin näiden rahan herrojen armoilla. Korruptio kukoistaa hallinnossa. Suuromistajat eivät piittaa siitä, mitä ihmisille tai ympäristölle tapahtuu, mutta yhdessä asiassa he hallitsevat suvereenisti jalon kierrättämisen taidon: he kierrättävät rahansa turvaan veroparatiiseihin kauas verottajan ulottumattomiin. Asevarusteluun he muistavat kuitenkin sijoittaa, koska ihmisiä hallitaan viime kädessä väkivaltakoneistojen avulla.</p><p>Talousjärjestelmä luo myös diskurssin. Juuri kukaan ei kyseenalaista sitä. Ajatuksetta toistellaan samoja, rituaalinomaisia hokemia talouskasvun autuudesta, vaikka ympärillä vallitsee yhä enenevissä määrin työttömyys, asunnottomuus, leipäjonot, velkavankeus, näköalattomuus, ryöstetyt ja saastutetut maat, metsät, vedet ja ilma. Kuljetaan yhä lähemmäs kohti täydellistä sosiaalista, ekologista ja ekonomista katastrofia, mutta harvaa se tuntuu haittaavan. Tosin ihmiset oirehtivat. Suomessakin masennuslääkkeiden käyttö on kymmenkertaistunut 1990-luvun alusta, ja nykyään 400&nbsp;000 suomalaista syö masennuslääkkeitä. Mutta se on tietysti lääketeollisuuden mieleen. Ja talous kasvaa.</p><p>Nykyisen talous- ja yhteiskuntajärjestelmän tiedetään tuoneen meille joskus paljon hyvää ja helpon elämän, joten haluamme yhä ripustautua siihen, vaikka koko ajan saamme todistusaineistoa järjestelmämme vääryydestä, epäoikeudenmukaisuudesta, suoranaisesta pahuudesta ja ylivertaisesta järjettömyydestä. Silti haluamme uskoa kaiken olevan hyvin. Emme halua miettiä epämiellyttäviä asioita.</p><p>Oli miten oli, kaikkein naurettavimmalta kuulostaa talouskasvun hokeminen. Nykyhallitus on sitä toistellut edeltäjiensä tavoin. Samoin näennäisoppositio. Lopputulos on, että maassa on edelleen 400&nbsp;000 työtöntä. Missä ovat ne kiky-sopimuksen, palkkojen jäädyttämisen sekä yritysverotuksen alentamisen dynaamiset vaikutukset, joiden piti auttaa maamme ennen näkemättömään kukoistukseen? Eivät missään, koska koko talousjärjestelmä on mieltä vailla. Tehtyjen työtuntien määrä ei ole kasvanut sitten 1990-luvun alun, mutta samassa ajassa tuottavuus on kaksinkertaistunut. Talouskasvun hyödyt ovat siis menneet hyvin harvoille. Käytännössä ne on jaettu osinkoina, bonuksina ja muina palkintoina omistamisesta tai johtajana olemisesta.</p><p>Muutos on välttämätön ja väistämätön. Tarvitsemme vakaan yhteiskunnan, joka perustuu kohtuuden vaatimukseen, ihmiskunnan solidaarisuuteen, tasa-arvoon sekä luonnon kunnioittamiseen ja siitä huolehtimiseen. Olisi helpompi sopeutua muutokseen, jos se voitaisiin toteuttaa vapaaehtoisesti ja vähitellen mukautuen. Lajityypillisesti ihminen vastustaa muutoksia, kunnes ne on aivan pakko toteuttaa. Mutta korvennummeko siinä vaiheessa jo elävältä, hukummeko nousevan merenpinnan alle vai kuolemmeko yli planeetan leviävissä sodissa ja levottomuuksissa? Ihmisen mielestä se on sen ajan murhe. Sellaisten miettiminen ei edistä talouskasvua, nykyajan jumalaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Talouskasvu loi työtä ja hyvinvointia silloin, kun länsimaisia yhteiskuntia rakennettiin. Kaikki piti tehdä, kun juuri mitään ei ollut. Ei riittävää tieverkostoa, ei tarpeeksi kouluja, sairaaloita tai muuta infrastruktuuria. Myös teollisuus lisääntyi, ja teollisuuteen tarvittiin työntekijöitä. Vähitellen yhteiskuntien perustoiminnot valmistuivat, tehtaita automatisoitiin, ja työ luonnollisesti väheni. Mutta jo vain oli huomattu, että aina kun ihmiskunnalle tulee uusia tarpeita, todellisia tai varta vasten luotuja, syntyy talouskasvua. Ympäristön tilasta ei oltu huolissaan. Tärkeintä oli, että saadaan tuotanto ja kulutus kasvuun.

Vähitellen alkoi kuulua yhä voimakkaammin äänenpainoin tietoja ympäristön tilan heikkenemisestä. Metsät kärsivät, sademetsiä tuhottiin, lajeja kuoli sukupuuttoon, jäätiköt alkoivat sulaa, valtameret täyttyivät muovista. Suurin syy tähän kaikkeen oli talousjärjestelmä, joka toimi vain kasvusta ja synnytti siten kasvupakon. Mainonnan avulla luotiin yhä uusia ja erikoisempia tarpeita, valmistettiin täysin käsittämätön määrä tavaraa, jota kuljeteltiin ristiin rastiin maapallon ääreltä toiselle. Tarkoituksella valmistettiin myös heikkolaatuista tavaraa, jotta kulutus ja tuotanto saataisiin kasvuun.

Jo vuosikymmenten ajan talouskasvupakon synnyttämät hyödyt olivat kasaantuneet hyvin harvoille rikkaille ja mahtaville suuromistajille. Tavallisella kansalla ei ollut edes rahaa, jolla se olisi ostanut valmistamaansa turhaa tuotantoa, jota se kuitenkin pakonomaisesti janosi mainonnan takia. Niinpä kansan piti ostaa tuotteet velaksi. Omistajien pankit myönsivät lainarahaa avokätisesti. Jos luottotiedot olivat menneet, sai rahaa pikavippifirmoilta. Jos ei maksanut velkojaan, pankki vei autot ja asunnot. Jos maksoi, piti tietysti maksaa myös korkokulut. Pikavippifirmat taas perivät niin korkeita korkoja, että harvalla oli mahdollisuutta maksaa vippejään takaisiin. Firmat laittoivatkin sitten perintätoimistot asialle. Jos halusi välttää ulosoton, oli pakko tehdä entistä enemmän töitä, joista maksettiin huonoa palkkaa ja jotka tappoivat lopulta joidenkin elämänilon kokonaan. Elämästä oli tullut pakonomaista suorittamista.

Monet valtiotkin aloittivat toimintojensa rahoittamisen suuromistajien pankeilta otettavilla lainoilla. Myös ne joutuivat maksamaan veloistaan korot, vaikka olisivat voineet itsekin rahoittaa toimintojaan ilman korkokuluja. Lisäksi valtiot, käytännössä siis tavalliset veronmaksajat, jopa pelastivat näitä pankkeja konkursseilta sen jälkeen, kun pankit olivat omalla hölmöllä toiminnallaan saaneet koko talousjärjestelmän täysin sekaisin.

Olisi voinut luulla, että jossain vaiheessa peli olisi vihelletty poikki. Eihän tuollaisessa yhteiskunnassa ole mitään järkeä. Mutta peli jatkuu yhä. Panoksena ovat ihmiset, etenkin heidän sosiaaliset suhteensa ja elämänlaatunsa, sekä luonnonvarat ja ympäristö. Tuotot ovat valtavia, kun tuotannontekijöitä riistetään surutta. Tuotot menevät suuromistajille, jotka hallitsevat koko valtavaa järjestelmää, johon on liitetty jo suurin osa maailmaa. Poliitikot ja sitä kautta valtiot ovat polvillaan omistajien lobbarien edessä. Niin sanotut kehitysmaat ovat täysin näiden rahan herrojen armoilla. Korruptio kukoistaa hallinnossa. Suuromistajat eivät piittaa siitä, mitä ihmisille tai ympäristölle tapahtuu, mutta yhdessä asiassa he hallitsevat suvereenisti jalon kierrättämisen taidon: he kierrättävät rahansa turvaan veroparatiiseihin kauas verottajan ulottumattomiin. Asevarusteluun he muistavat kuitenkin sijoittaa, koska ihmisiä hallitaan viime kädessä väkivaltakoneistojen avulla.

Talousjärjestelmä luo myös diskurssin. Juuri kukaan ei kyseenalaista sitä. Ajatuksetta toistellaan samoja, rituaalinomaisia hokemia talouskasvun autuudesta, vaikka ympärillä vallitsee yhä enenevissä määrin työttömyys, asunnottomuus, leipäjonot, velkavankeus, näköalattomuus, ryöstetyt ja saastutetut maat, metsät, vedet ja ilma. Kuljetaan yhä lähemmäs kohti täydellistä sosiaalista, ekologista ja ekonomista katastrofia, mutta harvaa se tuntuu haittaavan. Tosin ihmiset oirehtivat. Suomessakin masennuslääkkeiden käyttö on kymmenkertaistunut 1990-luvun alusta, ja nykyään 400 000 suomalaista syö masennuslääkkeitä. Mutta se on tietysti lääketeollisuuden mieleen. Ja talous kasvaa.

Nykyisen talous- ja yhteiskuntajärjestelmän tiedetään tuoneen meille joskus paljon hyvää ja helpon elämän, joten haluamme yhä ripustautua siihen, vaikka koko ajan saamme todistusaineistoa järjestelmämme vääryydestä, epäoikeudenmukaisuudesta, suoranaisesta pahuudesta ja ylivertaisesta järjettömyydestä. Silti haluamme uskoa kaiken olevan hyvin. Emme halua miettiä epämiellyttäviä asioita.

Oli miten oli, kaikkein naurettavimmalta kuulostaa talouskasvun hokeminen. Nykyhallitus on sitä toistellut edeltäjiensä tavoin. Samoin näennäisoppositio. Lopputulos on, että maassa on edelleen 400 000 työtöntä. Missä ovat ne kiky-sopimuksen, palkkojen jäädyttämisen sekä yritysverotuksen alentamisen dynaamiset vaikutukset, joiden piti auttaa maamme ennen näkemättömään kukoistukseen? Eivät missään, koska koko talousjärjestelmä on mieltä vailla. Tehtyjen työtuntien määrä ei ole kasvanut sitten 1990-luvun alun, mutta samassa ajassa tuottavuus on kaksinkertaistunut. Talouskasvun hyödyt ovat siis menneet hyvin harvoille. Käytännössä ne on jaettu osinkoina, bonuksina ja muina palkintoina omistamisesta tai johtajana olemisesta.

Muutos on välttämätön ja väistämätön. Tarvitsemme vakaan yhteiskunnan, joka perustuu kohtuuden vaatimukseen, ihmiskunnan solidaarisuuteen, tasa-arvoon sekä luonnon kunnioittamiseen ja siitä huolehtimiseen. Olisi helpompi sopeutua muutokseen, jos se voitaisiin toteuttaa vapaaehtoisesti ja vähitellen mukautuen. Lajityypillisesti ihminen vastustaa muutoksia, kunnes ne on aivan pakko toteuttaa. Mutta korvennummeko siinä vaiheessa jo elävältä, hukummeko nousevan merenpinnan alle vai kuolemmeko yli planeetan leviävissä sodissa ja levottomuuksissa? Ihmisen mielestä se on sen ajan murhe. Sellaisten miettiminen ei edistä talouskasvua, nykyajan jumalaa.

 

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

]]>
5 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258834-talouskasvusta-ei-ole-pelastajaksi#comments Kohtuus Sosiaaliset ongelmat Talouskasvu Työllisyys Ympäristöongelmat Mon, 30 Jul 2018 19:56:11 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258834-talouskasvusta-ei-ole-pelastajaksi
Mielekästä työtä vai masennusta? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258831-mielekasta-tyota-vai-masennusta <p>Jokaisella pitäisi olla oikeus mielekkääseen työhön. Työhön, josta saa sellaista palkkaa, että pärjää ilman sosiaalietuuksia, tai ainakin ilman toimeentulotukea. Suomessa kuitenkin on paljon sellaisia työläisiä joiden palkka on niin mitätön, että palkan lisäksi pitää voimavaroja käyttää toimeentulotuen hakemiseen, ja monenlaiseen muuhun &quot;kikkailuun&quot;, jotta pärjää.</p><p>Työn pitäisi olla mielekästä. Työn mielekkyys pitää sisällään sen, että pomo on sopivasti empaattinen ja reilu. Ketään ei pitäisi pakottaa olemaan paskahommissa paskan pomon alaisuudessa.&nbsp; Siten Suomessa kuitenkin toimitaan. Se on takuuvarmasti yksi syy siihen, että Suomessa on niin paljon masentuneita.</p><p>Töistä poisjäämisen, eli irtisanoutumisen, hyväksyttävänä syynä pitäisi voida olla: pomo oli paska, työilmapiiri oli paska, ja muut tuonkaltaiset tekijät. Jos joutuu tekemään töitä huonossa työilmapiirissä, ehkä jopa kiusattuna, niin sillä voi olla varsin vakavat seuraukset - siksi ketään ei pitäisi pakottaa vastenmielisiin työtehtäviin tai työpaikkoihin.</p><p>Olen varma, että on olemassa suuri joukko ihmisiä jotka tekevät vaikka niitä paskahommia, kunhan vain työilmapiiri on hyvä ja kannustava. Paskassa ilmapiirissä paskahommat johtavat ongelmiin, ehkä jopa mielenterveysongelmiin. Ne johtavat jopa niin pahoihin ongelmiin, että työntekijä ei paskapaikan paskahomman jälkeen enää töihin kykene - <a href="http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242948-pitaisiko-perustaa-itsemurha-sivusto-ei-kukaan-itseaan-huvikseen-tapa">ei ehkä kykene edes töitä hakemaan</a>.</p><p>Ongelmia joita joillakin työpaikoilla on ei ratkaista nykymallin pakoilla eikä karensseilla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jokaisella pitäisi olla oikeus mielekkääseen työhön. Työhön, josta saa sellaista palkkaa, että pärjää ilman sosiaalietuuksia, tai ainakin ilman toimeentulotukea. Suomessa kuitenkin on paljon sellaisia työläisiä joiden palkka on niin mitätön, että palkan lisäksi pitää voimavaroja käyttää toimeentulotuen hakemiseen, ja monenlaiseen muuhun "kikkailuun", jotta pärjää.

Työn pitäisi olla mielekästä. Työn mielekkyys pitää sisällään sen, että pomo on sopivasti empaattinen ja reilu. Ketään ei pitäisi pakottaa olemaan paskahommissa paskan pomon alaisuudessa.  Siten Suomessa kuitenkin toimitaan. Se on takuuvarmasti yksi syy siihen, että Suomessa on niin paljon masentuneita.

Töistä poisjäämisen, eli irtisanoutumisen, hyväksyttävänä syynä pitäisi voida olla: pomo oli paska, työilmapiiri oli paska, ja muut tuonkaltaiset tekijät. Jos joutuu tekemään töitä huonossa työilmapiirissä, ehkä jopa kiusattuna, niin sillä voi olla varsin vakavat seuraukset - siksi ketään ei pitäisi pakottaa vastenmielisiin työtehtäviin tai työpaikkoihin.

Olen varma, että on olemassa suuri joukko ihmisiä jotka tekevät vaikka niitä paskahommia, kunhan vain työilmapiiri on hyvä ja kannustava. Paskassa ilmapiirissä paskahommat johtavat ongelmiin, ehkä jopa mielenterveysongelmiin. Ne johtavat jopa niin pahoihin ongelmiin, että työntekijä ei paskapaikan paskahomman jälkeen enää töihin kykene - ei ehkä kykene edes töitä hakemaan.

Ongelmia joita joillakin työpaikoilla on ei ratkaista nykymallin pakoilla eikä karensseilla.

]]>
0 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258831-mielekasta-tyota-vai-masennusta#comments Masennus Mielenterveys Työllisyys Työn mielekkyys Työttömyys Mon, 30 Jul 2018 19:41:40 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258831-mielekasta-tyota-vai-masennusta
Hallituksen toimet ovat vain pieni juonenkäänne työllisyyden paranemisessa http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258752-hallituksen-toimet-ovat-vain-pieni-juonenkaanne-tyollisyyden-paranemisessa <p>Nyt kun Suomen työmarkkinoilla ovat selvät nousukauden elkeet, on alkanut spekulaatio siitä, mikä Suomen on vetänyt ylös. Jos asiaa hieman yksinkertaistaa, jokainen joka kehuu, kuinka heidän oma porukkansa on tehnyt oikeita päätöksiä nousun aikaansaamiseksi, puhuu hieman turhan suurella suulla.&nbsp;</p><p>Esimerkiksi hallituksen vahvasti ajama kiky -sopimus astui voimaan 1.2.2017. Kuitenkin nousun käynnistyminen yrityksissä oli <a href="http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224016-nousukausi-on-alkanut-oletko-valmis">selvästi nähtävissä jo syksyllä 2016&nbsp;</a>. Kuten EK:n ulkomaankaupan tilastoistakin näkee, niin vienti oli lähtenyt nousuun jo 2016. Kun ottaa huomioon, että vientitilasto on toteutunutta vientiä, niin on helppo vetää johtopäätös, että yrityksissä oli viimeistään vuoden 2016 keskivaiheilla havaittu viennin elpymistä.</p><p>Työmarkkinoiden kuumeneminen on ainakin tähän saaka ollut voimakkaasti riippuvaista viennistä. Vientiyritykset tarvitsevat huippusuhdanteessa paljon resursseja, joita ei kyetä käynnistämään tuosta vain. Siitä syystä niillä on paljon alihankintaa ja alihankkijoilla taas omat tarpeensa aina päivähoitopaikkojen ja koulujen rakentamiseen saakka.</p><p>Koska Suomi on edelleenkin hyvin vientivetoinen, ei poliittisilla päätöksillä ole useinkaan ratkaisevaa merkitystä työllisyyttä lisäävänä tai vähentävänä asiana. Työllisyyspolitiikalla voidaan tehokkaasti kyllä ohjata milaista työvoimaa on tarjolla, mutta työvoiman iso kysyntäpiikki syntyy Suomen ulkopuolella tapahtuvien asioiden seurauksena..</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt kun Suomen työmarkkinoilla ovat selvät nousukauden elkeet, on alkanut spekulaatio siitä, mikä Suomen on vetänyt ylös. Jos asiaa hieman yksinkertaistaa, jokainen joka kehuu, kuinka heidän oma porukkansa on tehnyt oikeita päätöksiä nousun aikaansaamiseksi, puhuu hieman turhan suurella suulla. 

Esimerkiksi hallituksen vahvasti ajama kiky -sopimus astui voimaan 1.2.2017. Kuitenkin nousun käynnistyminen yrityksissä oli selvästi nähtävissä jo syksyllä 2016 . Kuten EK:n ulkomaankaupan tilastoistakin näkee, niin vienti oli lähtenyt nousuun jo 2016. Kun ottaa huomioon, että vientitilasto on toteutunutta vientiä, niin on helppo vetää johtopäätös, että yrityksissä oli viimeistään vuoden 2016 keskivaiheilla havaittu viennin elpymistä.

Työmarkkinoiden kuumeneminen on ainakin tähän saaka ollut voimakkaasti riippuvaista viennistä. Vientiyritykset tarvitsevat huippusuhdanteessa paljon resursseja, joita ei kyetä käynnistämään tuosta vain. Siitä syystä niillä on paljon alihankintaa ja alihankkijoilla taas omat tarpeensa aina päivähoitopaikkojen ja koulujen rakentamiseen saakka.

Koska Suomi on edelleenkin hyvin vientivetoinen, ei poliittisilla päätöksillä ole useinkaan ratkaisevaa merkitystä työllisyyttä lisäävänä tai vähentävänä asiana. Työllisyyspolitiikalla voidaan tehokkaasti kyllä ohjata milaista työvoimaa on tarjolla, mutta työvoiman iso kysyntäpiikki syntyy Suomen ulkopuolella tapahtuvien asioiden seurauksena..

]]>
14 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258752-hallituksen-toimet-ovat-vain-pieni-juonenkaanne-tyollisyyden-paranemisessa#comments Kotimaa Kasvu Kiky Työllisyys Työttömyys Sat, 28 Jul 2018 07:18:22 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258752-hallituksen-toimet-ovat-vain-pieni-juonenkaanne-tyollisyyden-paranemisessa
Työntekijöille koulutusrahaa? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258744-tyontekijoille-koulutusrahaa <p>AKAVA on esittänyt, että töissä oleville pitäisi alkaa maksaa koulutusrahaa tonnin verran joka kolmas vuosi. Tuolla osaltaan taattaisiin se, että töissä olevien ammattitaito pysyy ajan tasalla. Toisaalta koulutusraha antaisi viestin, että ei pidä jäädä &quot;tuleen makaamaan&quot; vaan koko ajan pitää kouluttautua - se on nykyaikaa.</p><p>Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan AKAVAn esittämä malli on yksi hyvä mahdollisuus tukea työssäkäyviä ja auttaa heitä säilyttämään työpaikkansa ja ammattitaitonsa. Noin miljoona töissäkäydää ihmistä tarvitsee täydennyskoulutusta seuraavien kymmenen vuoden aikana.</p><p>Pitäisikö koulutusrahan rinnalla tukea myös työttömiä. Heitä joilla on vähemmän varoja kouluttautua. Vaikka työtön pääsisikin koulutukseen niin ainakin erilaisissa korttikoulutuksissa kortit pitää itse maksaa. Joillakin kursseilla pitää lunastaa useamman sadan euron kortit. Se voi olla monelle esteenä hakea koulutukseen.</p><p><strong>Ote TE-toimiston ilmoituksesta koskien erästä työvoimakoulutusta:</strong><br /><em>&quot;Kustannukset<br /><br />Koulutuksen osallistumismaksu on 322 &euro;. Hintaan sisältyy kortteihin liittyvät viranomaismaksut.&quot;</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> AKAVA on esittänyt, että töissä oleville pitäisi alkaa maksaa koulutusrahaa tonnin verran joka kolmas vuosi. Tuolla osaltaan taattaisiin se, että töissä olevien ammattitaito pysyy ajan tasalla. Toisaalta koulutusraha antaisi viestin, että ei pidä jäädä "tuleen makaamaan" vaan koko ajan pitää kouluttautua - se on nykyaikaa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan AKAVAn esittämä malli on yksi hyvä mahdollisuus tukea työssäkäyviä ja auttaa heitä säilyttämään työpaikkansa ja ammattitaitonsa. Noin miljoona töissäkäydää ihmistä tarvitsee täydennyskoulutusta seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Pitäisikö koulutusrahan rinnalla tukea myös työttömiä. Heitä joilla on vähemmän varoja kouluttautua. Vaikka työtön pääsisikin koulutukseen niin ainakin erilaisissa korttikoulutuksissa kortit pitää itse maksaa. Joillakin kursseilla pitää lunastaa useamman sadan euron kortit. Se voi olla monelle esteenä hakea koulutukseen.

Ote TE-toimiston ilmoituksesta koskien erästä työvoimakoulutusta:
"Kustannukset

Koulutuksen osallistumismaksu on 322 €. Hintaan sisältyy kortteihin liittyvät viranomaismaksut."

]]>
1 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258744-tyontekijoille-koulutusrahaa#comments Koulutusraha Työllisyys Työttömyys Työttömyysetuudet Sat, 28 Jul 2018 02:39:20 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258744-tyontekijoille-koulutusrahaa
Työllisyys, työttömyys , tilastot ja hallitus http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258707-tyollisyys-tyottomyys-tilastot-ja-hallitus <p>Korjatkaa ihmeessä jos tämä spekulaatio on väärässä.</p><p>Työllisyyden nousu on tietysti aina iloinen asia, mutta tilastoinnilla on aina oma roolinsa aina kun halutaan välittää jotain tiettyä viestiä.</p><p>Eikö ole niin että työllisyysprosentti lasketaan käytettävissä olevasta työvoimasta eikä koko populaatiosta. Eli &quot;rehelliset työttömät&quot;, sellaiset jotka tilastoissa lasketaan työttömiksi vaikuttavat, mutta sellaiset &quot;aktiiviset työttömät&quot; tai vaikkapa karenssilla olevat työttömät eivät ole työttömyystilastoja rumentamassa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Hatusta vedetty esimerkki prosenttipelistä.</strong></p><p>50 ihmistä joista työssä on 25 ja 25 työttömänä. Työllisyysprosentti on 50</p><p>25 työttömästä 15 täyttää aktiivisuusehdon, eli ei lasketa työttömäksi. 5 on vaikka karenssilla.</p><p>Työttömäksi lasketaan tilastossa 5, eli työllisyysprosentti lasketaankin nyt niin, että 30 ihmisestä 25 on töissä, eli 50% muuttui 83% työllisyysasteeksi. Vastaavasti työttömyysprosentti 50% tippui kuvitellun aktiivimallin ja karenssin yhteisvaikutuksesta huikean pieneen 17% tasoon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Korjatkaa ihmeessä jos tämä spekulaatio on väärässä.

Työllisyyden nousu on tietysti aina iloinen asia, mutta tilastoinnilla on aina oma roolinsa aina kun halutaan välittää jotain tiettyä viestiä.

Eikö ole niin että työllisyysprosentti lasketaan käytettävissä olevasta työvoimasta eikä koko populaatiosta. Eli "rehelliset työttömät", sellaiset jotka tilastoissa lasketaan työttömiksi vaikuttavat, mutta sellaiset "aktiiviset työttömät" tai vaikkapa karenssilla olevat työttömät eivät ole työttömyystilastoja rumentamassa.

 

Hatusta vedetty esimerkki prosenttipelistä.

50 ihmistä joista työssä on 25 ja 25 työttömänä. Työllisyysprosentti on 50

25 työttömästä 15 täyttää aktiivisuusehdon, eli ei lasketa työttömäksi. 5 on vaikka karenssilla.

Työttömäksi lasketaan tilastossa 5, eli työllisyysprosentti lasketaankin nyt niin, että 30 ihmisestä 25 on töissä, eli 50% muuttui 83% työllisyysasteeksi. Vastaavasti työttömyysprosentti 50% tippui kuvitellun aktiivimallin ja karenssin yhteisvaikutuksesta huikean pieneen 17% tasoon.

]]>
17 http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258707-tyollisyys-tyottomyys-tilastot-ja-hallitus#comments Aktiivimalli hallitus Työllisyys Työllisyysaste Työttömyys Fri, 27 Jul 2018 06:28:06 +0000 Mikko Kokko http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258707-tyollisyys-tyottomyys-tilastot-ja-hallitus
Suomi on nousussa! http://petrikokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258686-suomi-on-nousussa <p>Tässä on menty jo jonkin aikaa kasvavien työllisyyslukujen aikaa. Myös perustettavien yritysten määrä on nousussa, Tilastokeskus tänään: <a href="https://www.stat.fi/til/aly/2018/01/aly_2018_01_2018-07-26_tie_001_fi.html" title="https://www.stat.fi/til/aly/2018/01/aly_2018_01_2018-07-26_tie_001_fi.html">https://www.stat.fi/til/aly/2018/01/aly_2018_01_2018-07-26_tie_001_fi.html</a></p><p>Suomi on nousussa. Poliittinen oppositio mielelllään väittää, että tämä johtuu ainoastaan maailmanlaajuisesta talouskasvusta. Tässä yhteydessä on hyvä huomauttaa, että nykytilanne lähestyy aikoja ennen 1990-luvun alun suurta lamaa. Tässä välissä on ollut myös Nokian nousu ja sen vaikutus kansantalouteen,&nbsp; eikä silloinkaan tilanne korjaantunut niin voimakkaasti, kuten se&nbsp; nyt on tekemässä.&nbsp;</p><p>Historiallisen huonoksi haukutun hallituksen aikana tapahtuu historiallisen iso talousnousu. Siinäpä onkin miettimistä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tässä on menty jo jonkin aikaa kasvavien työllisyyslukujen aikaa. Myös perustettavien yritysten määrä on nousussa, Tilastokeskus tänään: https://www.stat.fi/til/aly/2018/01/aly_2018_01_2018-07-26_tie_001_fi.html

Suomi on nousussa. Poliittinen oppositio mielelllään väittää, että tämä johtuu ainoastaan maailmanlaajuisesta talouskasvusta. Tässä yhteydessä on hyvä huomauttaa, että nykytilanne lähestyy aikoja ennen 1990-luvun alun suurta lamaa. Tässä välissä on ollut myös Nokian nousu ja sen vaikutus kansantalouteen,  eikä silloinkaan tilanne korjaantunut niin voimakkaasti, kuten se  nyt on tekemässä. 

Historiallisen huonoksi haukutun hallituksen aikana tapahtuu historiallisen iso talousnousu. Siinäpä onkin miettimistä.

 

]]>
20 http://petrikokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258686-suomi-on-nousussa#comments Talous Työllisyys Yrittäjyys Thu, 26 Jul 2018 11:08:52 +0000 Petri Kokko http://petrikokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258686-suomi-on-nousussa
Perustulo vapauttaisi ihmiset toimimaan http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257899-perustulo-vapauttaisi-ihmiset-toimimaan <p>Suomessa on keskusteltu 1980-luvun alusta lähtien, pitäisikö maassamme ottaa käyttöön perustulo korvaamaan suurin osa sosiaaliturvaa. Perustulolle on löytynyt puolustajia eri puolueista, mutta ei riittävän merkittävissä määrin. Yleistäen voidaan sanoa, että mitä enemmän valtaa puolueella on, sitä pienempää on perustulon kannatus puolueen kansanedustajien keskuudessa. Valtaa pitävät kun tekevät kovin harvoin vallankumouksellisia uudistuksia.</p><p>Yleisin syy perustulon tyrmäämiseen on rahoitus. Perustuloa pidetään kalliina järjestelmänä. Toteuttamistapoja on kuitenkin monia, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä etukäteen huomioimaan. Perustulon kalleuteen on oikeasti vaikea vedota. Mutta &rdquo;ei ole varaa&rdquo; on nykyajan suosikkivastaus kaikkeen, mitä valtion pitäisi rahoittaa. Valtiota on myös köyhdytetty määrätietoisesti esim. valtionyhtiöiden ja muun kansallisomaisuuden myymisellä sekä verotuloja vähentämällä. Kyse ei silti ole pelkästään rahan määrästä, vaan myös siitä, millaisiin kohteisiin valtion rahaa halutaan käyttää.</p><p>Perustulomalleja on monia. Yleensä perustulon ulkopuolelle jätetään asumistuki ja toimeentulotuki. Olennaista on kuitenkin, että perustulo maksetaan kaikille 18 vuotta täyttäneille, joissain versioissa vain työikäisille. Itse pitäisin selkeimpänä, että perustulo maksetaan kaikille täysi-ikäisille. Ansiotulojen tai eläkkeiden kasvaessa perustuloa verotettaisiin tietysti asteittain pois, ja sovitun rajan yli ansaitsevilta perustulo verotettaisiin kokonaan pois.</p><p>Väitän, että suurin syy perustulon epäsuosioon on, että se on täysin päinvastainen kuin nykyinen aktiivimalli, eli perustulo on ehdottoman vastikkeeton, ja siinä piilee myös sen suurin potentiaali. Nykyajan Suomessa työttömät halutaan pitää toimettomina, koska kaikenlainen oikea aktiivisuus vie työttömyyspäivärahan, osa-aikatyöstä seuraa valtava paperisota ja selvittely, eikä oikein uskalla harrastaakaan mitään, ettei viedä korvauksia. Opiskelun aloittamisessa tai yrityksen perustamisessa menee taas kaikki täysin uusiksi, ja tulevaisuus on hyvin epävarmaa. Kaikenlainen epävarmuus toimeentulosta yhdistettynä velvoitteeseen todistella omaa aktiivisuuttaan työnhakijana aiheuttaa toivottomuuden tunnetta ja saa monet jättäytymään kaiken toiminnan ulkopuolelle.</p><p>Perustulo vapauttaisi ihmiset toimimaan. Työntekijän ja pienyrittäjän välinen raja menettäisi merkityksensä. Ei olisi merkitystä silläkään oletko työtön, opiskelija tai eläkeläinen. Turha työttömien syyllistäminen loppuisi, ja he voisivat alkaa tehdä sitä, mikä tuntuu oikeimmalta. Valtava luovuus- ja yritteliäisyyspotentiaali vapautuisi käyttöön. Pidän todennäköisenä, että ihmiset aktivoituisivat ennen näkemättömästi ja yrityselämä alkaisi kukoistaa ihan toisella tavalla kuin tähän asti. Ihmettelen, miksi tämä ei kaikille sovi. Arvaan syyn olevan se, että työttömät nähdään ihmismassana, jossa ei edes ajatella olevan mitään potentiaalia mihinkään. Heitä pidetään velttoina ja omaa syytään työttöminä, jotka eivät missään olosuhteissa haluakaan tehdä mitään. Jos näin ajatellaan, meillä tulee jatkossakin olemaan lähes puoli miljoonaa työtöntä. Koko lähestymistapa asiaan pitää muuttaa. Se voi olla vaikeaa, mutta välttämätöntä.</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on keskusteltu 1980-luvun alusta lähtien, pitäisikö maassamme ottaa käyttöön perustulo korvaamaan suurin osa sosiaaliturvaa. Perustulolle on löytynyt puolustajia eri puolueista, mutta ei riittävän merkittävissä määrin. Yleistäen voidaan sanoa, että mitä enemmän valtaa puolueella on, sitä pienempää on perustulon kannatus puolueen kansanedustajien keskuudessa. Valtaa pitävät kun tekevät kovin harvoin vallankumouksellisia uudistuksia.

Yleisin syy perustulon tyrmäämiseen on rahoitus. Perustuloa pidetään kalliina järjestelmänä. Toteuttamistapoja on kuitenkin monia, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä etukäteen huomioimaan. Perustulon kalleuteen on oikeasti vaikea vedota. Mutta ”ei ole varaa” on nykyajan suosikkivastaus kaikkeen, mitä valtion pitäisi rahoittaa. Valtiota on myös köyhdytetty määrätietoisesti esim. valtionyhtiöiden ja muun kansallisomaisuuden myymisellä sekä verotuloja vähentämällä. Kyse ei silti ole pelkästään rahan määrästä, vaan myös siitä, millaisiin kohteisiin valtion rahaa halutaan käyttää.

Perustulomalleja on monia. Yleensä perustulon ulkopuolelle jätetään asumistuki ja toimeentulotuki. Olennaista on kuitenkin, että perustulo maksetaan kaikille 18 vuotta täyttäneille, joissain versioissa vain työikäisille. Itse pitäisin selkeimpänä, että perustulo maksetaan kaikille täysi-ikäisille. Ansiotulojen tai eläkkeiden kasvaessa perustuloa verotettaisiin tietysti asteittain pois, ja sovitun rajan yli ansaitsevilta perustulo verotettaisiin kokonaan pois.

Väitän, että suurin syy perustulon epäsuosioon on, että se on täysin päinvastainen kuin nykyinen aktiivimalli, eli perustulo on ehdottoman vastikkeeton, ja siinä piilee myös sen suurin potentiaali. Nykyajan Suomessa työttömät halutaan pitää toimettomina, koska kaikenlainen oikea aktiivisuus vie työttömyyspäivärahan, osa-aikatyöstä seuraa valtava paperisota ja selvittely, eikä oikein uskalla harrastaakaan mitään, ettei viedä korvauksia. Opiskelun aloittamisessa tai yrityksen perustamisessa menee taas kaikki täysin uusiksi, ja tulevaisuus on hyvin epävarmaa. Kaikenlainen epävarmuus toimeentulosta yhdistettynä velvoitteeseen todistella omaa aktiivisuuttaan työnhakijana aiheuttaa toivottomuuden tunnetta ja saa monet jättäytymään kaiken toiminnan ulkopuolelle.

Perustulo vapauttaisi ihmiset toimimaan. Työntekijän ja pienyrittäjän välinen raja menettäisi merkityksensä. Ei olisi merkitystä silläkään oletko työtön, opiskelija tai eläkeläinen. Turha työttömien syyllistäminen loppuisi, ja he voisivat alkaa tehdä sitä, mikä tuntuu oikeimmalta. Valtava luovuus- ja yritteliäisyyspotentiaali vapautuisi käyttöön. Pidän todennäköisenä, että ihmiset aktivoituisivat ennen näkemättömästi ja yrityselämä alkaisi kukoistaa ihan toisella tavalla kuin tähän asti. Ihmettelen, miksi tämä ei kaikille sovi. Arvaan syyn olevan se, että työttömät nähdään ihmismassana, jossa ei edes ajatella olevan mitään potentiaalia mihinkään. Heitä pidetään velttoina ja omaa syytään työttöminä, jotka eivät missään olosuhteissa haluakaan tehdä mitään. Jos näin ajatellaan, meillä tulee jatkossakin olemaan lähes puoli miljoonaa työtöntä. Koko lähestymistapa asiaan pitää muuttaa. Se voi olla vaikeaa, mutta välttämätöntä.

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

 

]]>
4 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257899-perustulo-vapauttaisi-ihmiset-toimimaan#comments Perustulo Pk-yritykset Työllisyys Työttömyys Thu, 05 Jul 2018 19:23:58 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257899-perustulo-vapauttaisi-ihmiset-toimimaan
Hakusessa aktiivimallin kustannukset ja vaikutukset http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257599-hakusessa-aktiivimallin-kustannukset-ja-vaikutukset <p>Tehtiin poikien kanssa silleen vähän tyhmästi aktiivimalli kakkonen, että<a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201806282201041146_pi.shtml"> kustannus- ja työllisyysarvioita ei ole ollenkaan. </a></p><p>Työministeri Lindström toteaakin analyyttisesti että <strong><em>&quot;Vaikea arvioida, mikä mahtaa olla se resurssitarve.&nbsp;Kyllä tässä pyrkimyksenä on vähentää byrokratiaa.&nbsp;Aina kun on byrokratiaa, se tarkoittaa, että siellä on paljon työntekijöitä tekemässä asioita.&quot;</em></strong></p><p>Arvioita tarvittavan työvoiman määrästä työministeri ei kuitenkaan pysty kertomaan, mutta toteaa selviönä että työvoimaa työvoimahallinnossa ainakin tarvitaan.&nbsp;<strong><em>&quot;On ilman muuta selvää, että joka kerta kun me on tehty ja tehdään jokin lakimuutos, jossa tulee jotain velvoittavuutta ja jotain tarkastellaan, se sitoo työvoimaa&quot;</em></strong></p><p>Eli resursseja tarvitaan mutta ei ole hajuakaan että kuinka paljon. Aktiivimalli ykkösestäkin on vielä faktat ja seuraukset hakusessa, joten ministeri toteaakin avoimesti että <strong><em>&quot;Ei vieläkään edes tiedetä kaikkia vaikutuksia aikaisemmin tehdyistä toimenpiteistä.&quot; </em></strong></p><p>Lopuksi työministeri tiivistää yhteen lauseeseen hallituksen lainsäädäntötyön ytimen: <strong><em>&quot;Ne ovat hyvin sinnepäin arvioita&quot;</em></strong></p><p>Se on käynyt selväksi että&nbsp;tällä hallituksella on se liike ollut koko ajan päämäärää tärkeämpää.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tehtiin poikien kanssa silleen vähän tyhmästi aktiivimalli kakkonen, että kustannus- ja työllisyysarvioita ei ole ollenkaan.

Työministeri Lindström toteaakin analyyttisesti että "Vaikea arvioida, mikä mahtaa olla se resurssitarve. Kyllä tässä pyrkimyksenä on vähentää byrokratiaa. Aina kun on byrokratiaa, se tarkoittaa, että siellä on paljon työntekijöitä tekemässä asioita."

Arvioita tarvittavan työvoiman määrästä työministeri ei kuitenkaan pysty kertomaan, mutta toteaa selviönä että työvoimaa työvoimahallinnossa ainakin tarvitaan. "On ilman muuta selvää, että joka kerta kun me on tehty ja tehdään jokin lakimuutos, jossa tulee jotain velvoittavuutta ja jotain tarkastellaan, se sitoo työvoimaa"

Eli resursseja tarvitaan mutta ei ole hajuakaan että kuinka paljon. Aktiivimalli ykkösestäkin on vielä faktat ja seuraukset hakusessa, joten ministeri toteaakin avoimesti että "Ei vieläkään edes tiedetä kaikkia vaikutuksia aikaisemmin tehdyistä toimenpiteistä."

Lopuksi työministeri tiivistää yhteen lauseeseen hallituksen lainsäädäntötyön ytimen: "Ne ovat hyvin sinnepäin arvioita"

Se on käynyt selväksi että tällä hallituksella on se liike ollut koko ajan päämäärää tärkeämpää. 

]]>
7 http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257599-hakusessa-aktiivimallin-kustannukset-ja-vaikutukset#comments Aktiivimalli hallitus Työllisyys Työministeri Fri, 29 Jun 2018 09:28:30 +0000 Mikko Kokko http://mikkokokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257599-hakusessa-aktiivimallin-kustannukset-ja-vaikutukset
Tilinpäätös http://akiruotsala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257438-tilinpaatos <p>Tilinpäätös on sana joka liitetään yrityksiin ja kuntiin silloin kun katsahdetaan menneeseen arvioiden tehtyä työtä, onnistumisia ja epäonnistumisia. Kun oma virkasuhteeni Merikarvian kuntaan päättyy 1.7. alkaen, on myös omalla kohdallani syytä tarkastella tätä neljää vuotta jonka olen saanut palvella Merikarviaa ja merikarvialaisia. Ensimmäiset vuodet toimiessani kunnan hallintopäällikkönä tutustuin vastuualueenani kunnan hallintoon, henkilöstöön ja talouteen. Opin, että Merikarvian talouden kivijalka on tarkka budjettikuri ja pyrkimys korjata asiat heti ilman kasaantuvaa korjausvelkaa. Opin, että Merikarvian suurin puolue on Merikarvia-puolue, johon kuuluu päättäjiä kaikista ryhmistä. Tätä keskinäistä luottamusta kannattaa vaalia sillä liian monen kunnan ja kaupungin päätöksenteko on rampautunut riitelyyn. Tärkein oppi kuitenkin oli, että kunnan tärkein resurssi on osaava ja sitoutunut henkilöstö, siivoojasta aina kunnanviraston kulmahuoneeseen, joka hoitaa omaa tehtäväänsä kuin omaa yritystään. Tästä porukasta Merikarvia voi olla aidosti ylpeä.</p><p>Keväällä 2016 päädyin kehittämispäällikön suuriin saappaisiin. Kehittämispäällikön tehtäviin kuului markkinoinnin, hankkeiden, matkailun ja hallinnon kehittämisen ohella yritysyhteistyö ja työllisyysasiat. Tämän ohella kesäkuussa 2016 sain valtuustolta erityistehtävän: Merikarvian laskeva asukasluku olisi saatava taitettua. Totesin vastauksessani valtuustolle, että asukasluvun kasvattaminen ei ole mikään yksittäinen toimenpide tai temppu, vaan seurausta eri tekijöiden yhteensovittamisesta.&nbsp; Lisäksi yksilön sijoittuminen ei ole aina kiinni kunnan tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Kuitenkaan passiiviset kunnat eivät ainakaan menesty tässä kilpailussa. Näkemykseni mukaan ihmisen sijoittumiseen vaikuttaa karkeasti kolme tekijää: 1) Kovat tekijät, joita ovat mm. työpaikka- ja koulutustarjonta, palkkataso, sekä kunnan sijainti- ja saavutettavuus 2) Pehmeät tekijät, eli perhe ja ystävät, kotiseutuidentiteetti, maine ja mielikuva, sekä alueen ilmapiiri ja elämäntyyli 3) Kolmannet tekijät, jotka ovat kodin ja työpaikan väliin jääviä asioita jotka ovat merkityksellisiä oman elämäntyylin kannalta kuten harrastusmahdollisuudet ja kohtaamispaikat. Näiden tekijöiden perusteella totesimme, että Merikarvialla moni asia on hyvin, mutta paikkakunnan tunnettuuden parantamiseksi ja yritystoiminnan kehittämiseksi tulisi tehdä asioita paremmin. Yrittäjyys luo työtä ja markkinointi tuo Merikarvian ihmisten mieliin ja kahvipöytäkeskusteluihin. Tämä oli oman työni lähtökohta. Mainittakoon, että vuonna 2017 Satakunnan asukasluku väheni kaikissa muissa kunnissa paitsi Raumalla ja Eurajoella. Vähiten, vain 7 henkeä se väheni Merikarvialla. Tätä voidaan pitää vinoutuneen ikärakenteen ja &rdquo;kuolevan kunnan&rdquo; statuksen omaavan Merikarvian osalta varsinaisena torjuntavoittona.</p><p>Tänään Merikarvia tunnetaan varmasti Suomen joka kolkassa. Rohkeat ja positiiviset markkinointitempaukset ovat tehneet Satakunnan kätketyn helmen todella tunnetuksi eikä sana keskiverto kuvaa Merikarviaa millään muotoa. Tunteet joita pieni merenrantapitäjämme herättää ovat aina vahvoja.&nbsp; Uusi kummallisen kodikas brändi kerää kehuja ja paitakauppa käy kuumana. Merikarvian aktiiviseen kesään on tullut Kutujytän, Merikarvianjokipäivän ja voimamiesten mukana uutta säpinää ja lisää näkyvyyttä. Sosiaalinen media on otettu parissa vuodessa rytinällä haltuun: facebook-sivujamme seuraa tänään yli 4200 ihmistä ja ne ovat varmasti maakunnan aktiivisimmat; Instagram tulee perässä. Mysteerilaatikko ja Meidänmerikarvia-mobiilipeli ovat tuoneet kuntalaiset mukaan osallistumaan ja kehittämään.</p><p>Hienoja muistoja, hienoja asioita, hienoja ihmisiä.</p><p>Kun otin yrityskehittäjän tehtävät vastaan keväällä 2016 Merikarvia palkittiin Suomen yrittäjien elinkeinopoliittisessa mittaristossa pienten kuntien sarjassa 4. palkinnolla. Tähän minulla ei ollut osaa eikä arpaa. Tulos oli hyvä, mutta päätin, että mikäli se minusta riippuu otamme nuo kolme päänahkaa, jotka olivat tuolloin Merikarvian edellä. Näin kävikin ja Suomen parhaan yrittäjäkunnan tittelin Merikarvialta vei ainoastaan Muurame, joka väestökadon seurauksena putosi pienten kuntien sarjaan. Itselleni hopeasija oli hieno tunnustus: yrittäjien vastausmäärä nousi yli puolella ja vastauskeskiarvojen nousu kertoi, että Merikarvia oli ottanut ison harppauksen eteenpäin yrittäjäystävällisyydessä. Tällä tiellä kannattaa edelleen pysyä!</p><p>Vastuu työllisyysasioista on pitänyt nöyränä työssäni. Eri kohtaamiset työttömiksi joutuneiden kuntalaisten kanssa ovat tuoneet työhöni paljon inhimillisyyttä. Toisaalta se, että on saanut olla mukana auttamassa ihmisiä eteenpäin: saamaan sen ensimmäisen työpaikan tai elämästä uudelleen kiinni pitkän työttömyysputken jälkeen, on kertonut toivosta: koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa alusta. Merikarvian työttömyysprosentti oli pahimmillaan Satakunnan kärkeä joulukuussa 2016, yhteensä 16,3 prosenttia. Voin hyvillä mielin jättää nämäkin rukkaset seuraajalleni todeten, että toukokuussa 2018 Merikarvian työttömyysprosentti oli pudonnut alle 10:n ollen enää 9,7. Työn tekeminen kannattaa.</p><p>Itse tunnen suurta kiitollisuutta, että olen saanut tehdä töitä hienojen ihmisten, työtovereiden, yrittäjien, päättäjien, yhteistyökumppaneiden ja eri yhdistysaktiivien kanssa. Olen kantanut Merikarvian värejä ylpeydellä ja pyrkinyt rakentamaan siltoja ihmisten välille. Työni olen tehnyt vain kuten osaan ja sellaisena kuin olen: täysillä ja täydestä sydämestä.</p><p>Tulevaisuudesta en tiedä, mutta eteenpäin minua kantavat ne hyvät muistot, joita olen saanut kanssanne kerätä. Hymyillään kun tavataan!</p><p>Aki</p><p>&nbsp;</p><p><em>Ja Jumala sanoi: &quot;Toisille annan toiset askareet,</em></p><p><em>vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet.</em></p><p><em>Sillä kaikilla ihmisillä on niin ikävää päällä maan,</em></p><p><em>ja kaarisillalle tulevat he ahdistuksessaan.</em></p><p><em>Tee silta ylitse syvyyden, tee, kaarisilta tee,</em></p><p><em>joka kunniaani loistaa ja valoa säteilee.&quot;</em></p><p>&nbsp;</p><p><em>Minä sanoin: &quot;He tulevat raskain saappain, multa-anturoin -</em></p><p><em>miten sillan kyllin kantavan ja kirkkaan tehdä voin,</em></p><p><em>sitä ettei tahraa eikä särje jalat kulkijain?&quot;</em></p><p>&nbsp;</p><p><em>Ja Jumala sanoi: &quot;Verellä ja kyynelillä vain.</em></p><p><em>Sinun sydämesi on lujempi kuin vuorimalmit maan -</em></p><p><em>pane kappale silta-arkkuun, niin saat sillan kantamaan.</em></p><p><em>Pane kappale niiden sydämistä, joita rakastat,</em></p><p><em>he antavat kyllä anteeksi, jos sillan rakennat.</em></p><p><em>Tee silta Jumalan kunniaksi, kaarisilta tee,</em></p><p><em>joka syvyyden yli lakkaamatta valoa säteilee.</em></p><p><em>Älä salpaa surua luotasi, kun kaarisiltaa teet:</em></p><p><em>ei mikään kimalla kauniimmin kuin puhtaat kyyneleet.&quot;</em></p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Aale Tynni: Kaarisilta</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tilinpäätös on sana joka liitetään yrityksiin ja kuntiin silloin kun katsahdetaan menneeseen arvioiden tehtyä työtä, onnistumisia ja epäonnistumisia. Kun oma virkasuhteeni Merikarvian kuntaan päättyy 1.7. alkaen, on myös omalla kohdallani syytä tarkastella tätä neljää vuotta jonka olen saanut palvella Merikarviaa ja merikarvialaisia. Ensimmäiset vuodet toimiessani kunnan hallintopäällikkönä tutustuin vastuualueenani kunnan hallintoon, henkilöstöön ja talouteen. Opin, että Merikarvian talouden kivijalka on tarkka budjettikuri ja pyrkimys korjata asiat heti ilman kasaantuvaa korjausvelkaa. Opin, että Merikarvian suurin puolue on Merikarvia-puolue, johon kuuluu päättäjiä kaikista ryhmistä. Tätä keskinäistä luottamusta kannattaa vaalia sillä liian monen kunnan ja kaupungin päätöksenteko on rampautunut riitelyyn. Tärkein oppi kuitenkin oli, että kunnan tärkein resurssi on osaava ja sitoutunut henkilöstö, siivoojasta aina kunnanviraston kulmahuoneeseen, joka hoitaa omaa tehtäväänsä kuin omaa yritystään. Tästä porukasta Merikarvia voi olla aidosti ylpeä.

Keväällä 2016 päädyin kehittämispäällikön suuriin saappaisiin. Kehittämispäällikön tehtäviin kuului markkinoinnin, hankkeiden, matkailun ja hallinnon kehittämisen ohella yritysyhteistyö ja työllisyysasiat. Tämän ohella kesäkuussa 2016 sain valtuustolta erityistehtävän: Merikarvian laskeva asukasluku olisi saatava taitettua. Totesin vastauksessani valtuustolle, että asukasluvun kasvattaminen ei ole mikään yksittäinen toimenpide tai temppu, vaan seurausta eri tekijöiden yhteensovittamisesta.  Lisäksi yksilön sijoittuminen ei ole aina kiinni kunnan tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Kuitenkaan passiiviset kunnat eivät ainakaan menesty tässä kilpailussa. Näkemykseni mukaan ihmisen sijoittumiseen vaikuttaa karkeasti kolme tekijää: 1) Kovat tekijät, joita ovat mm. työpaikka- ja koulutustarjonta, palkkataso, sekä kunnan sijainti- ja saavutettavuus 2) Pehmeät tekijät, eli perhe ja ystävät, kotiseutuidentiteetti, maine ja mielikuva, sekä alueen ilmapiiri ja elämäntyyli 3) Kolmannet tekijät, jotka ovat kodin ja työpaikan väliin jääviä asioita jotka ovat merkityksellisiä oman elämäntyylin kannalta kuten harrastusmahdollisuudet ja kohtaamispaikat. Näiden tekijöiden perusteella totesimme, että Merikarvialla moni asia on hyvin, mutta paikkakunnan tunnettuuden parantamiseksi ja yritystoiminnan kehittämiseksi tulisi tehdä asioita paremmin. Yrittäjyys luo työtä ja markkinointi tuo Merikarvian ihmisten mieliin ja kahvipöytäkeskusteluihin. Tämä oli oman työni lähtökohta. Mainittakoon, että vuonna 2017 Satakunnan asukasluku väheni kaikissa muissa kunnissa paitsi Raumalla ja Eurajoella. Vähiten, vain 7 henkeä se väheni Merikarvialla. Tätä voidaan pitää vinoutuneen ikärakenteen ja ”kuolevan kunnan” statuksen omaavan Merikarvian osalta varsinaisena torjuntavoittona.

Tänään Merikarvia tunnetaan varmasti Suomen joka kolkassa. Rohkeat ja positiiviset markkinointitempaukset ovat tehneet Satakunnan kätketyn helmen todella tunnetuksi eikä sana keskiverto kuvaa Merikarviaa millään muotoa. Tunteet joita pieni merenrantapitäjämme herättää ovat aina vahvoja.  Uusi kummallisen kodikas brändi kerää kehuja ja paitakauppa käy kuumana. Merikarvian aktiiviseen kesään on tullut Kutujytän, Merikarvianjokipäivän ja voimamiesten mukana uutta säpinää ja lisää näkyvyyttä. Sosiaalinen media on otettu parissa vuodessa rytinällä haltuun: facebook-sivujamme seuraa tänään yli 4200 ihmistä ja ne ovat varmasti maakunnan aktiivisimmat; Instagram tulee perässä. Mysteerilaatikko ja Meidänmerikarvia-mobiilipeli ovat tuoneet kuntalaiset mukaan osallistumaan ja kehittämään.

Hienoja muistoja, hienoja asioita, hienoja ihmisiä.

Kun otin yrityskehittäjän tehtävät vastaan keväällä 2016 Merikarvia palkittiin Suomen yrittäjien elinkeinopoliittisessa mittaristossa pienten kuntien sarjassa 4. palkinnolla. Tähän minulla ei ollut osaa eikä arpaa. Tulos oli hyvä, mutta päätin, että mikäli se minusta riippuu otamme nuo kolme päänahkaa, jotka olivat tuolloin Merikarvian edellä. Näin kävikin ja Suomen parhaan yrittäjäkunnan tittelin Merikarvialta vei ainoastaan Muurame, joka väestökadon seurauksena putosi pienten kuntien sarjaan. Itselleni hopeasija oli hieno tunnustus: yrittäjien vastausmäärä nousi yli puolella ja vastauskeskiarvojen nousu kertoi, että Merikarvia oli ottanut ison harppauksen eteenpäin yrittäjäystävällisyydessä. Tällä tiellä kannattaa edelleen pysyä!

Vastuu työllisyysasioista on pitänyt nöyränä työssäni. Eri kohtaamiset työttömiksi joutuneiden kuntalaisten kanssa ovat tuoneet työhöni paljon inhimillisyyttä. Toisaalta se, että on saanut olla mukana auttamassa ihmisiä eteenpäin: saamaan sen ensimmäisen työpaikan tai elämästä uudelleen kiinni pitkän työttömyysputken jälkeen, on kertonut toivosta: koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa alusta. Merikarvian työttömyysprosentti oli pahimmillaan Satakunnan kärkeä joulukuussa 2016, yhteensä 16,3 prosenttia. Voin hyvillä mielin jättää nämäkin rukkaset seuraajalleni todeten, että toukokuussa 2018 Merikarvian työttömyysprosentti oli pudonnut alle 10:n ollen enää 9,7. Työn tekeminen kannattaa.

Itse tunnen suurta kiitollisuutta, että olen saanut tehdä töitä hienojen ihmisten, työtovereiden, yrittäjien, päättäjien, yhteistyökumppaneiden ja eri yhdistysaktiivien kanssa. Olen kantanut Merikarvian värejä ylpeydellä ja pyrkinyt rakentamaan siltoja ihmisten välille. Työni olen tehnyt vain kuten osaan ja sellaisena kuin olen: täysillä ja täydestä sydämestä.

Tulevaisuudesta en tiedä, mutta eteenpäin minua kantavat ne hyvät muistot, joita olen saanut kanssanne kerätä. Hymyillään kun tavataan!

Aki

 

Ja Jumala sanoi: "Toisille annan toiset askareet,

vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet.

Sillä kaikilla ihmisillä on niin ikävää päällä maan,

ja kaarisillalle tulevat he ahdistuksessaan.

Tee silta ylitse syvyyden, tee, kaarisilta tee,

joka kunniaani loistaa ja valoa säteilee."

 

Minä sanoin: "He tulevat raskain saappain, multa-anturoin -

miten sillan kyllin kantavan ja kirkkaan tehdä voin,

sitä ettei tahraa eikä särje jalat kulkijain?"

 

Ja Jumala sanoi: "Verellä ja kyynelillä vain.

Sinun sydämesi on lujempi kuin vuorimalmit maan -

pane kappale silta-arkkuun, niin saat sillan kantamaan.

Pane kappale niiden sydämistä, joita rakastat,

he antavat kyllä anteeksi, jos sillan rakennat.

Tee silta Jumalan kunniaksi, kaarisilta tee,

joka syvyyden yli lakkaamatta valoa säteilee.

Älä salpaa surua luotasi, kun kaarisiltaa teet:

ei mikään kimalla kauniimmin kuin puhtaat kyyneleet."

                                         

Aale Tynni: Kaarisilta

]]>
0 http://akiruotsala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257438-tilinpaatos#comments Aki Ruotsala Merikarvia Satakunta Työllisyys Yrittäjyys Thu, 28 Jun 2018 12:05:00 +0000 Aki Ruotsala http://akiruotsala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257438-tilinpaatos
Pitääkö irtisanomissuojaa heikentää? + aktiivimalli 2 ym. http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257517-pitaako-irtisanomissuojaa-heikentaa-aktiivimalli-2-ym <p>Hallitus suunnittelee monenlaisia toimia työttömyyden vähentämiseksi, työllisyystilanteen parantamiseksi, työllisyysasteen nostamiseksi. Yhtenä keinona on tulossa mahdollisuus solmia nuorten, alle 30-vuotiaiden kanssa, määräaikaisia työsopimuksia ilman perusteita.</p><p>Muita keinoja ovat ainakin irtisanomisten helpottaminen pienissä yhtiöissä ja ns. aktiivimalli kakkonen joka velvoittaisi työttömän hakemaan riittävän montaa hänelle soveltuvaa työpaikkaa tietyn ajan kuluessa.</p><p>Ellei muuta niin ainakin byrokraatteja esitys tulee työllistämään. Hallituksen toimissa mielestäni näkyy hyvin se, että pääministerillä on yrittäjätaustaa PK-sektorilta. Sipilä on kuitenkin ollut alalla jota on aika vaikea verrata valta-aloihin, ja siksi ehkä esitetyt keinot moni kokeekin huonoiksi. Se mikä sopii IT-alalle ei välttämättä sovellut lainkaan teollisuuteen. SAK suunnitteleekin vastatoimia - jäävätkö ne pelkiksi mielenilmauksiksi jää nähtäväksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus suunnittelee monenlaisia toimia työttömyyden vähentämiseksi, työllisyystilanteen parantamiseksi, työllisyysasteen nostamiseksi. Yhtenä keinona on tulossa mahdollisuus solmia nuorten, alle 30-vuotiaiden kanssa, määräaikaisia työsopimuksia ilman perusteita.

Muita keinoja ovat ainakin irtisanomisten helpottaminen pienissä yhtiöissä ja ns. aktiivimalli kakkonen joka velvoittaisi työttömän hakemaan riittävän montaa hänelle soveltuvaa työpaikkaa tietyn ajan kuluessa.

Ellei muuta niin ainakin byrokraatteja esitys tulee työllistämään. Hallituksen toimissa mielestäni näkyy hyvin se, että pääministerillä on yrittäjätaustaa PK-sektorilta. Sipilä on kuitenkin ollut alalla jota on aika vaikea verrata valta-aloihin, ja siksi ehkä esitetyt keinot moni kokeekin huonoiksi. Se mikä sopii IT-alalle ei välttämättä sovellut lainkaan teollisuuteen. SAK suunnitteleekin vastatoimia - jäävätkö ne pelkiksi mielenilmauksiksi jää nähtäväksi.

]]>
3 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257517-pitaako-irtisanomissuojaa-heikentaa-aktiivimalli-2-ym#comments Aktiivimalli Byrokatia Byrokratia Kiky SAK Työllisyys Thu, 28 Jun 2018 03:51:16 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257517-pitaako-irtisanomissuojaa-heikentaa-aktiivimalli-2-ym
Yli 90 000 työllistä enemmän http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257434-yli-90-000-tyollista-enemman <p>Tilastokeskuksen <a href="http://www.stat.fi/til/tyti/2018/05/tyti_2018_05_2018-06-26_tie_001_fi.html">mukaan</a> Suomessa on yli 90 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten. Kymmeniä tuhansia syitä sille, miksi isänmaan etu vaati sen että Sininen tulevaisuus jatkoi viime kesänä työskentelyä hallituksessa. Talouskasvu ei kaatunut puoluepolitikointiin. Usko ratkaisi ja nyt on toivoa.</p><p>Nuorten 15&ndash;24-vuotiaiden työttömyysaste oli nyt 28,4 prosenttia, mikä oli 5,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Suunta on oikea myös nuorillemme.</p><p>Samaan aikaan kuin kansalaisten varallisuus on kasvanut niin opposition kansanedustajien eväät ovat selvästi köyhtyneet.&nbsp;</p><p>Demareiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja <strong>Antti Lindtman</strong> sanoi eilen eduskunnan täysistunnossa, että hallitus etenee sumussa. Se on toki näkökulmakysymys, mutta demareiden viime hallituskaudella ei ollut sumua, vaan kaikki näkivät, että jäävuorta kohti mennään. Onneksi tämän hallituksen toimin pystyttiin tekemään käännös viime hetkellä ja saatiin työllisyys ja talous kasvuun.</p><p>Sinisen työministerin <strong>Jari Lindströmin</strong> tulokset puhuvat puolestaan. Mies paikallaan. Työllisyysaste ylittää hallituksen itselleen asettaman tavoitteen 72 prosentin rajapyykistä ennen ensi kevättä.</p><p>Kaikki hallituksen keskeiset talous- ja työllisyystavoitteet saavutetaan.</p><p>Demareiden suurin vihollinen näyttää olevan demarit itse. Suomalaisia ei pidä aliarvioida. He näkevät, että valittu linja toimii. Vasemmistopopulismilla ei vaaleja voiteta.</p><p>Olen tyytyväinen, että samassa täysistuntokeskustelussa <strong>Toimi Kankaanniemi </strong>(ps) totesi sen, minkä itsekin olen koko ajan sanonut: perussuomalaisetkin olivat tekemässä kaikkia niitä tarpeellisia, mutta kovia leikkauksia, mitä tämä hallitus on tehnyt. Nyt sekin on tullut todettua.&nbsp;</p> Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on yli 90 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten. Kymmeniä tuhansia syitä sille, miksi isänmaan etu vaati sen että Sininen tulevaisuus jatkoi viime kesänä työskentelyä hallituksessa. Talouskasvu ei kaatunut puoluepolitikointiin. Usko ratkaisi ja nyt on toivoa.

Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli nyt 28,4 prosenttia, mikä oli 5,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Suunta on oikea myös nuorillemme.

Samaan aikaan kuin kansalaisten varallisuus on kasvanut niin opposition kansanedustajien eväät ovat selvästi köyhtyneet. 

Demareiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi eilen eduskunnan täysistunnossa, että hallitus etenee sumussa. Se on toki näkökulmakysymys, mutta demareiden viime hallituskaudella ei ollut sumua, vaan kaikki näkivät, että jäävuorta kohti mennään. Onneksi tämän hallituksen toimin pystyttiin tekemään käännös viime hetkellä ja saatiin työllisyys ja talous kasvuun.

Sinisen työministerin Jari Lindströmin tulokset puhuvat puolestaan. Mies paikallaan. Työllisyysaste ylittää hallituksen itselleen asettaman tavoitteen 72 prosentin rajapyykistä ennen ensi kevättä.

Kaikki hallituksen keskeiset talous- ja työllisyystavoitteet saavutetaan.

Demareiden suurin vihollinen näyttää olevan demarit itse. Suomalaisia ei pidä aliarvioida. He näkevät, että valittu linja toimii. Vasemmistopopulismilla ei vaaleja voiteta.

Olen tyytyväinen, että samassa täysistuntokeskustelussa Toimi Kankaanniemi (ps) totesi sen, minkä itsekin olen koko ajan sanonut: perussuomalaisetkin olivat tekemässä kaikkia niitä tarpeellisia, mutta kovia leikkauksia, mitä tämä hallitus on tehnyt. Nyt sekin on tullut todettua. 

]]>
0 Kotimaa Jari Lindström Sininen tulevaisuus Työllisyys Tue, 26 Jun 2018 07:59:01 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257434-yli-90-000-tyollista-enemman
Yksinyrittäjän verotuksen järjettömyys http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256341-yksinyrittajan-verotuksen-jarjettomyys <p>SDP jatkaa suklaan jakamista yrittäjille, <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sdp-aikoo-kiristaa-omistamisen-verotusta/EnBTDhsx">ehdottamalla verolinjauksissaan</a> listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen verotuksen kiristämistä niin, että kevyesti verotettua osinkoa voisi nostaa yrityksestä määrän, joka on neljä prosenttia yrityksen nettovaroista nykyisen kahdeksan prosentin sijaan.</p><p>Tähän ehdotukseen olisi hyvä tuoda näkökulma, joka tänä päivänä on melkoisen yleinen eli yhden ihmisen osakeyhtiön näkökulma. Tällaisia osakeyhtiöitä, joissa on töissä ainoastaan yrittäjä itse, on melko lailla. Miten verotus siis heidän kohdallaan kulkee.</p><p>Otetaan esimerkiksi juuri aloittanut yhtiö eli ensimmäisen tilikauden käynyt. Näissä yhtiöissä liikevaihto on harvemmin yli 200 tuhatta euroa ja liikevoitto pyörii usein 5- 10 % tienoilla eli sanotaan tässä tapauksessa 20 tuhatta euroa. Jos tulos ennen veroja on siis 20 tuhatta euroa, on yrittäjällä käytännössä kaksi mahdollisuutta:</p><ol><li>Maksaa tuloksesta yhteisövero ja jakaa osinkoja</li><li>Maksaa itselleen lisäpalkkaa tuon 20 tuhannen euron verran ja tehdä nollatulos</li></ol><p>Kumpi on kannattavampaa verotuksellisesti? Yhteisövero on 20 % eli 4000 euroa. Oletetaan, että yrittäjän ansiotuloveroprosentti on 25 %. Jos hän tämän jälkeen haluaa jakaa osinkona kaikki loput 16&nbsp;000 euroa, maksaisi hän veroja seuraavasti:</p><ul><li>8 % nettovarallisuudesta (1480 eur) hän maksaisi pääomatuloa 30 % osuudesta eli 111 euroa.</li><li>8 % ylimenevästä osuudesta hän maksaisi ansiotuloveroa 75 % osuudesta eli 2722,50 eur.</li><li>Näin ollen hän maksaisi henkilökohtaisessa verotuksessaan osingoista veroa yht. 2833,50 eur, joka on n. 17,7 % 16&nbsp;000 eurosta.</li></ul><p>Eli henkilökohtaisessa verotuksessaan hän siis maksaisi 7,3 prosenttiyksikköä pienempää veroa osinkoja jakamalla kun mitä hän maksaisi suoraa palkkaa nostamalla. Tämä on se kohta missä demarit huutavat yrittäjien suosimisesta. Asia mikä aktiivisesti unohdetaan, on jo tästä summasta maksettu yhteisövero. Aivan, se on yhtiön maksamaa, ei yrittäjän. Ja kyllä, yhtiö on oma juridinen henkilönsä. Mutta tästä huolimatta, käytännössä myös tämän veron maksaa yrittäjä!</p><p>Eli lisätään se yhtälöön. Huomataan, että alkuperäisestä yrittäjän keräämästä 20 tuhannen euron voitosta maksetaan veroina 4000 eur + 2833,50 eur = yht. 6833,50 eur. Tämä on n. 34,2 % 20 tuhannesta eurosta. Jos yrittäjä olisi maksanut tuon 20 tuhatta euroa palkkana itselleen, olisi vero ollut 5000 euroa eli 1833,50 euroa vähemmän, koska yhteisöveroa ei olisi maksettu ollenkaan. Vaikka progressio olisi nostanut yrittäjän ansiotuloveroprosentin 30 %:iin, olisi hyöty edelleen 1378 euroa palkan hyväksi.</p><p>Mihin tämä sitten johtaa? Tämä johtaa siihen, että esimerkin kaltaisten yritysten ei yksinkertaisesti kannata tehdä voittoa. Jos haluaa vahvistaa tasettaan, mikä sinällään olisi järkevää, se maksaa tuhansia euroja. Eli siis hetkinen nyt? Yrittäjä joutuu maksamaan valtiolle siitä, että hän haluaa vahvistaa oman yrityksensä tasetta itse ansaitsemillaan rahoilla. Kyllä, juuri näin. Vaikka senttiäkään ei olisi vielä yrittäjän omaan taskuun tullut. Se että yrittäjä ei verotuksellisista syistä halua vahvistaa yrityksen tasetta, ei ole hyvä asia. Se tekee yhtiöstä huomattavan paljon haavoittuneemman huonojen aikojen osalta sekä huonontaa esim. yhtiön mahdollisuutta saada vierasta pääomaa.</p><p>Näin ollen huomaamme, että demareiden ehdotus on esimerkkiyrityksen kannalta jotain typerän ja merkityksettömän väliltä. Niin kauan kun yhtiön tulosta verotetaan ensin yhtiöltä ja sen jälkeen yrittäjältä näkemättä, että verotettava on käytännössä sama, luodaan kynnys yhtiön orgaaniselle kasvulle, joka parhaassa tapauksessa luo lisätyöpaikkoja.</p><p>Niitä oikeita lisätyöpaikkoja. Ei mitään tempputöitä, joilla parannetaan työllisyyslukuja.</p> SDP jatkaa suklaan jakamista yrittäjille, ehdottamalla verolinjauksissaan listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen verotuksen kiristämistä niin, että kevyesti verotettua osinkoa voisi nostaa yrityksestä määrän, joka on neljä prosenttia yrityksen nettovaroista nykyisen kahdeksan prosentin sijaan.

Tähän ehdotukseen olisi hyvä tuoda näkökulma, joka tänä päivänä on melkoisen yleinen eli yhden ihmisen osakeyhtiön näkökulma. Tällaisia osakeyhtiöitä, joissa on töissä ainoastaan yrittäjä itse, on melko lailla. Miten verotus siis heidän kohdallaan kulkee.

Otetaan esimerkiksi juuri aloittanut yhtiö eli ensimmäisen tilikauden käynyt. Näissä yhtiöissä liikevaihto on harvemmin yli 200 tuhatta euroa ja liikevoitto pyörii usein 5- 10 % tienoilla eli sanotaan tässä tapauksessa 20 tuhatta euroa. Jos tulos ennen veroja on siis 20 tuhatta euroa, on yrittäjällä käytännössä kaksi mahdollisuutta:

  1. Maksaa tuloksesta yhteisövero ja jakaa osinkoja
  2. Maksaa itselleen lisäpalkkaa tuon 20 tuhannen euron verran ja tehdä nollatulos

Kumpi on kannattavampaa verotuksellisesti? Yhteisövero on 20 % eli 4000 euroa. Oletetaan, että yrittäjän ansiotuloveroprosentti on 25 %. Jos hän tämän jälkeen haluaa jakaa osinkona kaikki loput 16 000 euroa, maksaisi hän veroja seuraavasti:

  • 8 % nettovarallisuudesta (1480 eur) hän maksaisi pääomatuloa 30 % osuudesta eli 111 euroa.
  • 8 % ylimenevästä osuudesta hän maksaisi ansiotuloveroa 75 % osuudesta eli 2722,50 eur.
  • Näin ollen hän maksaisi henkilökohtaisessa verotuksessaan osingoista veroa yht. 2833,50 eur, joka on n. 17,7 % 16 000 eurosta.

Eli henkilökohtaisessa verotuksessaan hän siis maksaisi 7,3 prosenttiyksikköä pienempää veroa osinkoja jakamalla kun mitä hän maksaisi suoraa palkkaa nostamalla. Tämä on se kohta missä demarit huutavat yrittäjien suosimisesta. Asia mikä aktiivisesti unohdetaan, on jo tästä summasta maksettu yhteisövero. Aivan, se on yhtiön maksamaa, ei yrittäjän. Ja kyllä, yhtiö on oma juridinen henkilönsä. Mutta tästä huolimatta, käytännössä myös tämän veron maksaa yrittäjä!

Eli lisätään se yhtälöön. Huomataan, että alkuperäisestä yrittäjän keräämästä 20 tuhannen euron voitosta maksetaan veroina 4000 eur + 2833,50 eur = yht. 6833,50 eur. Tämä on n. 34,2 % 20 tuhannesta eurosta. Jos yrittäjä olisi maksanut tuon 20 tuhatta euroa palkkana itselleen, olisi vero ollut 5000 euroa eli 1833,50 euroa vähemmän, koska yhteisöveroa ei olisi maksettu ollenkaan. Vaikka progressio olisi nostanut yrittäjän ansiotuloveroprosentin 30 %:iin, olisi hyöty edelleen 1378 euroa palkan hyväksi.

Mihin tämä sitten johtaa? Tämä johtaa siihen, että esimerkin kaltaisten yritysten ei yksinkertaisesti kannata tehdä voittoa. Jos haluaa vahvistaa tasettaan, mikä sinällään olisi järkevää, se maksaa tuhansia euroja. Eli siis hetkinen nyt? Yrittäjä joutuu maksamaan valtiolle siitä, että hän haluaa vahvistaa oman yrityksensä tasetta itse ansaitsemillaan rahoilla. Kyllä, juuri näin. Vaikka senttiäkään ei olisi vielä yrittäjän omaan taskuun tullut. Se että yrittäjä ei verotuksellisista syistä halua vahvistaa yrityksen tasetta, ei ole hyvä asia. Se tekee yhtiöstä huomattavan paljon haavoittuneemman huonojen aikojen osalta sekä huonontaa esim. yhtiön mahdollisuutta saada vierasta pääomaa.

Näin ollen huomaamme, että demareiden ehdotus on esimerkkiyrityksen kannalta jotain typerän ja merkityksettömän väliltä. Niin kauan kun yhtiön tulosta verotetaan ensin yhtiöltä ja sen jälkeen yrittäjältä näkemättä, että verotettava on käytännössä sama, luodaan kynnys yhtiön orgaaniselle kasvulle, joka parhaassa tapauksessa luo lisätyöpaikkoja.

Niitä oikeita lisätyöpaikkoja. Ei mitään tempputöitä, joilla parannetaan työllisyyslukuja.

]]>
19 http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256341-yksinyrittajan-verotuksen-jarjettomyys#comments Kotimaa Työllisyys Verotus Yrittäjyys Mon, 04 Jun 2018 12:35:14 +0000 Harri Vuorenpää http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256341-yksinyrittajan-verotuksen-jarjettomyys
Yksi vastaus välikysymykseen http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255020-yksi-vastaus-valikysymykseen <p>SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät ja Perussuomalaiset ovat jättäneet välikysymyksen, jossa kysytään mm.&nbsp;<em>&rdquo;Mihin hallitus perustaa sen käsityksen, että irtisanomissuojan heikentäminen alle 20 hengen yrityksissä lisäisi työllisyyttä?&rdquo; </em>Tästä ja muista välikysymyksen kohdista käydään varmasti mielenkiintoinen ja sanakäänteiltään hienompi keskustelu istuntosalissa, joka näytetään TV1:llä klo 14.</p><p>Tässä kuitenkin yksi vastaus suuren salin ulkopuolelta.&nbsp;</p><p><strong>Jotta työpaikkoja syntyy, yritysten on uskallettava työllistää.&nbsp;</strong>Ihmisten työllistäminen on suhteellisen helppoa suurissa yrityksissä, joissa talous on vakaalla pohjalla. Sen sijaan se voi olla hyvin vaikeaa, riskialtista ja jopa pelottavaa pienissä yrityksissä, joiden omistaja kävelee yrityksen menestyksen suhteen ohutta nuoraa ja kantaa samalla harteillaan suurta yrittäjäriskiä.</p><p>Palkkaa väärä ihminen väärään tehtävään, ja olet jatkuvissa ongelmissa. Pahimmillaan virherekrytointi laittaa firman nurin. Siksi jos pienyrittäjä ei ole työnhakijasta aivan varma, hän usein jättää työpaikan täyttämättä. Se tarkoittaa, että suomalainen jää ilman töitä. Se ei ole hyvä.</p><p>Tähän ongelmaan me siis tahdoimme puuttua. Sitä yritetään ratkaista niin, että&nbsp;<em>henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita&nbsp;</em>löyhennetään. Eli käytännössä, jos työ ja sen tekijä eivät sovi yhteen, yrittäjälle on helpompaa myöntää se suoraan ja vaihtaa tekijä toiseen. Mitään järjettömiä syitä irtisanomiseen, naamakerrointa tai muuta, tämäkään uudistus ei silti salli.</p><p>Puolestaan joukkoirtisanomissuojaa eli yt-lakia haluamme nykyistä tiukemmaksi, ja siihen hallituskin alkaa laatia mallia.<strong>&nbsp;Ainakin me Siniset hyväksymme irtisanomissuojan heikentämisen ainoastaan siten, että työntekijän turva pysyy yhä kohtuullisena ja ainoastaan sellaisissa tilanteissa, joissa sen on perusteltua odottaa lisäävän työpaikkoja.</strong></p><p>Nyt on. Suurin osa uusista työpaikoista syntyy pieniin yrityksiin. Kynnys töihin pääsemiseen madaltuu, kun virherekrytointien riski vähenee. Tahdomme, että useampi suomalainen pääsee töihin, ja että yrittäjät uskaltavat ottaa palkkausriskin myös esimerkiksi pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden kohdalla. Siitä tavoitteesta tässä on kyse, ja vain siitä.</p><p>Jotta uudistusta ei käytettäisi väärin, se rajattiin koskemaan vain alle 20 henkilön yrityksiä. S<strong>uuryritykset pärjäävät kyllä omillaan, mutta pieniä on tultava yrittäjäriskissä vastaan.</strong>&nbsp;Raja on vedetty monen muun lain tapaan kahteenkymmeneen työntekijään. Sen kokoinen yritys alkaa olla suhteellisen organisoitunut, ja useimmissa tapauksissa sellaisen firman rekrytointi on jo automaattisempaa ja varmempaa.</p><p><strong>Kaiken kaikkiaan työelämä muuttuu. Siksi työelämän joustoja tarvitaan lisää myös lakiin. Kaikki joustot on syytä aloittaa pienistä yrityksistä ja kaikista vaikeimmin työllistyvistä ihmisistä.&nbsp;</strong>Joustavuus ei ole kaunisteleva termi leikkauksille eikä kiusaamille, vaan töihin pääsemisen helppoudelle. Matala kynnys töihin on tulevaisuuden turva muuttuvilla työmarkkinoilla, ja siten se on myös suomalaisten etu.</p><p>&nbsp;</p><p>PS. Välikysymyksen nuorten työllistymisen helpottamiseen liittyvään osioon olen yrittänyt vastata <a href="http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254102-tyo-on-tyottomyytta-parempaa">jo aiemmin.&nbsp;</a></p> SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät ja Perussuomalaiset ovat jättäneet välikysymyksen, jossa kysytään mm. ”Mihin hallitus perustaa sen käsityksen, että irtisanomissuojan heikentäminen alle 20 hengen yrityksissä lisäisi työllisyyttä?” Tästä ja muista välikysymyksen kohdista käydään varmasti mielenkiintoinen ja sanakäänteiltään hienompi keskustelu istuntosalissa, joka näytetään TV1:llä klo 14.

Tässä kuitenkin yksi vastaus suuren salin ulkopuolelta. 

Jotta työpaikkoja syntyy, yritysten on uskallettava työllistää. Ihmisten työllistäminen on suhteellisen helppoa suurissa yrityksissä, joissa talous on vakaalla pohjalla. Sen sijaan se voi olla hyvin vaikeaa, riskialtista ja jopa pelottavaa pienissä yrityksissä, joiden omistaja kävelee yrityksen menestyksen suhteen ohutta nuoraa ja kantaa samalla harteillaan suurta yrittäjäriskiä.

Palkkaa väärä ihminen väärään tehtävään, ja olet jatkuvissa ongelmissa. Pahimmillaan virherekrytointi laittaa firman nurin. Siksi jos pienyrittäjä ei ole työnhakijasta aivan varma, hän usein jättää työpaikan täyttämättä. Se tarkoittaa, että suomalainen jää ilman töitä. Se ei ole hyvä.

Tähän ongelmaan me siis tahdoimme puuttua. Sitä yritetään ratkaista niin, että henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita löyhennetään. Eli käytännössä, jos työ ja sen tekijä eivät sovi yhteen, yrittäjälle on helpompaa myöntää se suoraan ja vaihtaa tekijä toiseen. Mitään järjettömiä syitä irtisanomiseen, naamakerrointa tai muuta, tämäkään uudistus ei silti salli.

Puolestaan joukkoirtisanomissuojaa eli yt-lakia haluamme nykyistä tiukemmaksi, ja siihen hallituskin alkaa laatia mallia. Ainakin me Siniset hyväksymme irtisanomissuojan heikentämisen ainoastaan siten, että työntekijän turva pysyy yhä kohtuullisena ja ainoastaan sellaisissa tilanteissa, joissa sen on perusteltua odottaa lisäävän työpaikkoja.

Nyt on. Suurin osa uusista työpaikoista syntyy pieniin yrityksiin. Kynnys töihin pääsemiseen madaltuu, kun virherekrytointien riski vähenee. Tahdomme, että useampi suomalainen pääsee töihin, ja että yrittäjät uskaltavat ottaa palkkausriskin myös esimerkiksi pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden kohdalla. Siitä tavoitteesta tässä on kyse, ja vain siitä.

Jotta uudistusta ei käytettäisi väärin, se rajattiin koskemaan vain alle 20 henkilön yrityksiä. Suuryritykset pärjäävät kyllä omillaan, mutta pieniä on tultava yrittäjäriskissä vastaan. Raja on vedetty monen muun lain tapaan kahteenkymmeneen työntekijään. Sen kokoinen yritys alkaa olla suhteellisen organisoitunut, ja useimmissa tapauksissa sellaisen firman rekrytointi on jo automaattisempaa ja varmempaa.

Kaiken kaikkiaan työelämä muuttuu. Siksi työelämän joustoja tarvitaan lisää myös lakiin. Kaikki joustot on syytä aloittaa pienistä yrityksistä ja kaikista vaikeimmin työllistyvistä ihmisistä. Joustavuus ei ole kaunisteleva termi leikkauksille eikä kiusaamille, vaan töihin pääsemisen helppoudelle. Matala kynnys töihin on tulevaisuuden turva muuttuvilla työmarkkinoilla, ja siten se on myös suomalaisten etu.

 

PS. Välikysymyksen nuorten työllistymisen helpottamiseen liittyvään osioon olen yrittänyt vastata jo aiemmin. 

]]>
8 http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255020-yksi-vastaus-valikysymykseen#comments Kotimaa Kehysriihi Pienyrittäjät Työllisyys välikysymys Tue, 08 May 2018 08:28:50 +0000 Tiina Ahva http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255020-yksi-vastaus-valikysymykseen