Juha Sipilän hallitus http://timouotila1.vapaavuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/151430/all Fri, 15 Jun 2018 16:06:03 +0300 fi Nesteen ja Fortumin erilaiset strategiat sekä valtion omistajaohjaus http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256946-nesteen-ja-fortumim-erilaiset-strategiat-seka-valtion-omistajaohjaus <p>Sipilän hallituksella vaikuttaa olevan hyvin erilaiset tavoitteet energiatoimialalla toimivien Nesteen ja Fortumin osalta. Nesteen kohdalla pyritään alentamaan omistuksen määrää ja tällä viikolla myytiinkin osakkeita 861 miljoonan arvosta. <a href="http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256810-ministeri-lintila-valtiolla-ei-ole-erityista-syyta-omistaa-nestetta">Martti Asikaisen blogissa</a> kerrotaan kuinka Lintilän mukaan valtiolla ei ole mitään erityistä syytä omistaa Nestettä.</p><p>Jostain syystä valtiolla tai Sipilän hallituksella on ilmeisesti tarve omistaa Fortumia yli 50% osuudella. Minua mietityttää mistä tämä ero tulee. Ensimmäiseksi tulee mieleen Fortumin merkittävät sijoitukset Venäjälle.</p><p><strong>Fortumin merkittävät sijoitukset Venäjälle</strong></p><p>Aiempien sijoitusten lisäksi tällä viikolla kerrottiin Fortumin sijoittavan lisää aurinko- ja tuulivoimaan Venäjällä. <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/fortum-voitti-huutokaupassa-oikeudet-rakentaa-aurinko-ja-tuulivoimaloita-venajalle-kapasiteetti-yhteensa-yli-900-mw-6729585">Tekniikka ja Talous kertoi</a> seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Fortum on voittanut Venäjän valtion uusiutuvan energian huutokaupassa oikeuden rakentaa 110 megawattia takuuhintaista aurinkovoimakapasiteettia. Voimalaitokset otetaan käyttöön vuosien 2021-2022 aikana, ja niille myönnetty takuuhinta vastaa noin 150 euroa megawattituntia kohden 15 vuoden ajan.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Samassa huutokaupassa Fortumin ja Rusnanon sijoitusrahasto voitti oikeuden rakentaa 823 megawattia takuuhintaista tuulivoimakapasiteettia. Tuulivoimalat otetaan käyttöön vuosien 2019-2023 aikana, ja niille myönnetty takuuhinta vastaa noin 60-90 euroa megawattituntia kohden 15 vuoden ajan. Sijoitusrahasto voitti kesäkuussa 2017 oikeuden rakentaa vuoteen 2022 mennessä 1&nbsp;000 megawattia tuulivoimaa, mistä 50 megawattia on tällä hetkellä rakenteilla.</em>&quot;</p><p>Lisäksi Uniperin oston myötä Fortumilla on merkittävä intressi Venäjältä tulevan kaasuputken suhteen. Onhan Fortumin ostokohde Uniper on sijoittanut Nord Stream 2 -putkihankkeeseen lähes miljardi euroa.</p><p>On jotenkin erikoista, että pakotteiden aikana ja nykyisessä tilanteessa suomalainen valtion yli puolet omistama yritys panostaa näin vahvasti Venäjään. Samalla se nostaa sekä yrityksen ja sitä kautta myös omistajien riskitasoa. Ilmeisesti Suomen valtiolla on Fortumin omistuksen kautta suurempi halu pelata riskillä Venäjällä.</p><p><strong>Miksi Fortum ei varoistaan huolimatta sijoittanut tuulivoimaan Suomessa?</strong></p><p>Fortum ei ole lainkaan sijoittanut tuulivoimaan Suomessa, mitä voi pitää erikoisena, sillä olihan kassassa rahaa investointeihin roppakaupalla. Sen sijaan Fortum sijoittaa aurinko- ja tuulivoimaan ulkomailla kuten Venäjällä. Miksi ei taattu tuotto Suomessa kelvannut Fortumille?</p><p>Maaliskuussa tänä vuonna <a href="https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/fortum-ostaa-taalerin-tuuliportfolion-koko-vuosittaisen-tuulisahkon-tuotannon-6707361">Arvopaperi-lehti kertoi</a> Fortumin ostavan koko Taalerin tuulivoimatuotantolaitoksen tuottaman sähkökapasiteetin moneksi vuodeksi. Taalerin on Suomen toiseksi suurin tuulivoiman tuottaja ja sen rahoitus perustuu lähinnä varakkaiden suomalaisten yksityishenkilöiden omistukseen. Vasta 200 000 euron sijoitusvarallisuudella pääsee sijoittamaan suoraan tuulivoiman takana oleviin pääomarahastoihin.</p><p>Taalerin hallituksen puheenjohtaja on Peter Fagernäs, joka toimi Fortumin hallituksen puheenjohtajana 2001-2009 ja joutui eroamaan tuolloin liittyen kritiikkiin valtionyhtiön optio-ohjelmista. Taalerin hallituksen varapuheenjohtaja on lisäksi Juha Laaksonen, jonka työhistoriasta kerrotaan hänen olleen Fortum Oyj:ssä useammissa johtotehtävissä 1979-2012, joista viimeisimpänä talousjohtajana.</p><p>Lopputulemana Fortum ostaa tuulivoimakapsiteettinsa Suomen sähkömarkkinoille entisen johdon edustajilta, jotka lienevät olleet mukana luomassa strategiaa, jonka mukaan Suomessa ei investoida omaan tuulivoimaan. Aika erikoista.</p><p><strong>Miksi Chempolisin pelasti Fortum eikä Neste, jonka toimialueeseen bioetanolilaitos luonnollisesti kuuluisi?</strong></p><p>Tämä asia on kummastuttanut minua useasti. Neste on edelläkävijä biopolttoaineissa ja perinteisen valtionyhtiöiden toimintajaon mukaan se olisi ollut Chempolisin biopolttoainetta tuottavan teknologian ja mahdollisten investointien tekijänä luonnollinen vaihtoehto. Miksi se oli Fortum?</p><p>Jostain kumman syystä Fortum ja Taaleri lähtivät tähän pelastusoperaatioon eikä Neste. Väistämättä tulee mieleen, että yhteisen historian vuoksi yhteydet olivat kunnossa ja suhteet ratkaisivat.</p><p><strong>Onko Fortum Sipilän ja Lintilän erityisohjauksessa?</strong></p><p>Samaan aikaan kun Neste on takonut kovaa tulosta suhteellisen pimennossa negatiiselta julkisuudelta ja kohuilta, on Fortum ollut otsikoissa tiheästi ja varsin epäselvissä yhteyksissä kuten agressiivisen verosuunnittelun vuoksi. Ministeri Lintilä puolusteli tehtyjä Irlannin holding-yhtiöitä vahvasti, mutta asiantuntijat <a href="https://m.iltalehti.fi/talous/201804092200866197_ta.shtml?_ga=2.141812786.1823877112.1528992295-1091186736.1525685700">lyttäsivät perustelut lähes täysin</a>.</p><p>Neste ei ole tietääkseni ole ollut osallisena tällaisissa erikoisissa järjestelyissä enkä sen toimia ole ollut tarpeen selitellä julkisuudessa. Onko niin, että Neste tekee omaa liiketoimintaansa valtion puuttumatta niihin eikä toimiva johto ole talutusnuorassa Fortumin tapaan?</p><p>Onko Fortum omistajaohjauksen tiukassa ohjauksessa osin politiikan välineenä? Miksi sen liiketoimet liittyvät niin vahvasti Venäjään?</p><p>Minusta näissä parin viime vuoden kuvioissa on vahva kaverikapitalismin ja hyväveliverkoston tuoksu.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sipilän hallituksella vaikuttaa olevan hyvin erilaiset tavoitteet energiatoimialalla toimivien Nesteen ja Fortumin osalta. Nesteen kohdalla pyritään alentamaan omistuksen määrää ja tällä viikolla myytiinkin osakkeita 861 miljoonan arvosta. Martti Asikaisen blogissa kerrotaan kuinka Lintilän mukaan valtiolla ei ole mitään erityistä syytä omistaa Nestettä.

Jostain syystä valtiolla tai Sipilän hallituksella on ilmeisesti tarve omistaa Fortumia yli 50% osuudella. Minua mietityttää mistä tämä ero tulee. Ensimmäiseksi tulee mieleen Fortumin merkittävät sijoitukset Venäjälle.

Fortumin merkittävät sijoitukset Venäjälle

Aiempien sijoitusten lisäksi tällä viikolla kerrottiin Fortumin sijoittavan lisää aurinko- ja tuulivoimaan Venäjällä. Tekniikka ja Talous kertoi seuraavaa:

"Fortum on voittanut Venäjän valtion uusiutuvan energian huutokaupassa oikeuden rakentaa 110 megawattia takuuhintaista aurinkovoimakapasiteettia. Voimalaitokset otetaan käyttöön vuosien 2021-2022 aikana, ja niille myönnetty takuuhinta vastaa noin 150 euroa megawattituntia kohden 15 vuoden ajan."

"Samassa huutokaupassa Fortumin ja Rusnanon sijoitusrahasto voitti oikeuden rakentaa 823 megawattia takuuhintaista tuulivoimakapasiteettia. Tuulivoimalat otetaan käyttöön vuosien 2019-2023 aikana, ja niille myönnetty takuuhinta vastaa noin 60-90 euroa megawattituntia kohden 15 vuoden ajan. Sijoitusrahasto voitti kesäkuussa 2017 oikeuden rakentaa vuoteen 2022 mennessä 1 000 megawattia tuulivoimaa, mistä 50 megawattia on tällä hetkellä rakenteilla."

Lisäksi Uniperin oston myötä Fortumilla on merkittävä intressi Venäjältä tulevan kaasuputken suhteen. Onhan Fortumin ostokohde Uniper on sijoittanut Nord Stream 2 -putkihankkeeseen lähes miljardi euroa.

On jotenkin erikoista, että pakotteiden aikana ja nykyisessä tilanteessa suomalainen valtion yli puolet omistama yritys panostaa näin vahvasti Venäjään. Samalla se nostaa sekä yrityksen ja sitä kautta myös omistajien riskitasoa. Ilmeisesti Suomen valtiolla on Fortumin omistuksen kautta suurempi halu pelata riskillä Venäjällä.

Miksi Fortum ei varoistaan huolimatta sijoittanut tuulivoimaan Suomessa?

Fortum ei ole lainkaan sijoittanut tuulivoimaan Suomessa, mitä voi pitää erikoisena, sillä olihan kassassa rahaa investointeihin roppakaupalla. Sen sijaan Fortum sijoittaa aurinko- ja tuulivoimaan ulkomailla kuten Venäjällä. Miksi ei taattu tuotto Suomessa kelvannut Fortumille?

Maaliskuussa tänä vuonna Arvopaperi-lehti kertoi Fortumin ostavan koko Taalerin tuulivoimatuotantolaitoksen tuottaman sähkökapasiteetin moneksi vuodeksi. Taalerin on Suomen toiseksi suurin tuulivoiman tuottaja ja sen rahoitus perustuu lähinnä varakkaiden suomalaisten yksityishenkilöiden omistukseen. Vasta 200 000 euron sijoitusvarallisuudella pääsee sijoittamaan suoraan tuulivoiman takana oleviin pääomarahastoihin.

Taalerin hallituksen puheenjohtaja on Peter Fagernäs, joka toimi Fortumin hallituksen puheenjohtajana 2001-2009 ja joutui eroamaan tuolloin liittyen kritiikkiin valtionyhtiön optio-ohjelmista. Taalerin hallituksen varapuheenjohtaja on lisäksi Juha Laaksonen, jonka työhistoriasta kerrotaan hänen olleen Fortum Oyj:ssä useammissa johtotehtävissä 1979-2012, joista viimeisimpänä talousjohtajana.

Lopputulemana Fortum ostaa tuulivoimakapsiteettinsa Suomen sähkömarkkinoille entisen johdon edustajilta, jotka lienevät olleet mukana luomassa strategiaa, jonka mukaan Suomessa ei investoida omaan tuulivoimaan. Aika erikoista.

Miksi Chempolisin pelasti Fortum eikä Neste, jonka toimialueeseen bioetanolilaitos luonnollisesti kuuluisi?

Tämä asia on kummastuttanut minua useasti. Neste on edelläkävijä biopolttoaineissa ja perinteisen valtionyhtiöiden toimintajaon mukaan se olisi ollut Chempolisin biopolttoainetta tuottavan teknologian ja mahdollisten investointien tekijänä luonnollinen vaihtoehto. Miksi se oli Fortum?

Jostain kumman syystä Fortum ja Taaleri lähtivät tähän pelastusoperaatioon eikä Neste. Väistämättä tulee mieleen, että yhteisen historian vuoksi yhteydet olivat kunnossa ja suhteet ratkaisivat.

Onko Fortum Sipilän ja Lintilän erityisohjauksessa?

Samaan aikaan kun Neste on takonut kovaa tulosta suhteellisen pimennossa negatiiselta julkisuudelta ja kohuilta, on Fortum ollut otsikoissa tiheästi ja varsin epäselvissä yhteyksissä kuten agressiivisen verosuunnittelun vuoksi. Ministeri Lintilä puolusteli tehtyjä Irlannin holding-yhtiöitä vahvasti, mutta asiantuntijat lyttäsivät perustelut lähes täysin.

Neste ei ole tietääkseni ole ollut osallisena tällaisissa erikoisissa järjestelyissä enkä sen toimia ole ollut tarpeen selitellä julkisuudessa. Onko niin, että Neste tekee omaa liiketoimintaansa valtion puuttumatta niihin eikä toimiva johto ole talutusnuorassa Fortumin tapaan?

Onko Fortum omistajaohjauksen tiukassa ohjauksessa osin politiikan välineenä? Miksi sen liiketoimet liittyvät niin vahvasti Venäjään?

Minusta näissä parin viime vuoden kuvioissa on vahva kaverikapitalismin ja hyväveliverkoston tuoksu.

 

 

]]>
1 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256946-nesteen-ja-fortumim-erilaiset-strategiat-seka-valtion-omistajaohjaus#comments Chempolis Fortumin sijoitukset Venäjällä Juha Sipilän hallitus Neste Valtion omistajaohjauspolitiikka Fri, 15 Jun 2018 13:06:03 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256946-nesteen-ja-fortumim-erilaiset-strategiat-seka-valtion-omistajaohjaus
Epävirallista vai luottamuksellista keskustelua käyty komission kanssa? http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256927-epavirallista-vai-luottamuksellista-keskustelua-kayty-komission-kanssa <p>Maamme suurimmasta uudistuksesta eli sotesta käy keskustelu varsin kuumana.&nbsp; Etenkin sotenotifikaation ympärillä ja siinä mitä <strong>pääministeri Juha Sipilä</strong> on eduskunnassa lausunut tuosta notifikaatiosta ja keskusteluista komission virkamiesten kanssa.&nbsp; Eilen eduskunnan täysistunnossa hallituksen kyselytunnilla saatiin jälleen selityksiä ja selittelyjä hallituksen kieltäytymiseen notifikaation lähettämisestä komission tutkittavaksi mahdollisten kiellettyjen valtiontukien sisältymisestä sotejärjestelmään.&nbsp;</p><p>Demareiden puheenjohtaja Antti Rinteen esittämiin kysymyksiin (<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2018+2.1.aspx"><strong>pöytäkirja 1</strong></a> ja <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2018+2.3.aspx"><strong>pöytäkirja 2</strong></a>) pääministeri Sipilä vastasi <strong>moneen kertaan käydyn ministeriöiden virkamiesten epävirallisia keskusteluja komission virkamiesten välillä</strong>.&nbsp; Kysymyksiin ministeriön virkamiesten nimistä Sipilä sanoi virkamiesten olevan <strong>Martti Hetemäki ja Pekka Timonen</strong>.&nbsp; Sen sijaan Sipilä ei tiennyt nimetä ketkä komission puolelta ovat olleet keskusteluissa mukana.&nbsp;</p><p>Mielenkiintoiseksi käy <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2018+2.1.aspx"><em><strong>pääministeri Sipilän selittelyt</strong></em></a>, kun toisaalta hän moneen kertaan puhuu puheenvuoroissaan epävirallisista keskusteluista ministeriöiden ja komission välillä ja ainakin yhdessä puheenvuorossaan hän sitten jo sanookin <strong>keskusteluja luottamuksellisiksi</strong>.&nbsp;</p><p><em>&quot;Tämä on siis se ohjeistus siellä, mutta valitettavasti, edustaja Rinne, <strong>luottamuksellisesta keskustelusta</strong> ainoa, joka voi kertoa vastapuolen nimen, on tietenkin se, joka on sen keskustelun käynyt.&quot;&nbsp; </em>(16.07&nbsp;Pääministeri&nbsp;Juha&nbsp;Sipilä&nbsp;(vastauspuheenvuoro))</p><p>Siis onko ministeriön käymien keskustelujen taso julkista vai salaista joita ei voi eduskunnalle todistaa millään tavoin vaan selitellä niitä kuten hallituksen &quot;pirtaan&quot; parhaiten sopii ja tässä tapauksessa siten, että soteuudistus saadaan Sipilän toivomalla tavalla pikaisesti maaliin välittämättä mahdollisista jälkiseuraamuksista EU tuomioistuimelta, sillä onhan meillä jo KHO antanut selvän ohjeen pyytää notifikaatiota komissiolta?&nbsp; Jos ja kun mainitunlaisia keskusteluja käydään tästäkin asiasta virkamiesten ja komission kesken, niin olettaisi niistä keskusteluista laaditun jonkinlaisen kirjallisen muistion, josta käy selville kenen kesken ja mistä on keskusteltu sekä millaisin tuloksin.&nbsp; Eduskunnassa eilen ainakin opposition taholta oltiin vaatimassa kirjallista dokumentiota käydyistä keskusteluista.&nbsp; Sipilä kertoi vain, että Hetemäki ja Timonen tietävät keiden kanssa ovat keskustelleet.&nbsp; Se jäi hämäräksi, mitä oli keskusteltu heidän kesken, on vain Sipilän &quot;olettamus&quot; ilman mustaa valkoisella.&nbsp; Tämä kaikki näin suuressa uudistusasiassa.&nbsp;&nbsp;</p><p><a href="https://www.vahtiohje.fi/web/guest/tietoaineistojen-luokittelu"><u><strong>VM:n dokumentissa &quot;Tietoaineistojen luovutuksesta&quot;</strong></u></a> sanotaan mm. näin &quot;Kaikkia salassa pidettäviä asiakirjoja ei ole tarpeen eikä tietoturvallisuusasetuksen mukaan mahdollistakaan luokitella suojaustasoihin. Luokittelu on mahdollista vain, jos tietoturvallisuusasetuksen 9 &sect;:n 1 momentissa määritellyt vaikutukset voivat syntyä tiedon oikeudettomasta paljastamisesta. Se, että asiakirja on säädetty salassa pidettäväksi, ei vielä yksistään määritä sitä, mihin suojaustasoon asiakirja tulisi osoittaa kuuluvaksi.&nbsp;<em>Kukin tietoaineisto ja sen paljastumisesta aiheutuvat seuraukset on arvioitava konkreettisesti ja ottaen huomioon suojattava etu kokonaisuutena.&quot;</em></p><p>Ei voi olla salaista miltään osin eduskunnalta se millaisia keskusteluja virkamiesten kesken on käyty komission kanssa vaan kyllä eduskunnan tulee saada kaikki se tieto kirjallisena mistä on keskusteltu vaikkapa laadittujen muistioiden muodossa virkamiesten allekirjoittamina. Edellytykisä tietojen salaamiselle ei pitäisi olla tässä asiassa.&nbsp;</p><p>Aikaa on muuten vierähtänyt vallan paljon siitä kun ensimmäisen kerran on eduskunnassa alettu puhumaan notofikaation merkityksestä, mutta edelleen se on tekemättä ja syy tekemättä jättämiselle ei voi olla mikään muu kuin Sipilän hallituksen ministerien oma kunnianhimo soteuudistuksen saaminen voimaan tämän hallituskauden aikana.&nbsp; Mitenkään muuten tätä ruljanssia ei voi enää ymmärtää.&nbsp; Uudistus on kuitenkin historian suurimpia, jollei suurin, joten toivoisi maltin säilyvän kunnianhimosta huolimatta.</p><p><a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/kho-valinnanvapauslaki-vaatii-eun-kasitelyn/"><u><strong>Kuntalehti on jo tammikuun alussa</strong></u></a> kirjoittanut KHO:n päätöksen edellyttävän komission tarkastelua notifikaation muodossa uudistusta.&nbsp; Kuntalehti kirjoittaa &quot;<strong>Korkein hallinto-oikeus katsoo, että sote-lakipaketti, joka sisältää valinnanvapauden, pitää saattaa EU:n komission käsittelyyn. Se on KHO:n mukaan ainoa oikeudelliseti kestävä menettelytapa.&quot;</strong></p><p>Lopuksi otsikosta johtuva kysymys pääministeri Sipilälle ja koko hallitukselle;&nbsp;<strong> Onko ministeriöiden virkamiesten ja komission välillä käydyt keskustelut epävirallisia vai luottamuksellisia, tarkoittaen jonkinasteista salaamista? </strong>Noinhan voi päätellä pääministeri Sipilän eilen antamasta vastauksesta edustaja Antti Rinteelle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maamme suurimmasta uudistuksesta eli sotesta käy keskustelu varsin kuumana.  Etenkin sotenotifikaation ympärillä ja siinä mitä pääministeri Juha Sipilä on eduskunnassa lausunut tuosta notifikaatiosta ja keskusteluista komission virkamiesten kanssa.  Eilen eduskunnan täysistunnossa hallituksen kyselytunnilla saatiin jälleen selityksiä ja selittelyjä hallituksen kieltäytymiseen notifikaation lähettämisestä komission tutkittavaksi mahdollisten kiellettyjen valtiontukien sisältymisestä sotejärjestelmään. 

Demareiden puheenjohtaja Antti Rinteen esittämiin kysymyksiin (pöytäkirja 1 ja pöytäkirja 2) pääministeri Sipilä vastasi moneen kertaan käydyn ministeriöiden virkamiesten epävirallisia keskusteluja komission virkamiesten välillä.  Kysymyksiin ministeriön virkamiesten nimistä Sipilä sanoi virkamiesten olevan Martti Hetemäki ja Pekka Timonen.  Sen sijaan Sipilä ei tiennyt nimetä ketkä komission puolelta ovat olleet keskusteluissa mukana. 

Mielenkiintoiseksi käy pääministeri Sipilän selittelyt, kun toisaalta hän moneen kertaan puhuu puheenvuoroissaan epävirallisista keskusteluista ministeriöiden ja komission välillä ja ainakin yhdessä puheenvuorossaan hän sitten jo sanookin keskusteluja luottamuksellisiksi

"Tämä on siis se ohjeistus siellä, mutta valitettavasti, edustaja Rinne, luottamuksellisesta keskustelusta ainoa, joka voi kertoa vastapuolen nimen, on tietenkin se, joka on sen keskustelun käynyt."  (16.07 Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro))

Siis onko ministeriön käymien keskustelujen taso julkista vai salaista joita ei voi eduskunnalle todistaa millään tavoin vaan selitellä niitä kuten hallituksen "pirtaan" parhaiten sopii ja tässä tapauksessa siten, että soteuudistus saadaan Sipilän toivomalla tavalla pikaisesti maaliin välittämättä mahdollisista jälkiseuraamuksista EU tuomioistuimelta, sillä onhan meillä jo KHO antanut selvän ohjeen pyytää notifikaatiota komissiolta?  Jos ja kun mainitunlaisia keskusteluja käydään tästäkin asiasta virkamiesten ja komission kesken, niin olettaisi niistä keskusteluista laaditun jonkinlaisen kirjallisen muistion, josta käy selville kenen kesken ja mistä on keskusteltu sekä millaisin tuloksin.  Eduskunnassa eilen ainakin opposition taholta oltiin vaatimassa kirjallista dokumentiota käydyistä keskusteluista.  Sipilä kertoi vain, että Hetemäki ja Timonen tietävät keiden kanssa ovat keskustelleet.  Se jäi hämäräksi, mitä oli keskusteltu heidän kesken, on vain Sipilän "olettamus" ilman mustaa valkoisella.  Tämä kaikki näin suuressa uudistusasiassa.  

VM:n dokumentissa "Tietoaineistojen luovutuksesta" sanotaan mm. näin "Kaikkia salassa pidettäviä asiakirjoja ei ole tarpeen eikä tietoturvallisuusasetuksen mukaan mahdollistakaan luokitella suojaustasoihin. Luokittelu on mahdollista vain, jos tietoturvallisuusasetuksen 9 §:n 1 momentissa määritellyt vaikutukset voivat syntyä tiedon oikeudettomasta paljastamisesta. Se, että asiakirja on säädetty salassa pidettäväksi, ei vielä yksistään määritä sitä, mihin suojaustasoon asiakirja tulisi osoittaa kuuluvaksi. Kukin tietoaineisto ja sen paljastumisesta aiheutuvat seuraukset on arvioitava konkreettisesti ja ottaen huomioon suojattava etu kokonaisuutena."

Ei voi olla salaista miltään osin eduskunnalta se millaisia keskusteluja virkamiesten kesken on käyty komission kanssa vaan kyllä eduskunnan tulee saada kaikki se tieto kirjallisena mistä on keskusteltu vaikkapa laadittujen muistioiden muodossa virkamiesten allekirjoittamina. Edellytykisä tietojen salaamiselle ei pitäisi olla tässä asiassa. 

Aikaa on muuten vierähtänyt vallan paljon siitä kun ensimmäisen kerran on eduskunnassa alettu puhumaan notofikaation merkityksestä, mutta edelleen se on tekemättä ja syy tekemättä jättämiselle ei voi olla mikään muu kuin Sipilän hallituksen ministerien oma kunnianhimo soteuudistuksen saaminen voimaan tämän hallituskauden aikana.  Mitenkään muuten tätä ruljanssia ei voi enää ymmärtää.  Uudistus on kuitenkin historian suurimpia, jollei suurin, joten toivoisi maltin säilyvän kunnianhimosta huolimatta.

Kuntalehti on jo tammikuun alussa kirjoittanut KHO:n päätöksen edellyttävän komission tarkastelua notifikaation muodossa uudistusta.  Kuntalehti kirjoittaa "Korkein hallinto-oikeus katsoo, että sote-lakipaketti, joka sisältää valinnanvapauden, pitää saattaa EU:n komission käsittelyyn. Se on KHO:n mukaan ainoa oikeudelliseti kestävä menettelytapa."

Lopuksi otsikosta johtuva kysymys pääministeri Sipilälle ja koko hallitukselle;  Onko ministeriöiden virkamiesten ja komission välillä käydyt keskustelut epävirallisia vai luottamuksellisia, tarkoittaen jonkinasteista salaamista? Noinhan voi päätellä pääministeri Sipilän eilen antamasta vastauksesta edustaja Antti Rinteelle.

]]>
20 http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256927-epavirallista-vai-luottamuksellista-keskustelua-kayty-komission-kanssa#comments Juha Sipilän hallitus Ministeriön virkamiehet Sote-notifikaatio Fri, 15 Jun 2018 07:37:09 +0000 Sirpa Abdallah http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256927-epavirallista-vai-luottamuksellista-keskustelua-kayty-komission-kanssa
Sipilän selitykset ontuvat - mystiset nimettömät virkamiehet Hetemäen lähteenä http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256908-sipilan-selitykset-ontuvat-mystiset-nimettomat-virkamiehet-hetemaen-lahteena <p>Pääministeri Sipilän selitykset eivät jälleen vakuuta. Hänen omat lausuntonsa ovat hyvin ristiriitaisia eikä hän vaikuta myöntävän itse mitään. Toisaalta johan aikanaan keskustalainen pääministeri Jäätteenmäki lanseerasi legendaarisen toteamuksen: &quot;Puhun niin totta kuin osaan.&quot; Sehän ei riittänyt vaan Jäätteenmäki joutui eroamaan ilmitulleen valehtelunsa vuoksi.</p><p>Juha Sipilä totesi viikko sitten eduskunnassa<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005718517.html?ref=rss"> Helsingin Sanomien</a> mukaan:</p><p>&quot;<em>Viime torstaina hallituksen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2018+2.1.aspx">kyselytunnilla</a> pääministeri Sipilä perusteli asiaa näin: &rdquo;Olemme myöskin olleet virkamiestasolla yhteydessä komissioon, ja komissiosta on virkamiestasolla kerrottu, että he eivät ota tätä asiaa käsittelyyn, että älkää jättäkö hakemusta.</em>&rdquo;</p><p>Tänään eduskunnan kyselytunnilla Sipilä on <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005718517.html?ref=rss">Uuden Suomen</a> mukaan todennut:</p><p>&quot;<em>Sipilä toisti kyselytunnilla useaan otteeseen, että Martti Hetemäki ja Pekka Timonen ovat olleet yhteydessä komissioon ja käyneet epävirallista keskusteluja ja pyrkineet saamaan vastaukseen siihen, pitäisikö asia notifioida vai ei. Sipilän mukaan Hetemäelle oli sanottu, että komission toiveena on, että älkää jättäkö hakemusta. Sipilän mukaan komission toiveena on, että tällaiset kysymykset käsitellään kansallisella tasolla.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Jos me olisimme niin jääräpäisiä Suomessa, että kaikesta huolimatta jättäisimme virallisen notifikaation, tottakai komissio sen käsittelisi, Sipilä sanoi.</em>&quot;</p><p>Kysymys ei ole enää siitä, onko järkevää tehdä notifikaatio, vaan siitä onko Siplä johtanut eduskuntaa harhaan. Viikko sitten hän kertoi, ettei komissio ottaisi asiaa käsittelyyn. Tänään hän kertoo, että tottakai komissio asian käsittelisi.</p><p>Kumma kyllä Sipilä ei näe tässä mitään ristiriitaa tai edes aihetta pahoitteluun.</p><p>Tämä ei ole hallitukselta ensimmäinen kerta, kun EU-korttia on käytetty erikoisesti. Hallintarekisterilain yhteydessäkin paljastui kuinka väittämät EU:n luomasta pakosta eivät pitäneet ollenkaan paikkaansa. Silloinkin lähteet olivat mystisesti piilossa.</p><p>Sama pätee nyt - ja jotenkin minua ei hämmästytä, että Hetemäellä on jälleen näppinsä sopassa. Lisäksi varsin erikoiselta tuntuu, että Suomen historian yhden suurimman muutoshankkeen kohdalla nojataan nimettömiin lähteisiin ja epävirallisiin keskusteluihin, joista ei ole pöytäkirjoja eikä edes kerrota henkilöiden nimiä. Onhan tämä nyt miljardien hankkeessa aivan ennenkuulumatonta.</p><p>Toivottavasti oikeuskansleri tms tutkii tämänkin sotkun. Koko touhu vaikuttaa kovien erikoiselta ainakin minun silmiini.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Sipilän selitykset eivät jälleen vakuuta. Hänen omat lausuntonsa ovat hyvin ristiriitaisia eikä hän vaikuta myöntävän itse mitään. Toisaalta johan aikanaan keskustalainen pääministeri Jäätteenmäki lanseerasi legendaarisen toteamuksen: "Puhun niin totta kuin osaan." Sehän ei riittänyt vaan Jäätteenmäki joutui eroamaan ilmitulleen valehtelunsa vuoksi.

Juha Sipilä totesi viikko sitten eduskunnassa Helsingin Sanomien mukaan:

"Viime torstaina hallituksen kyselytunnilla pääministeri Sipilä perusteli asiaa näin: ”Olemme myöskin olleet virkamiestasolla yhteydessä komissioon, ja komissiosta on virkamiestasolla kerrottu, että he eivät ota tätä asiaa käsittelyyn, että älkää jättäkö hakemusta.

Tänään eduskunnan kyselytunnilla Sipilä on Uuden Suomen mukaan todennut:

"Sipilä toisti kyselytunnilla useaan otteeseen, että Martti Hetemäki ja Pekka Timonen ovat olleet yhteydessä komissioon ja käyneet epävirallista keskusteluja ja pyrkineet saamaan vastaukseen siihen, pitäisikö asia notifioida vai ei. Sipilän mukaan Hetemäelle oli sanottu, että komission toiveena on, että älkää jättäkö hakemusta. Sipilän mukaan komission toiveena on, että tällaiset kysymykset käsitellään kansallisella tasolla."

"Jos me olisimme niin jääräpäisiä Suomessa, että kaikesta huolimatta jättäisimme virallisen notifikaation, tottakai komissio sen käsittelisi, Sipilä sanoi."

Kysymys ei ole enää siitä, onko järkevää tehdä notifikaatio, vaan siitä onko Siplä johtanut eduskuntaa harhaan. Viikko sitten hän kertoi, ettei komissio ottaisi asiaa käsittelyyn. Tänään hän kertoo, että tottakai komissio asian käsittelisi.

Kumma kyllä Sipilä ei näe tässä mitään ristiriitaa tai edes aihetta pahoitteluun.

Tämä ei ole hallitukselta ensimmäinen kerta, kun EU-korttia on käytetty erikoisesti. Hallintarekisterilain yhteydessäkin paljastui kuinka väittämät EU:n luomasta pakosta eivät pitäneet ollenkaan paikkaansa. Silloinkin lähteet olivat mystisesti piilossa.

Sama pätee nyt - ja jotenkin minua ei hämmästytä, että Hetemäellä on jälleen näppinsä sopassa. Lisäksi varsin erikoiselta tuntuu, että Suomen historian yhden suurimman muutoshankkeen kohdalla nojataan nimettömiin lähteisiin ja epävirallisiin keskusteluihin, joista ei ole pöytäkirjoja eikä edes kerrota henkilöiden nimiä. Onhan tämä nyt miljardien hankkeessa aivan ennenkuulumatonta.

Toivottavasti oikeuskansleri tms tutkii tämänkin sotkun. Koko touhu vaikuttaa kovien erikoiselta ainakin minun silmiini.

]]>
23 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256908-sipilan-selitykset-ontuvat-mystiset-nimettomat-virkamiehet-hetemaen-lahteena#comments Harhaanjohtaminen Juha Sipilä Juha Sipilän hallitus Keskusta Kunta- ja soteuudistus Thu, 14 Jun 2018 17:00:53 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256908-sipilan-selitykset-ontuvat-mystiset-nimettomat-virkamiehet-hetemaen-lahteena
Kokoomuksen Orpolle haaste takaisin työelämän uudistuksista http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256609-kokoomuksen-orpolle-haaste-takaisin-tyoelaman-uudistuksista <p>Petteri Orpo on tänään kertonut kuinka ay-liike jarruttaa työelämän uudistamista ja heittänyt haasteen sille toteamalla: &quot;<em>Heitän haasteen ay-liikkeelle:&nbsp;Esittäkää jarruttamisen sijasta ratkaisuja. Ottakaa Saksan ja Ruotsin sisarjärjestöiltä parhaat opit käyttöön.</em>&quot;</p><p>Orpo kehottaa siis katsomaan Ruotsia ja Saksaa ja ottamaan oppia. No katsotaan - Ruotsissa paikalliseen sopimiseen liittyy kiinteästi myötämääräämisoikeus ja työntekijöiden edustus yrityksen hallituksessa. Kunhan Kokoomus ja EK ottaa oppia tästä, niin paikallista sopimista voidaan hyvin edistää. Ottamalla vain itseä miellyttävä osa muiden maiden ratkaisusta ei homma toimi eikä tule etenemään.</p><p>Aivan sama tapahtui aktiivimallissa, otettiin pelkät sanktiot, mutta jätettiin suuremmat panostukset työvoimapalveluihin tekemättä. Puolikas ratkaisu ei ole sama, joten otapa Petteri Orpo vaan haaste takaisin ja katso näiden maiden malleja kunnolla läheltä kokonaisuutena. Sen jälkeen voidaan palata asiaan.</p><p>Sitä ennen vaadit vain mallia, jossa toinen osapuoli pääsisi sanelemaan - se ei ole sopimista.</p><p>Kirjoitin jokua aika sitten blogin <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254578-irti-vastakkainasettelusta-paikallisen-sopimisen-pattitilanne-purettava">Irti vastakkainasettelusta &ndash; paikallisen sopimisen pattitilanne purettava</a>.&nbsp; Siinä kerroin kuinka Talouselämässä hallitusammattilainen ja Suomen vaikutusvaltaisemmaksi naiseksi valittu Sanna Suvanto-Harsaae harmittelee suomalaista kahtiajakoa, joka halvaannuttaa työmarkkinat ja hidastaa talouskasvua. Hänellä on pitkä kokemus Pohjoismaisista yrityksistä ja hän kuvaa Ruotsin tilannetta seuraavasti:</p><p>&rdquo;<em>Ruotsissa yritysten hallituksissa on yleensä myös henkilöstön edustajia. Lähes kaikki ay-liikkeen johtoon edenneet ovat siis jossain vaiheessa toimineet yrityksen hallituksessa ja sisäistäneet bisneksen logiikan. Seurauksena on vähemmän työtaisteluja ja vastakkainasettelua. Kaikki ymmärtävät, että yritysten kannattava kasvu ropisee koko yhteiskunnan laariin.</em>&rdquo;</p><p>&rdquo;<em>Suomessa tätä systeemiä ei ole. Täällä ajatellaan usein, että kuka riistää ketä. Suomi on kuitenkin vain juuri niin hyvä kuin suomalaiset yritykset ovat</em>.&rdquo;</p><p>Ilman molemminpuolisia myönnytyksiä ja kykyä asettua myös toisen osapuolen asemaan ei päästä eteenpäin. Mielestäni hallituksen viimeaikaiset päätökset sekä Kokoomuksen viestit ovat myös ennemmin kärjistäneet tilannetta entisestään kuin auttaneet kohti ratkaisuja.</p><p>On tärkeää että Petteri Orpo ymmärrät mitä sopiminen on ja kuinka aito sellainen vaatii tasapainoista tilaa eikä mahdollista pelkkää sanelua. Kenties sinun olisi itse hyvä käydä ottamassa oppia noista maista, jottet jatkuvasti toista vain puolta totuudesta.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Petteri Orpo on tänään kertonut kuinka ay-liike jarruttaa työelämän uudistamista ja heittänyt haasteen sille toteamalla: "Heitän haasteen ay-liikkeelle: Esittäkää jarruttamisen sijasta ratkaisuja. Ottakaa Saksan ja Ruotsin sisarjärjestöiltä parhaat opit käyttöön."

Orpo kehottaa siis katsomaan Ruotsia ja Saksaa ja ottamaan oppia. No katsotaan - Ruotsissa paikalliseen sopimiseen liittyy kiinteästi myötämääräämisoikeus ja työntekijöiden edustus yrityksen hallituksessa. Kunhan Kokoomus ja EK ottaa oppia tästä, niin paikallista sopimista voidaan hyvin edistää. Ottamalla vain itseä miellyttävä osa muiden maiden ratkaisusta ei homma toimi eikä tule etenemään.

Aivan sama tapahtui aktiivimallissa, otettiin pelkät sanktiot, mutta jätettiin suuremmat panostukset työvoimapalveluihin tekemättä. Puolikas ratkaisu ei ole sama, joten otapa Petteri Orpo vaan haaste takaisin ja katso näiden maiden malleja kunnolla läheltä kokonaisuutena. Sen jälkeen voidaan palata asiaan.

Sitä ennen vaadit vain mallia, jossa toinen osapuoli pääsisi sanelemaan - se ei ole sopimista.

Kirjoitin jokua aika sitten blogin Irti vastakkainasettelusta – paikallisen sopimisen pattitilanne purettava.  Siinä kerroin kuinka Talouselämässä hallitusammattilainen ja Suomen vaikutusvaltaisemmaksi naiseksi valittu Sanna Suvanto-Harsaae harmittelee suomalaista kahtiajakoa, joka halvaannuttaa työmarkkinat ja hidastaa talouskasvua. Hänellä on pitkä kokemus Pohjoismaisista yrityksistä ja hän kuvaa Ruotsin tilannetta seuraavasti:

Ruotsissa yritysten hallituksissa on yleensä myös henkilöstön edustajia. Lähes kaikki ay-liikkeen johtoon edenneet ovat siis jossain vaiheessa toimineet yrityksen hallituksessa ja sisäistäneet bisneksen logiikan. Seurauksena on vähemmän työtaisteluja ja vastakkainasettelua. Kaikki ymmärtävät, että yritysten kannattava kasvu ropisee koko yhteiskunnan laariin.

Suomessa tätä systeemiä ei ole. Täällä ajatellaan usein, että kuka riistää ketä. Suomi on kuitenkin vain juuri niin hyvä kuin suomalaiset yritykset ovat.”

Ilman molemminpuolisia myönnytyksiä ja kykyä asettua myös toisen osapuolen asemaan ei päästä eteenpäin. Mielestäni hallituksen viimeaikaiset päätökset sekä Kokoomuksen viestit ovat myös ennemmin kärjistäneet tilannetta entisestään kuin auttaneet kohti ratkaisuja.

On tärkeää että Petteri Orpo ymmärrät mitä sopiminen on ja kuinka aito sellainen vaatii tasapainoista tilaa eikä mahdollista pelkkää sanelua. Kenties sinun olisi itse hyvä käydä ottamassa oppia noista maista, jottet jatkuvasti toista vain puolta totuudesta.

 

]]>
32 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256609-kokoomuksen-orpolle-haaste-takaisin-tyoelaman-uudistuksista#comments Elinkeinoelämän keskusliitto Juha Sipilän hallitus Kokoomus Paikallinen sopiminen Petteri Orpo Sat, 09 Jun 2018 17:03:17 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256609-kokoomuksen-orpolle-haaste-takaisin-tyoelaman-uudistuksista
Tekes/Business Finlandin kriisin tausta http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256326-tekesbusiness-finlandin-kriisin-tausta <p>HS julkaisi (3.6.2018) ansiokkaan artikkelin Business Finlandin kriisistä, joka kulminoituu IBM:n kanssa solmittuun suuria veronmaksajien rahoja ohjailevaan sopimukseen ja siihen liittyviin vähintään kyseenalaisiin dealeihin. Aiemmin julkisuudessa (Iltalehti) esitetyt kysymykset oli helppo leimata iltapäivälehtien sensaatiojournalismiksi. Nyt valtakunnan päämedia on artikkelia varten tehnyt perusteellista tutkivan journalistin työtä, jota on vaikea sivuuttaa.</p><p>IBM sopimus ja siihen liittyvät dealit ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu, joka kertoo mihin suuntaan suomalaista innovaatiojärjestelmää ollaan johtamassa. Se paljastaa myös poliittisen ohjauksen ja johdon ongelmat suomalaisessa innovaatiotoiminnassa.</p><p>Ongelmien juurisyy on kehityksessä, joka alkoi muutamia vuosia sitten ja on vahvistunut koko ajan. <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/team-finland-sipilan-kasiin/6M9RwzhM" title="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/team-finland-sipilan-kasiin/6M9RwzhM">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/team-finland-sipilan-kasiin/6M9RwzhM</a></p><p>Team Finlandin toimintaa oli arvosteltu ja valtiovalta puuttui peliin. Kritiikki liittyi lähinnä Finpron toimintaan, Tekesin toiminnan palaute yrityksiltä oli huippuluokkaa. Tekes kuitenkin päätettiin lakkauttaa ja luotiin uusi virastosta ja yhtiöstä koostuva hybridiorganisaatio yhdistämällä monimutkaiseen hallintoon Tekes ja Finpro.</p><p>Ministeriön ohjauksessa tulostavoitteeksi asetettiin Tekesissäkin oheisessa linkissä kuvattu &nbsp;palveluehdotusten tekeminen. Kuten linkin uutisessa todetaan &hellip;&rdquo; Jatkossa yrityksille voidaan koota sen tarpeita parhaiten palveleva tiimi yhdistämällä eri organisaatioiden asiantuntemusta. Tiimi suunnittelee asiakkaalle palveluehdotuksen ja huolehtii muuttuvista tarpeista..&rdquo; Myrkkypilleri oli naamioitu viattomalta kuullostavaan toteamukseen &rdquo;palveluehdotuksista&rdquo; ja&rdquo; tarpeista huolehtimiseen&rdquo;.</p><p>Monet asiantuntijat ihmettelivät kuinka voidaan tehdä palveluehdotus yritykselle ja luvata rahoitusta, jos sillä ei ole sisällä asianmukaisesti arvioitua rahoitushakemusta? Käytännössä palveluehdotuksessa jouduttiinkin kuvailemaan mahdollisia tukia, jotka kyllä saa muutenkin selville www sivuilta tai pitämällä palaveri Tekesin asiantuntijan kanssa. Kirjallisen palveluehdotuksen mahdolliset lupaukset tulevat myös usein väärinymmärretyksi ja johtavat helposti pidemmälle meneviin tulkintoihin kuten IBM-sopimus.</p><p>Toinen ongelma palveluehdotuksissa on se, että ne sopivat huonosti innovaatiotoimintaan. Ekonomistit ja innovaatioasiantuntijat tietävät, että yksittäisen yritysten intressit ja etu eivät välttämättä ole sama kuin kansantalouden etu. Julkisen toimijan on arvioitava kriittisesti ovatko yrityksen ehdotukset laajemmin yhteiskunnan etu. Keskeinen käsite kansantalouden kehityksessä on ns &rdquo;luova tuho&rdquo;, joka tarkoittaa tehottomien yritysten poistumista markkinoilta ja niiden korvaamista uusiin ideoihin ja osaamiseen perustuvilla yrityksillä ja niiden tuotteilla. Julkisen tahon ei pidä palvella tai tukea tehottomia yrityksiä. Sen sijaan huomio ja tuki pitää kohdistaa aidosti uusiin ja lupaaviin, radikaaleihinkin,<strong> ideoihin</strong>, joita markkinavetoisesti ei saada eteenpäin. Näitä voi kuitenkin arvioida vasta asianmukaisen hakemuksen ja dokumenttien perusteella, jos osaaminen julkisella innovaatiotoimijalla riittää. Erityisesti julkisen toimijan on varottava voittajayritysten valitsemista.</p><p>Sen sijaan vientikonsultti Finpron on luontevampaa palvella jo markkinoilla olevien yritysten vientiponnisteluja, varsinkin jos palvelusta perittaisiin markkinahinta.</p><p>Innovaatiotoimijalta vaaditaan kykyä ja jämäkkyyttä tehdä oma työnsä tinkimättömästi sortumatta yritysten ja konsulttien joskus taitaviinkin myyntipuheisiin. Tästä tietysti seuraa, että osa yrityksistä väistämättä on tyytymätön innovaatiotoimijan päätöksiin. Osa näistä yrityksistä hyväksyy päätökset, jos innovaatiotoimija on jämäkkä ja osaa kertoa selkeästi perusteet päätöksille. Valitukset kulkeutuvat kuitenkin herkästi myös poliitikkojen ja ministeriön kuuluville, joten innovaatiotoimijalle on elintärkeää poliittisten päättäjien vankka tuki. Muuten työtä on mahdoton tehdä tuloksekkaasti.</p><p>Toinen innovaatiotoiminnan menestyksen tae on huippuosaavat innovaatioasiantuntijat. Heidän on tunnettava alansa liiketoiminnan viimeisin kehitys syvällisesti ja osattava linkittää se muiden alojen ja yhteiskunnan kehitykseen. Innovaatiotoimijan sisäisistä arvoista tärkein on sellainen&nbsp; organisaatiokulttuuri, joka kannustaa asiantuntijoita jatkuvaan kehittymiseen ja sisäiseen kriittiseen keskusteluun. Tällaisten asiantuntijoiden tiimit pystyvät tehokkaimmin näkemään yritysten myyntipuheiden läpi ja arvioimaan yritysten rahoitettavia hankkeita yhteiskunnan kannalta. Tähän pääsemiseksi organisaation johtaminen ja valta-vastuusuhteiden on oltava kristallinkirkkaat. Epäselvät organisaatiot ovat myrkkyä asiantuntijoiden toiminnalle.Liiallinen &quot;ketteryyden ja nopeuden&quot; korostaminen johtaa helposti hosumiseen ja pinnalliseen työhön.&nbsp;</p><p>IBM-sopimus pitää nähdä edellä kuvattua taustaa vasten. IBM-sopimus oli aiesopimus, eräänlainen liian pitkälle mennyt palveluehdotus, jollainen istuu heikosti julkisen innovaatiotoimijan tehtäviin. Hyvää palvelua tarvitaan mutta tämä voi toteutua kun huolehditaan innovaatioasiantuntijoiden osaamisesta. Innovaatiotoimintaan kuuluu innostus, positiivisuus, tarvittaessa ennakkoluuloton nopeus mutta myös näiden kanssa tasapainossa syvällinen osaaminen, tarkkuus, kriittisyys ja kyseenalaistaminen. Nämä ovat kovia vaatimuksia organisaatiolle ja sen ihmisille. Näiden toteutuminen edellyttää innovaatiotoimintaan erikoistunutta organisaatiota (kuten Tekes aikoinaan ennen muutoksia) eikä näihin tavoitteisiin päästä sekoittamalla viestikonsultointi ja innovaatiotoiminta. Suomessa olisi aika miettiä USA:n Darpan kaltaisen erikoistuneen innovaatiotoimijan perustamista. Darpaa käsittelin aiemmassa blogissani: <a href="http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235827-konsensus-komiteat-ja-palvelut-eivat-luo-radikaaleja-innovaatioita" title="http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235827-konsensus-komiteat-ja-palvelut-eivat-luo-radikaaleja-innovaatioita">http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235827-konsensus-komite...</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> HS julkaisi (3.6.2018) ansiokkaan artikkelin Business Finlandin kriisistä, joka kulminoituu IBM:n kanssa solmittuun suuria veronmaksajien rahoja ohjailevaan sopimukseen ja siihen liittyviin vähintään kyseenalaisiin dealeihin. Aiemmin julkisuudessa (Iltalehti) esitetyt kysymykset oli helppo leimata iltapäivälehtien sensaatiojournalismiksi. Nyt valtakunnan päämedia on artikkelia varten tehnyt perusteellista tutkivan journalistin työtä, jota on vaikea sivuuttaa.

IBM sopimus ja siihen liittyvät dealit ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu, joka kertoo mihin suuntaan suomalaista innovaatiojärjestelmää ollaan johtamassa. Se paljastaa myös poliittisen ohjauksen ja johdon ongelmat suomalaisessa innovaatiotoiminnassa.

Ongelmien juurisyy on kehityksessä, joka alkoi muutamia vuosia sitten ja on vahvistunut koko ajan. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/team-finland-sipilan-kasiin/6M9RwzhM

Team Finlandin toimintaa oli arvosteltu ja valtiovalta puuttui peliin. Kritiikki liittyi lähinnä Finpron toimintaan, Tekesin toiminnan palaute yrityksiltä oli huippuluokkaa. Tekes kuitenkin päätettiin lakkauttaa ja luotiin uusi virastosta ja yhtiöstä koostuva hybridiorganisaatio yhdistämällä monimutkaiseen hallintoon Tekes ja Finpro.

Ministeriön ohjauksessa tulostavoitteeksi asetettiin Tekesissäkin oheisessa linkissä kuvattu  palveluehdotusten tekeminen. Kuten linkin uutisessa todetaan …” Jatkossa yrityksille voidaan koota sen tarpeita parhaiten palveleva tiimi yhdistämällä eri organisaatioiden asiantuntemusta. Tiimi suunnittelee asiakkaalle palveluehdotuksen ja huolehtii muuttuvista tarpeista..” Myrkkypilleri oli naamioitu viattomalta kuullostavaan toteamukseen ”palveluehdotuksista” ja” tarpeista huolehtimiseen”.

Monet asiantuntijat ihmettelivät kuinka voidaan tehdä palveluehdotus yritykselle ja luvata rahoitusta, jos sillä ei ole sisällä asianmukaisesti arvioitua rahoitushakemusta? Käytännössä palveluehdotuksessa jouduttiinkin kuvailemaan mahdollisia tukia, jotka kyllä saa muutenkin selville www sivuilta tai pitämällä palaveri Tekesin asiantuntijan kanssa. Kirjallisen palveluehdotuksen mahdolliset lupaukset tulevat myös usein väärinymmärretyksi ja johtavat helposti pidemmälle meneviin tulkintoihin kuten IBM-sopimus.

Toinen ongelma palveluehdotuksissa on se, että ne sopivat huonosti innovaatiotoimintaan. Ekonomistit ja innovaatioasiantuntijat tietävät, että yksittäisen yritysten intressit ja etu eivät välttämättä ole sama kuin kansantalouden etu. Julkisen toimijan on arvioitava kriittisesti ovatko yrityksen ehdotukset laajemmin yhteiskunnan etu. Keskeinen käsite kansantalouden kehityksessä on ns ”luova tuho”, joka tarkoittaa tehottomien yritysten poistumista markkinoilta ja niiden korvaamista uusiin ideoihin ja osaamiseen perustuvilla yrityksillä ja niiden tuotteilla. Julkisen tahon ei pidä palvella tai tukea tehottomia yrityksiä. Sen sijaan huomio ja tuki pitää kohdistaa aidosti uusiin ja lupaaviin, radikaaleihinkin, ideoihin, joita markkinavetoisesti ei saada eteenpäin. Näitä voi kuitenkin arvioida vasta asianmukaisen hakemuksen ja dokumenttien perusteella, jos osaaminen julkisella innovaatiotoimijalla riittää. Erityisesti julkisen toimijan on varottava voittajayritysten valitsemista.

Sen sijaan vientikonsultti Finpron on luontevampaa palvella jo markkinoilla olevien yritysten vientiponnisteluja, varsinkin jos palvelusta perittaisiin markkinahinta.

Innovaatiotoimijalta vaaditaan kykyä ja jämäkkyyttä tehdä oma työnsä tinkimättömästi sortumatta yritysten ja konsulttien joskus taitaviinkin myyntipuheisiin. Tästä tietysti seuraa, että osa yrityksistä väistämättä on tyytymätön innovaatiotoimijan päätöksiin. Osa näistä yrityksistä hyväksyy päätökset, jos innovaatiotoimija on jämäkkä ja osaa kertoa selkeästi perusteet päätöksille. Valitukset kulkeutuvat kuitenkin herkästi myös poliitikkojen ja ministeriön kuuluville, joten innovaatiotoimijalle on elintärkeää poliittisten päättäjien vankka tuki. Muuten työtä on mahdoton tehdä tuloksekkaasti.

Toinen innovaatiotoiminnan menestyksen tae on huippuosaavat innovaatioasiantuntijat. Heidän on tunnettava alansa liiketoiminnan viimeisin kehitys syvällisesti ja osattava linkittää se muiden alojen ja yhteiskunnan kehitykseen. Innovaatiotoimijan sisäisistä arvoista tärkein on sellainen  organisaatiokulttuuri, joka kannustaa asiantuntijoita jatkuvaan kehittymiseen ja sisäiseen kriittiseen keskusteluun. Tällaisten asiantuntijoiden tiimit pystyvät tehokkaimmin näkemään yritysten myyntipuheiden läpi ja arvioimaan yritysten rahoitettavia hankkeita yhteiskunnan kannalta. Tähän pääsemiseksi organisaation johtaminen ja valta-vastuusuhteiden on oltava kristallinkirkkaat. Epäselvät organisaatiot ovat myrkkyä asiantuntijoiden toiminnalle.Liiallinen "ketteryyden ja nopeuden" korostaminen johtaa helposti hosumiseen ja pinnalliseen työhön. 

IBM-sopimus pitää nähdä edellä kuvattua taustaa vasten. IBM-sopimus oli aiesopimus, eräänlainen liian pitkälle mennyt palveluehdotus, jollainen istuu heikosti julkisen innovaatiotoimijan tehtäviin. Hyvää palvelua tarvitaan mutta tämä voi toteutua kun huolehditaan innovaatioasiantuntijoiden osaamisesta. Innovaatiotoimintaan kuuluu innostus, positiivisuus, tarvittaessa ennakkoluuloton nopeus mutta myös näiden kanssa tasapainossa syvällinen osaaminen, tarkkuus, kriittisyys ja kyseenalaistaminen. Nämä ovat kovia vaatimuksia organisaatiolle ja sen ihmisille. Näiden toteutuminen edellyttää innovaatiotoimintaan erikoistunutta organisaatiota (kuten Tekes aikoinaan ennen muutoksia) eikä näihin tavoitteisiin päästä sekoittamalla viestikonsultointi ja innovaatiotoiminta. Suomessa olisi aika miettiä USA:n Darpan kaltaisen erikoistuneen innovaatiotoimijan perustamista. Darpaa käsittelin aiemmassa blogissani: http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235827-konsensus-komiteat-ja-palvelut-eivat-luo-radikaaleja-innovaatioita

 

]]>
1 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256326-tekesbusiness-finlandin-kriisin-tausta#comments Business finland Innovaatio Juha Sipilän hallitus Poliittinen ohjaus Tekes Mon, 04 Jun 2018 07:50:00 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256326-tekesbusiness-finlandin-kriisin-tausta
Siniset opportunistit vauhdissa - Elo ja Terho kunniaa keräämässä http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256251-siniset-opportunistit-vauhdissa-elo-ja-terho-kunniaa-keraamassa <p>Muiden taistellessa soteuudistuksen rintamalla siniset istuivat kanttiinissa kahvilla odottamassa mihin suuntaan painopiste kääntyy. Kun perustusvaliokunta oli näyttänyt hailakkaa vihreähköä valoa, tulivat Sampo Terho ja Simon Elo hetkessä esiin kertomaan kuinka siniset ja hallitus ovat voittajia - näinhän me aina sanottiin. ;-) On aika koomista, että heti perustuslakivaliokunnan odotettua positiivisemman lausunnon perään molemmat kirjoittavat tänne sinisistä asian suurina voittajina. Olikohan heillä kaksi eri kirjoitusta odottamassa?</p><p>Sinisten opportunismi on kyllä jo huvittavaa katsottavaa. Kun viime aikoina Sotesta on väännetty, niin Siniset ovat olleet hipi hiljaa ja katsoneet mihin todennäköisyydet menevät. Juuri mitään ei olla itse sanottu - Terhokin esimerkiksi tänne laittamassaan vappupuheessaan ei puhunut siitä sanaakaan vaikka kyseessä on suurin rakennemuutos vuosikymmeniin. Simon Elon blogin otsikko oli jo hauska: <em>Sinisten kannattama sote-uudistus etenee</em>. Kummankaan blogeissa ei ennen lausuntoa vaikuta pitkään aikaan olleen mitään tästä suurimmasta hallituksen tehtävästä.</p><p>Vaikuttaa selvältä, että Siniset odotti perustuslakivaliokunnan lausuntoa ennen kannanottojaan. Mikäli se olisi heilahtanut toiseen suuntaan, niin samaan suuntaan olisi todennäköisesti heilahtanut Sininen tulevaisuuskin linjauksissaan.</p><p>Vaikuttaa siltä, että sinisten strategiassa puoli valitaan todennäköisen voittajan mukaan. Näin tullee linja heilumaan vastedeskin olemassaolosta taistellessa.</p><p>Vaaleja kohti mennessä Sininen tulevaisuus pyrkinee löytämään joitakin kansalaissegmenttejä kiinnostavat kannat. Tuntuu hieman kuin puolueen ohjelmaa tehtäisiin markkinatutkimuksella pyrkien löytämään joku markkinarako muiden puolueiden välistä. Minusta se ei tunnu kovin suoraselkäiseltä toiminnalta ja tietty linjattomuus onkin jatkuvasti näkyvissä.</p><p>Jännittävää nähdä minne asti tällainen malli kantaa ja uskaltavatko puolueen jäsenet edes katsoa sitä vaaleihin asti.</p><p>Sipilä ja Orpo hyödyntävät tilannetta parhaimpansa mukaan. Mitä lähemmäs vaaleja mennään, niin sitä suuremmaksi kuitenkin irtiottojen ja hallituksen hajoamisen riski kasvaa. Osa sinisten ministereistäkin miettinee jo kenen riveistä seuraaviin vaaleihin ponnistaa mikäli haluaa politiikassa pysyä.</p><p>Eiköhän viimeisellekin vuodelle teatteria vielä riitä - tarkistakaa toimittajat myös takakontit.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Muiden taistellessa soteuudistuksen rintamalla siniset istuivat kanttiinissa kahvilla odottamassa mihin suuntaan painopiste kääntyy. Kun perustusvaliokunta oli näyttänyt hailakkaa vihreähköä valoa, tulivat Sampo Terho ja Simon Elo hetkessä esiin kertomaan kuinka siniset ja hallitus ovat voittajia - näinhän me aina sanottiin. ;-) On aika koomista, että heti perustuslakivaliokunnan odotettua positiivisemman lausunnon perään molemmat kirjoittavat tänne sinisistä asian suurina voittajina. Olikohan heillä kaksi eri kirjoitusta odottamassa?

Sinisten opportunismi on kyllä jo huvittavaa katsottavaa. Kun viime aikoina Sotesta on väännetty, niin Siniset ovat olleet hipi hiljaa ja katsoneet mihin todennäköisyydet menevät. Juuri mitään ei olla itse sanottu - Terhokin esimerkiksi tänne laittamassaan vappupuheessaan ei puhunut siitä sanaakaan vaikka kyseessä on suurin rakennemuutos vuosikymmeniin. Simon Elon blogin otsikko oli jo hauska: Sinisten kannattama sote-uudistus etenee. Kummankaan blogeissa ei ennen lausuntoa vaikuta pitkään aikaan olleen mitään tästä suurimmasta hallituksen tehtävästä.

Vaikuttaa selvältä, että Siniset odotti perustuslakivaliokunnan lausuntoa ennen kannanottojaan. Mikäli se olisi heilahtanut toiseen suuntaan, niin samaan suuntaan olisi todennäköisesti heilahtanut Sininen tulevaisuuskin linjauksissaan.

Vaikuttaa siltä, että sinisten strategiassa puoli valitaan todennäköisen voittajan mukaan. Näin tullee linja heilumaan vastedeskin olemassaolosta taistellessa.

Vaaleja kohti mennessä Sininen tulevaisuus pyrkinee löytämään joitakin kansalaissegmenttejä kiinnostavat kannat. Tuntuu hieman kuin puolueen ohjelmaa tehtäisiin markkinatutkimuksella pyrkien löytämään joku markkinarako muiden puolueiden välistä. Minusta se ei tunnu kovin suoraselkäiseltä toiminnalta ja tietty linjattomuus onkin jatkuvasti näkyvissä.

Jännittävää nähdä minne asti tällainen malli kantaa ja uskaltavatko puolueen jäsenet edes katsoa sitä vaaleihin asti.

Sipilä ja Orpo hyödyntävät tilannetta parhaimpansa mukaan. Mitä lähemmäs vaaleja mennään, niin sitä suuremmaksi kuitenkin irtiottojen ja hallituksen hajoamisen riski kasvaa. Osa sinisten ministereistäkin miettinee jo kenen riveistä seuraaviin vaaleihin ponnistaa mikäli haluaa politiikassa pysyä.

Eiköhän viimeisellekin vuodelle teatteria vielä riitä - tarkistakaa toimittajat myös takakontit.

 

]]>
25 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256251-siniset-opportunistit-vauhdissa-elo-ja-terho-kunniaa-keraamassa#comments Juha Sipilän hallitus Kunta- ja soteuudistus Poliittinen opportunismi Poliittinen selkäranka Sininen tulevaisuus Sat, 02 Jun 2018 07:54:52 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256251-siniset-opportunistit-vauhdissa-elo-ja-terho-kunniaa-keraamassa
Kaatuuko Keskusta insinööri Sipilään? http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256031-kaatuuko-keskusta-insinoori-sipilaan <p>Europarlamentaarikko <strong>Paavo Väyrynen</strong> palaa eduskuntaan. Paluuta yritettiin estää ja vaikeuttaa, mutta &rdquo;Apollosta [1 lähtenyt suunnitelma ei kantanut hedelmää&rdquo; -kulmakuppiloissa sipistään.</p><p>Insinööri <strong>Juha Sipilä</strong> oli vuonna 2014 vielä tuore, raikas ja uudishenkinen poliitikko, <em>olematta poliitikko</em> &ndash; hän tuli tekemään rikkaana rikkaiden elämästä parempaa &hellip; näinkö se on sittenkin nähtävä?</p><p>&nbsp;</p><p>Juhan avuksi riensi paljolti Kiinan nostama maailmanlaajuinen taloustoimeliaisuus. On tietenkin selvää, että Sipilän hallitus omii kaikki positiiviset tuulenvireet itselleen omiksi aikaansaannoksiksi, pysyäkseen suosittuna ja pystyssä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nyt Keskusta laahaa asemissa &ndash; tilanteessa ennen Sipilää. Sipilä ei kyennyt toistaiseksi ylläpitämään nostetta &ndash; perinteelliset poliitikot &ndash; jytkyttelijä Timo Soini takinkääntäjineen ja Kokoomus Petteri Orpon johdolla kyttäävät jotain tapahtuvaksi. Soini pakenee </strong>[2<strong> &ndash; veikkaillaan, näinhän teki Jyrki Katainenkin, kun kaikki kaatui </strong>[3<strong> &hellip; &rdquo;Nyt kaatuu Soini&rdquo; -puhistaan pystypubeissa.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Petteri Orpo</strong> paistattelee demareiden puheenjohtaja <strong>Antti Rinteen</strong> kanssa piikkipaikalla [4, vaikka kokeneimmat muistavat vaalien olevan ainoa luotettava gallup &ndash; kunhan vielä &rdquo;Nukkuvien puolue&rdquo; saadaan hereille, tapahtuu todelliset muutokset &ndash; nukkuville ei ole vain kymmeniin vuosiin ilmaantunut <em>herättävää kansanjohtajaa</em>, &hellip; ehkä seuraavista eduskuntavaaleista &rdquo;valo tulee sokealle&rdquo;, &hellip; vaalit saattavat olla jopa ennenaikaiset.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sanotaan, että sote-soppa upottaa Sipilän, ja että Väyrynen olisi ratkaisijan roolissa?</strong></p><p>Niin tai näin. Paavo on luonut jotain uutta &ndash; hänen perusti EU-Brysselistä &rdquo;aldemaisen&rdquo; Kansalaispuolueen [5, jossa on idea, ideologia ja aatteen palo, kunhan riidat sovitaan ja sotakirveet haudataan &hellip;</p><p>Paavolla on &rdquo;valmiina&rdquo; 180 000 suomalaista, joista sadat olisivat valmiit vaalikenttätyöhön, jos vain Paavolle saadaan sellainen puoluesihteeri, joka laittaa tuulemaan. Nyt on tekijän paikka auki!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Entä Juha Sipilä, joka yritti vilpittömästi kaikkensa, mutta teki virheen, kun jätti Väyrysen rannalle!</strong></p><p><strong>Timo Soinista</strong> ei ikinä pitänyt tulla ulkoministeriä [6 &ndash; kotimaan vastuunkannon hän laistoi jättämällä perinteellisesti hänelle kuuluvan valtiovarainministerin salkun Kokoomukselle &ndash; ja silloin tuli orpo olo. Entä mitkä olivat Sipilään kohdistuneet odotukset, kun paljolti hän nosti Keskustan pääministeripuolueeksi &ndash; tuoreella liikemiesmäisellä otteella ---</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>Kirjoitin <strong>14. lokakuuta 2014</strong> näin ja juttu sai 1013 lukijakommenttia Iltalehden kansalaispulinapalstalle &ndash; kunnes koko palsta suljettiin, mutta tässä se on ~ <u><a href="http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&amp;thread=6450218">http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&amp;thread=6450218</a></u> &ndash; otsikolla &rdquo;<a href="http://www.hollilla.com/threader.php?thread=6450218"><strong>Pääministeri Juha Sipilä! ... ?</strong></a>&rdquo; ---</p><p><em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; <strong>Kansa kaipaa uudenlaista pääministeriä, joka on tehnyt tavallista työtäkin</strong><br /><br />Turuilta ja toreilta kuuluu jo paljon arkikansan mietteitä uuden pääministerin olemuksesta ja henkilöstä - arvuutellaan Sipilästä pääministeriä. Onhan Juha ollut yrittäjä omalla rahalla ja riskillä, siis ymmärtää arkielämän realismia. Tuntuu vieläpä rehdiltä, ei ole ollut koko ikäänsä &rdquo;vain&rdquo; poliitikko, tehnyt siis oikeaa työtä, eikä osaa valehdella tai kauniimmin sanottuna - muuntaa asioita vain omaksi edukseen.<br /><br /><br /><strong>Onko meillä ollut koskaan yrittäjäpääministeriä?</strong><br /><br />Miltä vuodelta muuten löydetään historiasta ensimmäinen pääministeri, joka on yrittänyt menestyksekkäästi omin avuin ja aikaansaanut oikeita töitä tavallisille ihmisille, ja jotka ovat motivoituneina olleet aloittamassa joka arkiaamuista työpäiväänsä?<br />...<br />Mitä muuten Jykke [7, Timppa [8 ja Juttis [9 ovat muuta kuin politiikkaa aikaasaaneet ansiolistaansa? -tätä kansa kysyy, vähättelemättä yhtään politiikanhoidon vastuullista tehtäväkenttää! &hellip; &rdquo; -lainaus päättyy</p><p>&hellip;</p><p>Kuinka monta keskustalaista loikkaa Väyrysen alussaan yhden miehen eduskuntaryhmään, entä Sinisistä ja Perussuomalaisista? Jää nähtäväksi. Moni saattaa miettiä, että Paavon joukoista on helpompi ponnistaa uusiin ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin &ndash; jää nähtäväksi ja toivomme, että näkymä on kansalle iloksi!</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Viitteet:</strong></p><p>[1 Tunnetusti <u><a href="http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Yhteystiedot/Puoluetoimisto">Keskustan puoluetoimisto</a></u> on Apollonkadulla ja moni arveli &rdquo;<u><a href="http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/karna-harkitsee-vayrysen-valtakirjan-riitauttamista-eduskunnassa-tehdaan-selvitystyota-vayrysen-paluuoikeudesta/791744/">kärnäilyn</a></u>&rdquo; suunnitellun juuri Apollonkadulla! &hellip;?</p><p>[2 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/08/pakeneeko-timo-soini-ongelmia-vai-hapeaa.html">https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/08/pakeneeko-timo-soini-ongelmia-vai-hapeaa.html</a> -</p><p>[x</p><p>[5 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2018/04/paavo-vayrynen-putsasi-poydan.html">https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2018/04/paavo-vayrynen-putsasi-poydan.html</a> -</p><p>[x</p><p>[9 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/05/ei-uskottavaa-tulevaisuuskuvaa.html">https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/05/ei-uskottavaa-tulevaisuuskuvaa.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><u><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></u></p><p><u><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>US VU <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15297393/kaatuuko-keskusta-insinoori-sipilaan">24</a> T BL BL BL FB FB <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/903278713215390/">FB</a> BLOG 171257</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> sipila_kaatuu_28052018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 29052018</p><p>&nbsp;</p><p>532_4543 &ndash; 10:18</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan. Paluuta yritettiin estää ja vaikeuttaa, mutta ”Apollosta [1 lähtenyt suunnitelma ei kantanut hedelmää” -kulmakuppiloissa sipistään.

Insinööri Juha Sipilä oli vuonna 2014 vielä tuore, raikas ja uudishenkinen poliitikko, olematta poliitikko – hän tuli tekemään rikkaana rikkaiden elämästä parempaa … näinkö se on sittenkin nähtävä?

 

Juhan avuksi riensi paljolti Kiinan nostama maailmanlaajuinen taloustoimeliaisuus. On tietenkin selvää, että Sipilän hallitus omii kaikki positiiviset tuulenvireet itselleen omiksi aikaansaannoksiksi, pysyäkseen suosittuna ja pystyssä.

 

Nyt Keskusta laahaa asemissa – tilanteessa ennen Sipilää. Sipilä ei kyennyt toistaiseksi ylläpitämään nostetta – perinteelliset poliitikot – jytkyttelijä Timo Soini takinkääntäjineen ja Kokoomus Petteri Orpon johdolla kyttäävät jotain tapahtuvaksi. Soini pakenee [2 – veikkaillaan, näinhän teki Jyrki Katainenkin, kun kaikki kaatui [3 … ”Nyt kaatuu Soini” -puhistaan pystypubeissa.

 

Petteri Orpo paistattelee demareiden puheenjohtaja Antti Rinteen kanssa piikkipaikalla [4, vaikka kokeneimmat muistavat vaalien olevan ainoa luotettava gallup – kunhan vielä ”Nukkuvien puolue” saadaan hereille, tapahtuu todelliset muutokset – nukkuville ei ole vain kymmeniin vuosiin ilmaantunut herättävää kansanjohtajaa, … ehkä seuraavista eduskuntavaaleista ”valo tulee sokealle”, … vaalit saattavat olla jopa ennenaikaiset.

 

Sanotaan, että sote-soppa upottaa Sipilän, ja että Väyrynen olisi ratkaisijan roolissa?

Niin tai näin. Paavo on luonut jotain uutta – hänen perusti EU-Brysselistä ”aldemaisen” Kansalaispuolueen [5, jossa on idea, ideologia ja aatteen palo, kunhan riidat sovitaan ja sotakirveet haudataan …

Paavolla on ”valmiina” 180 000 suomalaista, joista sadat olisivat valmiit vaalikenttätyöhön, jos vain Paavolle saadaan sellainen puoluesihteeri, joka laittaa tuulemaan. Nyt on tekijän paikka auki!

 

Entä Juha Sipilä, joka yritti vilpittömästi kaikkensa, mutta teki virheen, kun jätti Väyrysen rannalle!

Timo Soinista ei ikinä pitänyt tulla ulkoministeriä [6 – kotimaan vastuunkannon hän laistoi jättämällä perinteellisesti hänelle kuuluvan valtiovarainministerin salkun Kokoomukselle – ja silloin tuli orpo olo. Entä mitkä olivat Sipilään kohdistuneet odotukset, kun paljolti hän nosti Keskustan pääministeripuolueeksi – tuoreella liikemiesmäisellä otteella ---

 

Kirjoitin 14. lokakuuta 2014 näin ja juttu sai 1013 lukijakommenttia Iltalehden kansalaispulinapalstalle – kunnes koko palsta suljettiin, mutta tässä se on ~ http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&thread=6450218 – otsikolla ”Pääministeri Juha Sipilä! ... ?” ---

Ote: ” … Kansa kaipaa uudenlaista pääministeriä, joka on tehnyt tavallista työtäkin

Turuilta ja toreilta kuuluu jo paljon arkikansan mietteitä uuden pääministerin olemuksesta ja henkilöstä - arvuutellaan Sipilästä pääministeriä. Onhan Juha ollut yrittäjä omalla rahalla ja riskillä, siis ymmärtää arkielämän realismia. Tuntuu vieläpä rehdiltä, ei ole ollut koko ikäänsä ”vain” poliitikko, tehnyt siis oikeaa työtä, eikä osaa valehdella tai kauniimmin sanottuna - muuntaa asioita vain omaksi edukseen.


Onko meillä ollut koskaan yrittäjäpääministeriä?

Miltä vuodelta muuten löydetään historiasta ensimmäinen pääministeri, joka on yrittänyt menestyksekkäästi omin avuin ja aikaansaanut oikeita töitä tavallisille ihmisille, ja jotka ovat motivoituneina olleet aloittamassa joka arkiaamuista työpäiväänsä?
...
Mitä muuten Jykke [7, Timppa [8 ja Juttis [9 ovat muuta kuin politiikkaa aikaasaaneet ansiolistaansa? -tätä kansa kysyy, vähättelemättä yhtään politiikanhoidon vastuullista tehtäväkenttää! … ” -lainaus päättyy

Kuinka monta keskustalaista loikkaa Väyrysen alussaan yhden miehen eduskuntaryhmään, entä Sinisistä ja Perussuomalaisista? Jää nähtäväksi. Moni saattaa miettiä, että Paavon joukoista on helpompi ponnistaa uusiin ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin – jää nähtäväksi ja toivomme, että näkymä on kansalle iloksi!

 

Viitteet:

[1 Tunnetusti Keskustan puoluetoimisto on Apollonkadulla ja moni arveli ”kärnäilyn” suunnitellun juuri Apollonkadulla! …?

[2 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/08/pakeneeko-timo-soini-ongelmia-vai-hapeaa.html -

[x

[5 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2018/04/paavo-vayrynen-putsasi-poydan.html -

[x

[9 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/05/ei-uskottavaa-tulevaisuuskuvaa.html -

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 171257

 

DOC sipila_kaatuu_28052018.doc – OpenOffice Writer

PVM 29052018

 

532_4543 – 10:18

]]>
86 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256031-kaatuuko-keskusta-insinoori-sipilaan#comments Hallitus kaatuu Juha Sipilän hallitus Keskusta Paavo Väyrynen Timo Soini Tue, 29 May 2018 09:02:35 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256031-kaatuuko-keskusta-insinoori-sipilaan
Kohti politiikan kesäteatteria avoimella ohjelmistolla http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256021-kohti-politiikan-kesateatteria-avoimella-ohjelmistolla <p>Tämänvuotisen kesäteatterin ohjelmisto vaikuttaa olevan vielä avoin ja näyttelijätkin kimpoilevat sinne tänne epätietoisina. Tosin Sipilä on kuulemma tyynen rauhallinen ja nukkuu yönsä mainiosti - näinhän yritysjohtajat varsinkin pörssiyrityksissä aina kirkkain silmin vakuuttavat kunnes alkaa rytistä.</p><p>On veikeää seurata kuinka aletaan vilauttelemaan suunnitelmia B ja C mikäli alkuperäinen menee reisille. Orpo on alkanut järjestellä takaporttia ja täällä pohditaan päätoimittajan blogissa kuinka Sipilä voi pelastaa kasvonsa. Hallituspuolueidenkin väki tuntuu varautuvan kaikkeen mahdolliseen eikä Sipilän tyyneys tunnu heitä vakuuttavan.</p><p>Oikeistoa kannattavilla sekä elinkeinoelämällä on selkeä tahto saada hallitus jatkamaan loppuun asti. Kaiken maku- ja sotehässäkän taustalla menee monia heitä miellyttäviä muutoksia eteenpäin - näitä ei valitettavasti julkisuudessa tarkastella juuri ollenkaan. Jopa medialla on intressinsä, sillä hallituksella on käynnissä mediapoliittinen ohjelma, jossa tarkastellaan keinoja kotimaisen median tukemiseksi. Tämän pitäisi valmistua sopivasti ensi syksynä.</p><p>Sinisille hallituksen kaatuminen ja nopeat vaalit olisivat erittäin hankala tilanne. Heille tulisi vaaleissa todennäköisesti kylmää kyytiä ja jopa koko olemassaolo olisi uhattuna.</p><p>Hieman pettyneenä olen myös katsellut Liike Nytin puuhamiehen Mikael Jungnerin kaukaa haettua force majeure -perustelua Sipilän hallituksen jatkolle huolimatta merkittävimmän uudistuksen kohtalosta.</p><p>Itse luulen, että tämä force majeure -ajatus ja hallituksen jatko loppuun asti lähtee Liike Nytin ihan omista intresseistä. Jos hallitus kaatuisi ja tulisi ennenaikaiset vaalit, niin Liike Nyt ei kerkeäisi mitenkään kasata joukkojaan ja päästä kunnolla mukaan peliin. Sille sopisi parhaiten Sipilän hallituksen jatko ja mahdollisten maakuntavaalien lykkääntyminen, jotta se saisi aikaa järjestäytyä ja luoda oman ohjelmansa.<br /><br />Tämä tuoksahtaa vahvasti piiloagendalta - joltain mitä liiikkeen ymmärtääkseni piti avoimuudellaan juuri välttää.</p><p>Kesäteatteria pukkaa ja veikkaan näytöksiä olevan melkoinen määrä ennen eduskunnan lomia. Onko kyseessä sankaritarina, farssi, satiiri, draama vai tragedia? Tuskin sentään romanttinen komedia. <img alt="wink" height="23" src="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/wink_smile.png" title="wink" width="23" /></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämänvuotisen kesäteatterin ohjelmisto vaikuttaa olevan vielä avoin ja näyttelijätkin kimpoilevat sinne tänne epätietoisina. Tosin Sipilä on kuulemma tyynen rauhallinen ja nukkuu yönsä mainiosti - näinhän yritysjohtajat varsinkin pörssiyrityksissä aina kirkkain silmin vakuuttavat kunnes alkaa rytistä.

On veikeää seurata kuinka aletaan vilauttelemaan suunnitelmia B ja C mikäli alkuperäinen menee reisille. Orpo on alkanut järjestellä takaporttia ja täällä pohditaan päätoimittajan blogissa kuinka Sipilä voi pelastaa kasvonsa. Hallituspuolueidenkin väki tuntuu varautuvan kaikkeen mahdolliseen eikä Sipilän tyyneys tunnu heitä vakuuttavan.

Oikeistoa kannattavilla sekä elinkeinoelämällä on selkeä tahto saada hallitus jatkamaan loppuun asti. Kaiken maku- ja sotehässäkän taustalla menee monia heitä miellyttäviä muutoksia eteenpäin - näitä ei valitettavasti julkisuudessa tarkastella juuri ollenkaan. Jopa medialla on intressinsä, sillä hallituksella on käynnissä mediapoliittinen ohjelma, jossa tarkastellaan keinoja kotimaisen median tukemiseksi. Tämän pitäisi valmistua sopivasti ensi syksynä.

Sinisille hallituksen kaatuminen ja nopeat vaalit olisivat erittäin hankala tilanne. Heille tulisi vaaleissa todennäköisesti kylmää kyytiä ja jopa koko olemassaolo olisi uhattuna.

Hieman pettyneenä olen myös katsellut Liike Nytin puuhamiehen Mikael Jungnerin kaukaa haettua force majeure -perustelua Sipilän hallituksen jatkolle huolimatta merkittävimmän uudistuksen kohtalosta.

Itse luulen, että tämä force majeure -ajatus ja hallituksen jatko loppuun asti lähtee Liike Nytin ihan omista intresseistä. Jos hallitus kaatuisi ja tulisi ennenaikaiset vaalit, niin Liike Nyt ei kerkeäisi mitenkään kasata joukkojaan ja päästä kunnolla mukaan peliin. Sille sopisi parhaiten Sipilän hallituksen jatko ja mahdollisten maakuntavaalien lykkääntyminen, jotta se saisi aikaa järjestäytyä ja luoda oman ohjelmansa.

Tämä tuoksahtaa vahvasti piiloagendalta - joltain mitä liiikkeen ymmärtääkseni piti avoimuudellaan juuri välttää.

Kesäteatteria pukkaa ja veikkaan näytöksiä olevan melkoinen määrä ennen eduskunnan lomia. Onko kyseessä sankaritarina, farssi, satiiri, draama vai tragedia? Tuskin sentään romanttinen komedia. wink

]]>
5 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256021-kohti-politiikan-kesateatteria-avoimella-ohjelmistolla#comments Juha Sipilän hallitus Kokoomus Kunta- ja soteuudistus Liike nyt Perustuslakivaliokunta Tue, 29 May 2018 07:54:06 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256021-kohti-politiikan-kesateatteria-avoimella-ohjelmistolla
Juha Sipilä on ollut hyvä kippari http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255952-juha-sipila-on-ollut-hyva-kippari <p>Epämuodikas mutta silti reilu ja tarpeellinen blogi seuraa oheisena. Heti alkuun teen selväksi, etten ole kepulainen vaan edustan nykyisin yhä yleisempää lajia: liikkuva äänestäjä. Keskustan ja siihen liittyvän MTK-intressitahon kanssa omat sukseni menivät ristiin jo 1980-luvulla, silloin kun maatalousammattilaisena aivan tosissani ryhdyin ajamaan Luomu-Suomen ajatusta. Vastarinta oli sen verran kovaa ja vastenmielinenkin, että annoin periksi (keskityin Venäjän maatalouden konsultointityöhön), mutta sielun vamma jäi.</p> <p>Mutta puhutaanpa pääministeri Juha Sipilästä ja hänen hallituskaudestaan, johon nyt näyttää tulevan loppua. Harvoin yhdelle pääministerille on tullut niin paljon lunta tupaan. Tälläkin foorumilla hänet on varmalla rintaäänellä leimattu kaikkien aikojen huonoimmaksi pääministeriksi vaikka hyvinkin moni on toista mieltä.</p> <p>Aivan selvästi on tullut muoti-ilmiöksi moittia Juha Sipilää, mutta hän oli ainoa mahdollinen pääministeriksemme tilanteessa, jossa Suomi oli viime vaalien aikana ja jälkeen. Jos jotain ilmiötä pitää ihmetellä niin sitä, että juuri nyt Suomen kansan mielestä seuraavat pääministeriehdokkaat ovat joko Petteri Orpo tai Antti Rinne...Etenkin Orpon teflonolemusta ja suosiota sopii oudoksua kun tietää, että juuri hänen puolueensa mukanaolo synnytti nykyhallituksen pahimmat sivuoireet.</p> <p>Osoituksena siitä, etten ole ainoa, joka näin ajattelee, poimin teille <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005696450.html">tuoreen hesari-artikkelin</a>&nbsp;hirmuisen laajasta kommenttiketjusta seuraavat kommentit, samalla kun nostan hattuani Juha Sipilän ponnistuksista &quot;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Via_Dolorosa">via dolorosa</a>&quot;:llaan.</p> <p>- &quot;<em>Upeaa työtä Sipilän hallitukselta! Kritiikkiä on satanut monelta suunnalta, mutta sitähän aikaansaavat ihmiset ovat aina saaneet kokea. Nyt on ollut tekemien meininkiä, ja pitää mennä ajassa taaksepäin Paavo Lipposen aikaan, kun viimeksi oli vastaava meininki. Toivottavasti sotesta saadaan ensimmäinen versio maaliin. Täydellinen se ei varmasti ole, mutta sitä voidaan sitten hioa ja hienosäätää tulevina vuosina</em>&quot;.</p> <p>- &quot;<em>Haukuttu halitus on saanut enemmän hyvää aikaan kuin viisi edellistä.&nbsp;<br />Seuraava hallitus, SDP ja vihreät, voi taas vaihtaa suuntaa ja romuttaa&nbsp;<br />hyvinvoinnin perustaa. Näin aaltoliike käy&quot;.</em></p> <p>- &quot;<em>Suomi on noussut siitä taloudellisesta ja henkisestä lamasta, mihin se joutui edellisen sixpack-hallituksen aikana.&nbsp;Kansa näki tuon hallituksen tuhovaikutuksen ja äänesti valtaan keskustan ja perussuomalaiset</em>&quot;.&nbsp;<br /><br />- &quot;S<em>ipilän hallituksen ympärillä oleva kuohunta, opposition poikkeuksellisen härski toiminta, median amerikkalaistyylinen vastuuttomuus ja kohurahastus sekä ulkomaalaiset rollitehtaat ovat saaneet aikaan tilanteen, missä todellisuus ja syy-yhteydet ovat hämärtyneet</em>&quot;.&nbsp;<br /><br />- &quot;<em>Kahden vanhan ja vakautta tuoneen puolueen kokoomuksen ja SDP:n likainen poliittinen peli ja vastuuttomuus on ollut monelle yllätys. Jos suuri ja vuosia valmisteltu sote kaatuu tuohon arvottomaan teatteriin, niin se synnyttää maahan ja vaaleihin todellisen yllätyspommin. Tämän jälkeen käynnistyy ulkomaalaisten terveysjättien vyöry ja julkinen terveyden huolto kaatuu ja tuhoutuu</em>&quot;.&nbsp;<br /><br />- &quot;<em>Kiitos tuosta hallitsemattomasta kaaoksesta kuluu noille kahdelle puolueelle...oliko Antti Rinteen ja Petteri Orpon todellinen tarkoitus tuhota julkiset palvelut. Toinen tekee sen tahallaan ja toinen tyhmyyttään!</em>&quot;</p> <p>- &quot;<em>Oppositio pistää hetkessä päreiksi nämä saavutukset.&nbsp;Oma utopistinen velkavetoinen malli on sen mielestä parempi</em>&quot;.&nbsp;</p> <p>- &quot;<em>Seuraavaan hallitusohjelmaan:&nbsp;</em></p> <p><em>- valtion velkamäärä laskee&nbsp;<br />- työllisyysaste nostetaan 75%:n&nbsp;<br />- työn tekeminen on aina kannattavampaa kuin tukien varassa oleminen&nbsp;<br />- kokonaisvero-aste laskee merkittävästi&nbsp;<br />- maataloustukien ja yritystukien määrää lasketaan 10% vuodessa koko hallituskauden ajan&nbsp;<br />- oppimisen laatua nostetaan koulujen työrauhaa parantamalla&nbsp;<br />- jokainen maksaa terveydenhuollosta oman kunnon ja elintapojen suhteessa&nbsp;<br />- aloitetaan laaja tasavero kokeilu&nbsp;<br />- asumistuki kohdistetaan sinne missä on vapaita edullisia vuokra-asuntoja&nbsp;<br />- eläkkeellä työntekoa helpotetaan eikä eläkeikää nosteta</em></p> <p><em>Saa ottaa talteen...&quot;</em></p> <p>- &quot;<em>Sipilän hallituksen toimintaa on kovin vaikea objektiivisesti arvoida, koska mediassa luotu kuva on hyvin negatiivinen ja oppositiomyönteinen. Jopa kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on saatu jotenkin näyttämään huonolta asialta, kuten moni muukin Sipilän hallituksen päätös</em>&quot;.</p> <p>- &quot;<em>Parhaiten onnistunut hallitus 2000-luvulla,mahdollisesti vuosikymmeniin.Rinteellä on Trumpin strategia,mitätöidä edeltäjänsä aikaansaannokset&nbsp;hinnalla millä hyvänsä</em>&quot;.</p> <p>- &quot;<em>Täällä vasemmistohenkiset änkyrät taas itkee oikeistolaista politiikkaa. Fakta on että Suomessa menee taas hyvin ja sehän se vasureita sapettaa. Rinne kumppaneineen tuhoaisi tämän muutamassa kuukaudessa ja olisimme jälleen Kreikan tiellä</em>&quot;.</p> <p>- &quot;<em>Suomi on ikääntyvä, ylivarojen elävä, velkaantuva korporatiivinen valtio. Sipilän hallitus on edes yrittänyt muuttaa tilanteen ja ottaa takaisin valtaa, jonka aiemmat hallitukset ja eduskunnat ovat luovuttaneet etujärjestöille. Yhdeksi suurimmiksi kompastuskivistä on osottautunut viimeisemmän kerran hyvänä aikana muutettu perustuslaki, joka takaa kaikkea hyvää kaikille.&nbsp;Suomi kaipaisi Ranskan Macronin kaltaista uudistajaa, joka modernisoisi ja liberalisoisi Suomen, erityisesti työelämän. Suomessa tulisi toteuttaa muutokset, jotja Saksassa ja Ruotsissa on jo toteutettu.&nbsp;Sipilän hallituksen jo toteuttamat muutokset poikivat hyvää tulevina vuosina. Riskinä tosin on, että Rinne todellakin pääsisi valtaan ja pystyisi perumaan nykyisen hallituksen aikaansaannokset sekä kiristämään verotusta entisestään ja lisävelkaannuttamaan julkista sektoria</em>&quot;.</p> <p>- &quot;<em>Oikein hyvä artikkeli.&nbsp;<br />Tällaisia saisi olla enemmän.&nbsp;<br />Toivottavasti insinöörimäisyyttä jatketaan tulevissa hallituksissa.&nbsp;<br />Se antaa oikean ja selkeän pohjan mitata hallituksen saavutuksia.&nbsp;<br />Miltä tuntuisi seurata korkeushyppy kilpailua jos rima puuttuisi?</em>&quot;</p> <p>jne</p> <p>P.S. Blogistin jälkikirjoitus:</p> <p>Sipilän kohtalona, vuorostaan, on Gerhard Schröderin (oikeistodemarin) tie: teki oikeat päätökset mutta joutui siitä maksamaan täyden hinnan, poliittisen mahalaskun muodossa (Sixten Korkman kertoi, että Schröder on edelleen kansainvälisten ekonomistien ykkössuosikki): Euroopan sairaasta miehestä tulikin Euroopan ykkösmoottori. Seuraaja Angela Merkel korjasi Schröderin sadon. Reaalipolitiikkaa..näillä faktoilla mennään.</p> <p>&nbsp;</p> Epämuodikas mutta silti reilu ja tarpeellinen blogi seuraa oheisena. Heti alkuun teen selväksi, etten ole kepulainen vaan edustan nykyisin yhä yleisempää lajia: liikkuva äänestäjä. Keskustan ja siihen liittyvän MTK-intressitahon kanssa omat sukseni menivät ristiin jo 1980-luvulla, silloin kun maatalousammattilaisena aivan tosissani ryhdyin ajamaan Luomu-Suomen ajatusta. Vastarinta oli sen verran kovaa ja vastenmielinenkin, että annoin periksi (keskityin Venäjän maatalouden konsultointityöhön), mutta sielun vamma jäi.

Mutta puhutaanpa pääministeri Juha Sipilästä ja hänen hallituskaudestaan, johon nyt näyttää tulevan loppua. Harvoin yhdelle pääministerille on tullut niin paljon lunta tupaan. Tälläkin foorumilla hänet on varmalla rintaäänellä leimattu kaikkien aikojen huonoimmaksi pääministeriksi vaikka hyvinkin moni on toista mieltä.

Aivan selvästi on tullut muoti-ilmiöksi moittia Juha Sipilää, mutta hän oli ainoa mahdollinen pääministeriksemme tilanteessa, jossa Suomi oli viime vaalien aikana ja jälkeen. Jos jotain ilmiötä pitää ihmetellä niin sitä, että juuri nyt Suomen kansan mielestä seuraavat pääministeriehdokkaat ovat joko Petteri Orpo tai Antti Rinne...Etenkin Orpon teflonolemusta ja suosiota sopii oudoksua kun tietää, että juuri hänen puolueensa mukanaolo synnytti nykyhallituksen pahimmat sivuoireet.

Osoituksena siitä, etten ole ainoa, joka näin ajattelee, poimin teille tuoreen hesari-artikkelin hirmuisen laajasta kommenttiketjusta seuraavat kommentit, samalla kun nostan hattuani Juha Sipilän ponnistuksista "via dolorosa":llaan.

- "Upeaa työtä Sipilän hallitukselta! Kritiikkiä on satanut monelta suunnalta, mutta sitähän aikaansaavat ihmiset ovat aina saaneet kokea. Nyt on ollut tekemien meininkiä, ja pitää mennä ajassa taaksepäin Paavo Lipposen aikaan, kun viimeksi oli vastaava meininki. Toivottavasti sotesta saadaan ensimmäinen versio maaliin. Täydellinen se ei varmasti ole, mutta sitä voidaan sitten hioa ja hienosäätää tulevina vuosina".

- "Haukuttu halitus on saanut enemmän hyvää aikaan kuin viisi edellistä. 
Seuraava hallitus, SDP ja vihreät, voi taas vaihtaa suuntaa ja romuttaa 
hyvinvoinnin perustaa. Näin aaltoliike käy".

- "Suomi on noussut siitä taloudellisesta ja henkisestä lamasta, mihin se joutui edellisen sixpack-hallituksen aikana. Kansa näki tuon hallituksen tuhovaikutuksen ja äänesti valtaan keskustan ja perussuomalaiset". 

- "Sipilän hallituksen ympärillä oleva kuohunta, opposition poikkeuksellisen härski toiminta, median amerikkalaistyylinen vastuuttomuus ja kohurahastus sekä ulkomaalaiset rollitehtaat ovat saaneet aikaan tilanteen, missä todellisuus ja syy-yhteydet ovat hämärtyneet". 

- "Kahden vanhan ja vakautta tuoneen puolueen kokoomuksen ja SDP:n likainen poliittinen peli ja vastuuttomuus on ollut monelle yllätys. Jos suuri ja vuosia valmisteltu sote kaatuu tuohon arvottomaan teatteriin, niin se synnyttää maahan ja vaaleihin todellisen yllätyspommin. Tämän jälkeen käynnistyy ulkomaalaisten terveysjättien vyöry ja julkinen terveyden huolto kaatuu ja tuhoutuu". 

- "Kiitos tuosta hallitsemattomasta kaaoksesta kuluu noille kahdelle puolueelle...oliko Antti Rinteen ja Petteri Orpon todellinen tarkoitus tuhota julkiset palvelut. Toinen tekee sen tahallaan ja toinen tyhmyyttään!"

- "Oppositio pistää hetkessä päreiksi nämä saavutukset. Oma utopistinen velkavetoinen malli on sen mielestä parempi". 

- "Seuraavaan hallitusohjelmaan: 

- valtion velkamäärä laskee 
- työllisyysaste nostetaan 75%:n 
- työn tekeminen on aina kannattavampaa kuin tukien varassa oleminen 
- kokonaisvero-aste laskee merkittävästi 
- maataloustukien ja yritystukien määrää lasketaan 10% vuodessa koko hallituskauden ajan 
- oppimisen laatua nostetaan koulujen työrauhaa parantamalla 
- jokainen maksaa terveydenhuollosta oman kunnon ja elintapojen suhteessa 
- aloitetaan laaja tasavero kokeilu 
- asumistuki kohdistetaan sinne missä on vapaita edullisia vuokra-asuntoja 
- eläkkeellä työntekoa helpotetaan eikä eläkeikää nosteta

Saa ottaa talteen..."

- "Sipilän hallituksen toimintaa on kovin vaikea objektiivisesti arvoida, koska mediassa luotu kuva on hyvin negatiivinen ja oppositiomyönteinen. Jopa kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on saatu jotenkin näyttämään huonolta asialta, kuten moni muukin Sipilän hallituksen päätös".

- "Parhaiten onnistunut hallitus 2000-luvulla,mahdollisesti vuosikymmeniin.Rinteellä on Trumpin strategia,mitätöidä edeltäjänsä aikaansaannokset hinnalla millä hyvänsä".

- "Täällä vasemmistohenkiset änkyrät taas itkee oikeistolaista politiikkaa. Fakta on että Suomessa menee taas hyvin ja sehän se vasureita sapettaa. Rinne kumppaneineen tuhoaisi tämän muutamassa kuukaudessa ja olisimme jälleen Kreikan tiellä".

- "Suomi on ikääntyvä, ylivarojen elävä, velkaantuva korporatiivinen valtio. Sipilän hallitus on edes yrittänyt muuttaa tilanteen ja ottaa takaisin valtaa, jonka aiemmat hallitukset ja eduskunnat ovat luovuttaneet etujärjestöille. Yhdeksi suurimmiksi kompastuskivistä on osottautunut viimeisemmän kerran hyvänä aikana muutettu perustuslaki, joka takaa kaikkea hyvää kaikille. Suomi kaipaisi Ranskan Macronin kaltaista uudistajaa, joka modernisoisi ja liberalisoisi Suomen, erityisesti työelämän. Suomessa tulisi toteuttaa muutokset, jotja Saksassa ja Ruotsissa on jo toteutettu. Sipilän hallituksen jo toteuttamat muutokset poikivat hyvää tulevina vuosina. Riskinä tosin on, että Rinne todellakin pääsisi valtaan ja pystyisi perumaan nykyisen hallituksen aikaansaannokset sekä kiristämään verotusta entisestään ja lisävelkaannuttamaan julkista sektoria".

- "Oikein hyvä artikkeli. 
Tällaisia saisi olla enemmän. 
Toivottavasti insinöörimäisyyttä jatketaan tulevissa hallituksissa. 
Se antaa oikean ja selkeän pohjan mitata hallituksen saavutuksia. 
Miltä tuntuisi seurata korkeushyppy kilpailua jos rima puuttuisi?
"

jne

P.S. Blogistin jälkikirjoitus:

Sipilän kohtalona, vuorostaan, on Gerhard Schröderin (oikeistodemarin) tie: teki oikeat päätökset mutta joutui siitä maksamaan täyden hinnan, poliittisen mahalaskun muodossa (Sixten Korkman kertoi, että Schröder on edelleen kansainvälisten ekonomistien ykkössuosikki): Euroopan sairaasta miehestä tulikin Euroopan ykkösmoottori. Seuraaja Angela Merkel korjasi Schröderin sadon. Reaalipolitiikkaa..näillä faktoilla mennään.

 

]]>
80 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255952-juha-sipila-on-ollut-hyva-kippari#comments Kotimaa Juha Sipilän hallitus Rakennemuutos Mon, 28 May 2018 05:21:07 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255952-juha-sipila-on-ollut-hyva-kippari
Sote on kaadettava! http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255920-sote-on-kaadettava <p>Itsenäisyyspuolue on ottanut kantaa sote-uudistukseen mm. viime kuntavaalien ohjelmassaan. Siinä todettiin, että kaavailtu sote-uudistus uhkaa romuttaa julkisen terveydenhuollon, joka on jäämässä voitontavoittelijoiden armoille. Varoitimme myös asiakasmaksujen noususta ja eriarvoisuuden kasvamisesta. Edelleen ohjelmassa todettiin, että vanhusten hoito on pidettävä kuntien ohjauksessa, eikä hoidosta saa tulla kenenkään lypsylehmää. Myös omaishoitajien aseman parantamisen otimme esille. Totesimme myös, että sote-uudistus on niin valtava muutos, että se olisi pitänyt toteuttaa kokeilujen kautta.</p><p>Lisäksi Antti Pesonen kirjoitti blogissaan siitä, että maakuntamallista tulee täysin torso, kun maakunnille ei myönnetä verotusoikeutta. Itse sanoin tv:n vaalitentissä, että sote on kaadettava, eikä sillä ole väliä, kuka sen kaataa. Lisäksi kerroin alkuvuodesta tekemässäni lehtijutussa, miten uudistus keskittää kaiken sote-vallan maakuntien keskuskaupunkeihin pienempien kaupunkien jäädessä täysin statisteiksi. Uskomatonta, että Keskusta haluaa toteuttaa tällaista keskittämispolitiikkaa.</p><p>Nyt näyttää kuitenkin siltä, että uudistus on kaatumassa. Siihen ei tunnu uskovan enää kuin puheiden tasolla valtiovarainministeri Petteri Orpo. Ehkä soten kaataa valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie, ehkä kokoomuksen ja kokoomuslähtöiset kansanedustajat yhdessä Paavo Väyrysen kanssa, ehkä se törmää edelleen perustuslakiin. Runsaassa vuodessa ei ole soten osalta juuri mikään muuttunut. Samat ongelmat vaivaavat sitä edelleen. Vain säästölaskelmat ovat täsmentyneet, ja niiden osoittaessa pyöreätä nollaa, on usko hiipumassa hiljalleen myös hallituspuolueiden riveissä.</p><p>Yhä selvemmäksi on käynyt, ettei sote-uudistuksessa ole kyse mistään muusta kuin valtavasta rahansiirrosta yksityisiin taskuihin, ja tätä siirtoa ohjataan valtionhallinnon taholta kansalaisten enemmistön tahdon vastaisesti. Tämä näkyy erityisen selvästi Keskustan kannatusluvuissa, ja on syytä näkyäkin. Kokoomus tunnetaan yksityistämishalustaan, Keskustaa ei niinkään ennen Sipilää. Saattaa jopa olla, että Keskustan kannatukseen ei tule mitään tilapäistä laskua, vaan jatkuva hiipuminen. Keskusta voi kadota Sipilän ansiosta kokonaan puoluekartalta. Ruotsissahan vastaavalle puolueelle on niin käynyt jo ajat sitten. Keskustan/Maalaisliiton historia on loistokas, etenkin siltä ajalta, jolloin se yhdessä vasemmistopuolueiden kanssa rakensi Suomesta hyvinvointivaltion. Nyt se on tuhoamassa omaa aikaansaannostaan. On ymmärrettävää, että silloin putoaa korkealta ja kovaa vauhtia.</p><p>Ihmettelen suuresti, miksi kukaan haluaa sote-uudistusta, jossa tuhotaan vaivalla rakennettu hyvinvointivaltion sosiaali- ja terveyshuolto. On puhuttu kolmen miljardin euron säästöistä. Ne eivät tule toteutumaan kenenkään muun kuin hallituksen ja heidän neuvonantajiensa laskelmien mukaan. Ei siis saada edes säästöjä. Ja miten voitaisiinkaan saada, jos julkisesta palvelutuotannosta siirrytään yksityiseen, jonka on jostain otettava voittonsa. Se &rdquo;jostain&rdquo; on yleensä työntekijöiden selkänahasta heikentämällä työehtoja, tai sitten tarjoamalla heikompia palveluja, yleensä kumpaakin.</p><p>Maakuntia olisi pitänyt olla selvästi vähemmän ja niille olisi pitänyt antaa verotusoikeus, jotta hallinnosta kuntien ja valtion välillä olisi voinut tulla edes teoriassa toimiva. Nyt maakunnilla tulee olemaan tarjottavanaan pelkkää eioota. Meillä ns. huippuunsa kehittyneessä maassa ei ole varaa sairaaloihin, ei ole varaa kouluihin, ei ole varaa vanhustenhoitoon, ei ole varaa päiväkoteihin, ei ole varaa edes pitää omaa omaisuuttamme itsellämme, ei ole varaa mihinkään muuhun kuin yksityistää kaikki julkiset toiminnot. Paljon muuta ei voi odottaakaan maalta, jolla ei ole itsenäistä talouspolitiikkaa eikä omaa rahaa ja joka antaa verovarojensa valua maasta pois ilman mitään kontrollia.</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itsenäisyyspuolue on ottanut kantaa sote-uudistukseen mm. viime kuntavaalien ohjelmassaan. Siinä todettiin, että kaavailtu sote-uudistus uhkaa romuttaa julkisen terveydenhuollon, joka on jäämässä voitontavoittelijoiden armoille. Varoitimme myös asiakasmaksujen noususta ja eriarvoisuuden kasvamisesta. Edelleen ohjelmassa todettiin, että vanhusten hoito on pidettävä kuntien ohjauksessa, eikä hoidosta saa tulla kenenkään lypsylehmää. Myös omaishoitajien aseman parantamisen otimme esille. Totesimme myös, että sote-uudistus on niin valtava muutos, että se olisi pitänyt toteuttaa kokeilujen kautta.

Lisäksi Antti Pesonen kirjoitti blogissaan siitä, että maakuntamallista tulee täysin torso, kun maakunnille ei myönnetä verotusoikeutta. Itse sanoin tv:n vaalitentissä, että sote on kaadettava, eikä sillä ole väliä, kuka sen kaataa. Lisäksi kerroin alkuvuodesta tekemässäni lehtijutussa, miten uudistus keskittää kaiken sote-vallan maakuntien keskuskaupunkeihin pienempien kaupunkien jäädessä täysin statisteiksi. Uskomatonta, että Keskusta haluaa toteuttaa tällaista keskittämispolitiikkaa.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että uudistus on kaatumassa. Siihen ei tunnu uskovan enää kuin puheiden tasolla valtiovarainministeri Petteri Orpo. Ehkä soten kaataa valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie, ehkä kokoomuksen ja kokoomuslähtöiset kansanedustajat yhdessä Paavo Väyrysen kanssa, ehkä se törmää edelleen perustuslakiin. Runsaassa vuodessa ei ole soten osalta juuri mikään muuttunut. Samat ongelmat vaivaavat sitä edelleen. Vain säästölaskelmat ovat täsmentyneet, ja niiden osoittaessa pyöreätä nollaa, on usko hiipumassa hiljalleen myös hallituspuolueiden riveissä.

Yhä selvemmäksi on käynyt, ettei sote-uudistuksessa ole kyse mistään muusta kuin valtavasta rahansiirrosta yksityisiin taskuihin, ja tätä siirtoa ohjataan valtionhallinnon taholta kansalaisten enemmistön tahdon vastaisesti. Tämä näkyy erityisen selvästi Keskustan kannatusluvuissa, ja on syytä näkyäkin. Kokoomus tunnetaan yksityistämishalustaan, Keskustaa ei niinkään ennen Sipilää. Saattaa jopa olla, että Keskustan kannatukseen ei tule mitään tilapäistä laskua, vaan jatkuva hiipuminen. Keskusta voi kadota Sipilän ansiosta kokonaan puoluekartalta. Ruotsissahan vastaavalle puolueelle on niin käynyt jo ajat sitten. Keskustan/Maalaisliiton historia on loistokas, etenkin siltä ajalta, jolloin se yhdessä vasemmistopuolueiden kanssa rakensi Suomesta hyvinvointivaltion. Nyt se on tuhoamassa omaa aikaansaannostaan. On ymmärrettävää, että silloin putoaa korkealta ja kovaa vauhtia.

Ihmettelen suuresti, miksi kukaan haluaa sote-uudistusta, jossa tuhotaan vaivalla rakennettu hyvinvointivaltion sosiaali- ja terveyshuolto. On puhuttu kolmen miljardin euron säästöistä. Ne eivät tule toteutumaan kenenkään muun kuin hallituksen ja heidän neuvonantajiensa laskelmien mukaan. Ei siis saada edes säästöjä. Ja miten voitaisiinkaan saada, jos julkisesta palvelutuotannosta siirrytään yksityiseen, jonka on jostain otettava voittonsa. Se ”jostain” on yleensä työntekijöiden selkänahasta heikentämällä työehtoja, tai sitten tarjoamalla heikompia palveluja, yleensä kumpaakin.

Maakuntia olisi pitänyt olla selvästi vähemmän ja niille olisi pitänyt antaa verotusoikeus, jotta hallinnosta kuntien ja valtion välillä olisi voinut tulla edes teoriassa toimiva. Nyt maakunnilla tulee olemaan tarjottavanaan pelkkää eioota. Meillä ns. huippuunsa kehittyneessä maassa ei ole varaa sairaaloihin, ei ole varaa kouluihin, ei ole varaa vanhustenhoitoon, ei ole varaa päiväkoteihin, ei ole varaa edes pitää omaa omaisuuttamme itsellämme, ei ole varaa mihinkään muuhun kuin yksityistää kaikki julkiset toiminnot. Paljon muuta ei voi odottaakaan maalta, jolla ei ole itsenäistä talouspolitiikkaa eikä omaa rahaa ja joka antaa verovarojensa valua maasta pois ilman mitään kontrollia.

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

 

]]>
3 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255920-sote-on-kaadettava#comments Itsenäisyyspuolue Juha Sipilän hallitus Maakunta- ja sote-uudistus Sun, 27 May 2018 09:32:38 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255920-sote-on-kaadettava
Länsidemokraatti Pietikäisen luova tulkinta hallitusohjelman onnistumisesta http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255911-lansidemokraatti-pietikaisen-luova-tulkinta-hallitusohjelman-onnistumisesta <p>Seppo-Juha Pietikäinen tulkitsee varsin luovasti HS:n arviota hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista päätyen blogissaan toteamaan sekä otsikossa että tekstissä: &quot;<em>Inventaarin mukaan hallitusohjelman toteutus on melko hyvin onnistunut paitsi &nbsp;sote- ja maakuntauudistus&quot;</em>. Pieni ongelma tässä on se, että mikäli menee katsomaan maksumuurin takana olevaa kirjoitusta, niin ei siellä nyt aivan tuohon päädytä.</p><p>Hallituksen asettamista 28:sta tavoitteesta kerrotaan Hesarissa seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Hallitus on virkamiesten avustamana asettanut itselleen 28 mittaria, joista tosin osa on vielä kehitteillä. Useimmat niistä perustuvat julkisiin tilastoihin, jotka paljastavat muutokset vasta vuosien tai jopa vuosikymmenien kuluttua. Tällä hetkellä kehityksestä on monessa kohdassa tiedossa vain suunta, jos sitäkään</em>.&quot;</p><p><strong>Tavoitteiden toteutuminen Hesarin mukaan</strong></p><ol><li>Toteutuu tai toteutunee todennäköisesti: kolme tavoitetta</li><li>Toteutuu tai toteutunee <u>osittain</u>: kymmenen tavoitetta</li><li>Ei toteudu tai ei aloitettu: neljä tavoitetta</li><li>Vaikea tai mahdoton sanoa, tavoite niin epämääräinen: kymmenen tavoitetta</li></ol><p>Jos ihmettelette, miksi niitä onkin vain 27, niin on Hesarissakin näköjään useamman laskennan jälkeen.. ;-)</p><p>Maakunta- ja soteuudistuksen ollessa matkalla tuhoon lienee Pietikäisellä tarve osoittaa kuinka oikeistohallitus on muutoin onnistunut. Kuitenkaan päälähteenä toimivasta Hesarin jutusta lukemalla ei mielestäni oikein voi vetää samoja johtopäätöksiä kuin hän on tehnyt poimitussa blogissaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Seppo-Juha Pietikäinen tulkitsee varsin luovasti HS:n arviota hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista päätyen blogissaan toteamaan sekä otsikossa että tekstissä: "Inventaarin mukaan hallitusohjelman toteutus on melko hyvin onnistunut paitsi  sote- ja maakuntauudistus". Pieni ongelma tässä on se, että mikäli menee katsomaan maksumuurin takana olevaa kirjoitusta, niin ei siellä nyt aivan tuohon päädytä.

Hallituksen asettamista 28:sta tavoitteesta kerrotaan Hesarissa seuraavaa:

"Hallitus on virkamiesten avustamana asettanut itselleen 28 mittaria, joista tosin osa on vielä kehitteillä. Useimmat niistä perustuvat julkisiin tilastoihin, jotka paljastavat muutokset vasta vuosien tai jopa vuosikymmenien kuluttua. Tällä hetkellä kehityksestä on monessa kohdassa tiedossa vain suunta, jos sitäkään."

Tavoitteiden toteutuminen Hesarin mukaan

  1. Toteutuu tai toteutunee todennäköisesti: kolme tavoitetta
  2. Toteutuu tai toteutunee osittain: kymmenen tavoitetta
  3. Ei toteudu tai ei aloitettu: neljä tavoitetta
  4. Vaikea tai mahdoton sanoa, tavoite niin epämääräinen: kymmenen tavoitetta

Jos ihmettelette, miksi niitä onkin vain 27, niin on Hesarissakin näköjään useamman laskennan jälkeen.. ;-)

Maakunta- ja soteuudistuksen ollessa matkalla tuhoon lienee Pietikäisellä tarve osoittaa kuinka oikeistohallitus on muutoin onnistunut. Kuitenkaan päälähteenä toimivasta Hesarin jutusta lukemalla ei mielestäni oikein voi vetää samoja johtopäätöksiä kuin hän on tehnyt poimitussa blogissaan.

]]>
8 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255911-lansidemokraatti-pietikaisen-luova-tulkinta-hallitusohjelman-onnistumisesta#comments Hallitusohjelma Harhaanjohtaminen Juha Sipilän hallitus Kokoomus Kotimaa Sun, 27 May 2018 07:50:31 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255911-lansidemokraatti-pietikaisen-luova-tulkinta-hallitusohjelman-onnistumisesta
Tuotekehitys ja innovaatiot vähenevät - muut Pohjoismaat eri linjalla http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255811-tuotekehitys-ja-innovaatiot-vahenevat-muut-pohjoismaat-eri-linjalla <p>Suomen T&amp;K-panostusten määrä kulkee aivan eri suuntaan kuin muiden Pohjoismaiden ja vuoden 2008 tasoon verrattuna yritysten omat panostukset ovat vähentyneet miljardilla ja vuodesta 2012 lähtien myös julkiset panostukset ovat lähteneet laskuun. Samaan aikaan kun Ruotsi on nostanut yritysten ja julkisen panostuksen 4,6:een prosenttiin bruttokansantuotteesta ja Tanskakin noussut yli kolmeen, on Suomi laskenut alle kolmen prosentin. Teknologiavientimme on pudonnut ja korkean teknologian osuus bruttokansantuotteesta on pienentynyt finanssikriisin jälkeen 14 prosentista alle yhdeksään.</p><p>Annan ilmaisen vinkin sekä yritysjohdolle että poliittisille päättäjille: enemmän on enemmän ja vähemmän on vähemmän. Usein käytetään korulauseita kuinka tehokkaammin ja fiksummin toimimalla saavutetaan pienemmillä panostuksilla tuloksia käyttämällä vaikkapa best practisejä tai kuten tekoälystrategiassa kaavaillaan tulemalla maailman parhaimmaksi tekoälyn hyödyntäjäksi. Tällaiset suunnitelmat eivät tule luomaan merkittävää kilpailuetua verrattuna niihin, jotka panostavat teknologian tutkimukseen ja kehitykseen sekä luovat aidosti uutta. Jos tutkijamme eivätkä yritykset istu niissä pöydissä, missä uuden kehitys tapahtuu, olemme jatkuvasti takamatkalla.</p><p>Aika ajoin nousee myös keskustelu siitä, kuinka huippuosaajia houkutellaan Suomeen. Ilmainen vinkki nro 2: ei ainakaan näin. Signaali muualle on, että Suomi ei enää panosta huipputukimukseen eikä ole kehityksen kärjessä.</p><p><strong>Kasvun johtajuus kadoksissa - muutos saneerauksesta ja tehostamisesta kohti kasvua</strong></p><p>Talouselämän haastattelussa Suomen merkittävimmäksi naispäättäjäksi arvioitu Suvanto-Harsaae toteaa haastattelussa kokemuksiaan haettuaan viittä eri toimitusjohtajaa Suomessa:</p><p>&rdquo;<em>Ei löytynyt helpolla. Olemme menettäneet kaksi johtajasukupolvea. Vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen moni johtaja säästi ja tehosti, mutta liian harva kasvatti liiketoimintaa. Myös heidän seuraajansa ovat oppineet saman mallin</em>.&rdquo;</p><p>Myös tutkimukset ovat osoittaneet Suomen merkittäväksi ongelmaksi yritysten kasvun vähäisyyden &ndash; moni TOP500-yritys on verraten hyvin kannattava, muttei juurikaan kasva.</p><p>Mielestäni sekä yritysten johdolla että työntekijöillä on haasteena kääntää ajatukset ja toiminta jälleen luomaan kasvua pitkien säästökuurien ja nykytoiminnan rationalisoinnin jälkeen. Tämä muutos ei ole helppo ja vaatii muutosta sekä johdon että työntekijöiden ajatusmaailmassa ja asenteissa.</p><p>Olemalla investoimatta tuotekehitykseen ja kasvuun vaaramme 2020-luvun kilpailukykymme ollen tuomittuja kilpailemaan hinnalla.</p><p><strong>Hallitus toimii vastoin OECD:n ja IMF:n suosituksia</strong></p><p>Sekä <a href="https://www.oecd.org/science/lower-public-r-d-spending-and-protectionist-risks-may-pose-a-threat-to-innovation.htm#.WE5OYqWU3h8.twitter">OECD</a> että kansainvälinen valuuttarahasto <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9207905">IMF</a> pitävät vähennyksiä tutkimukseen väärinä ja tulevaisuuden kilpailukyvyn vaarantavina. Yleensä päättäjämme pitävät arvossaan tällaisten tahojen arvioita ja niitä kaivetaan perustelemaan päätöksiä.</p><p>Miksi tässä asiassa toimitaan aivan toisin ja hallitus jääräpäisesti kieltäytyy leikkaamasta muita yritystukia samalla ollen panostamatta lisää siihen, joka katsotaan asiantuntijoiden taholta hyödyllisimmäksi? Tämä on arvoitus, yhtenä syynä voi olla se, että on vain mahdotonta myöntää virheensä. Lopputulemana tuetaan pysähtyneisyyttä ja vanhoja aloja uudistumisen sijaan.</p><p>Graafissa 1 esitetty OECD:n tietoihin perustuva käyrä panostusten kehityksestä 2000-luvulla pitäisi kyllä herättää päättäjät unestaan.</p><p><strong>Ennennäkemättömästi politisoidut julkiset panostukset - biotalous ja cleantech</strong></p><p>Sipilän hallitus on ennenäkemättömällä tavalla politisoinut määrärahojen ohjausta valikoiduille toimialoille - en muista tällaista ilmiötä tapahtuneen aiempien hallituksien kohdalla. Korvamerkitsemällä kärkihankkeilla kehitysrahoja on leikkausten aikana varmistettu rahat esimerkiksi biotalouteen ja cleantechiin. Nyt vaikuttaa siltä, että Vakekin saattaa olla osin valjastettu tukemaan näitä toimialoja.</p><p>Entisenä yritysjohtajana Sipilällä on ilmeisesti muita suurempi kyky nähdä, millä alueilla innovaatiot ja menestystuotteet syntyvät. Kuitenkin viime syyskuussa tehdyssä kärkihankkeiden puolivälitarkastelussa todettiin mm seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Hallitusohjelman mukaan Suomi tavoittelee bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijyyttä. Alojen kasvu ei kuitenkaan ole ollut odotettua eivätkä kärkihankerahoituksella tähän asti tuetut uudet kokeilut ole skaalautuneet vielä vientituotteiksi. Markkinoita avaavien innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen strategista johtamista, riskienhallintaa ja osaamista on parannettava. Kestävät julkiset hankinnat ja hankintojen neuvontapalvelut edesauttaisivat myös hallituksen vähähiilisyystavoitteiden saavuttamista.</em>&quot;</p><p>On hyvä huomata, että tämä on alue, jolla Sipilän lapsilleen siirtämä Fortel Invest sekä moni hänen lähipiiristään toimivat. Kuten sanoin niin enemmän on enemmän - kun tarpeeksi rahaa pumpataan jollekin toimialalle, niin kyllähän sieltä jotain syntyy. Syntyykö tarpeeksi ja mitä olisi tapahtunut mikäli oltaisiin annettu asiantuntijoiden päättää toimalariippumattomasti tukien kohdentamisesta esitettyjen suunnitelmien pohjalta sen sijaan, että nyt taikasanoilla biotalous ja cleantech irtoa tukirahaa muita helpommin?</p><p><strong>Business Finland ja Tekniikan Akateemiset varoittavat</strong></p><p>Itselläni alkaa jo epätoivo voittamaan ja mietin jo kannattaako tästä enää edes kirjoittaa. Asiaan vaikuttanee se, että suurimman osan urastani olen vetänyt tuotekehitystiimejä, ja olen nähnyt millainen vaikutus lyhytnäköisillä säästötoimenpiteillä on tulevaisuuden kilpailukyvylle. Tuotekehityksen leikkaukset ovat johdolle houkuttelevia siinä mielessä, että niiden vaikutukset näkyvät viiveellä ja kvartaalitaloudessa niitä ei hetkeen tule muuten kuin säästöinä. Joskus toteutuu jopa malli meidän jälkeemme vedenpaisumus: kun leikkauksien vaikutukset tuntuvat näkyy saneerausjohtajasta enää vain perävalot.</p><p>Kuitenkin minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Näin on monelle yritykselle jo käynyt ja monelle tulee käymään lähitulevaisuudessa. Lisäksi viive tulee myös mikäli panostukset ja resursointi nostetaan uudelleen ylemmäs - alkuun tulee vain kustannuksia ja hyödyt vasta myöhemmin. Kysymys on investoinnista tulevaisuuteen ja se vaatii rohkeutta - onko sitä tarpeeksi?</p><p>Business Finlandin pääjohtaja Pekka Soini <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10220827">totesi Ylelle</a> seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Kun on keskitytty säästöihin, niin joskus menee lapsi pesuveden mukana. Se on huomioitu ja nyt tämä asia pitäisi korjata jo ennen seuraavaa vaalikautta. Näitä ei voi yhden vuoden sysäyksinä tehdä, vaan tähän pitää sitoutua pitkäjänteisesti.</em>&quot;</p><p>Tammikuussa julkaistu Tekniikan Akateemisten teettämä Teknologiabarometri kertoo myös karua kuvaa Suomen trendistä suhteessa muihin Pohjoismaihin graafissa 2.</p><p>Tällä hetkellä Suomessa tunkataan vanhoja toimialoja ja tuetaan pysähtyneisyyttä uudistumisen sijaan. Tällä voi olla katastrofaalinen merkitys kilpailukyvyllemme 2020-luvulla.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen T&K-panostusten määrä kulkee aivan eri suuntaan kuin muiden Pohjoismaiden ja vuoden 2008 tasoon verrattuna yritysten omat panostukset ovat vähentyneet miljardilla ja vuodesta 2012 lähtien myös julkiset panostukset ovat lähteneet laskuun. Samaan aikaan kun Ruotsi on nostanut yritysten ja julkisen panostuksen 4,6:een prosenttiin bruttokansantuotteesta ja Tanskakin noussut yli kolmeen, on Suomi laskenut alle kolmen prosentin. Teknologiavientimme on pudonnut ja korkean teknologian osuus bruttokansantuotteesta on pienentynyt finanssikriisin jälkeen 14 prosentista alle yhdeksään.

Annan ilmaisen vinkin sekä yritysjohdolle että poliittisille päättäjille: enemmän on enemmän ja vähemmän on vähemmän. Usein käytetään korulauseita kuinka tehokkaammin ja fiksummin toimimalla saavutetaan pienemmillä panostuksilla tuloksia käyttämällä vaikkapa best practisejä tai kuten tekoälystrategiassa kaavaillaan tulemalla maailman parhaimmaksi tekoälyn hyödyntäjäksi. Tällaiset suunnitelmat eivät tule luomaan merkittävää kilpailuetua verrattuna niihin, jotka panostavat teknologian tutkimukseen ja kehitykseen sekä luovat aidosti uutta. Jos tutkijamme eivätkä yritykset istu niissä pöydissä, missä uuden kehitys tapahtuu, olemme jatkuvasti takamatkalla.

Aika ajoin nousee myös keskustelu siitä, kuinka huippuosaajia houkutellaan Suomeen. Ilmainen vinkki nro 2: ei ainakaan näin. Signaali muualle on, että Suomi ei enää panosta huipputukimukseen eikä ole kehityksen kärjessä.

Kasvun johtajuus kadoksissa - muutos saneerauksesta ja tehostamisesta kohti kasvua

Talouselämän haastattelussa Suomen merkittävimmäksi naispäättäjäksi arvioitu Suvanto-Harsaae toteaa haastattelussa kokemuksiaan haettuaan viittä eri toimitusjohtajaa Suomessa:

Ei löytynyt helpolla. Olemme menettäneet kaksi johtajasukupolvea. Vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen moni johtaja säästi ja tehosti, mutta liian harva kasvatti liiketoimintaa. Myös heidän seuraajansa ovat oppineet saman mallin.”

Myös tutkimukset ovat osoittaneet Suomen merkittäväksi ongelmaksi yritysten kasvun vähäisyyden – moni TOP500-yritys on verraten hyvin kannattava, muttei juurikaan kasva.

Mielestäni sekä yritysten johdolla että työntekijöillä on haasteena kääntää ajatukset ja toiminta jälleen luomaan kasvua pitkien säästökuurien ja nykytoiminnan rationalisoinnin jälkeen. Tämä muutos ei ole helppo ja vaatii muutosta sekä johdon että työntekijöiden ajatusmaailmassa ja asenteissa.

Olemalla investoimatta tuotekehitykseen ja kasvuun vaaramme 2020-luvun kilpailukykymme ollen tuomittuja kilpailemaan hinnalla.

Hallitus toimii vastoin OECD:n ja IMF:n suosituksia

Sekä OECD että kansainvälinen valuuttarahasto IMF pitävät vähennyksiä tutkimukseen väärinä ja tulevaisuuden kilpailukyvyn vaarantavina. Yleensä päättäjämme pitävät arvossaan tällaisten tahojen arvioita ja niitä kaivetaan perustelemaan päätöksiä.

Miksi tässä asiassa toimitaan aivan toisin ja hallitus jääräpäisesti kieltäytyy leikkaamasta muita yritystukia samalla ollen panostamatta lisää siihen, joka katsotaan asiantuntijoiden taholta hyödyllisimmäksi? Tämä on arvoitus, yhtenä syynä voi olla se, että on vain mahdotonta myöntää virheensä. Lopputulemana tuetaan pysähtyneisyyttä ja vanhoja aloja uudistumisen sijaan.

Graafissa 1 esitetty OECD:n tietoihin perustuva käyrä panostusten kehityksestä 2000-luvulla pitäisi kyllä herättää päättäjät unestaan.

Ennennäkemättömästi politisoidut julkiset panostukset - biotalous ja cleantech

Sipilän hallitus on ennenäkemättömällä tavalla politisoinut määrärahojen ohjausta valikoiduille toimialoille - en muista tällaista ilmiötä tapahtuneen aiempien hallituksien kohdalla. Korvamerkitsemällä kärkihankkeilla kehitysrahoja on leikkausten aikana varmistettu rahat esimerkiksi biotalouteen ja cleantechiin. Nyt vaikuttaa siltä, että Vakekin saattaa olla osin valjastettu tukemaan näitä toimialoja.

Entisenä yritysjohtajana Sipilällä on ilmeisesti muita suurempi kyky nähdä, millä alueilla innovaatiot ja menestystuotteet syntyvät. Kuitenkin viime syyskuussa tehdyssä kärkihankkeiden puolivälitarkastelussa todettiin mm seuraavaa:

"Hallitusohjelman mukaan Suomi tavoittelee bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijyyttä. Alojen kasvu ei kuitenkaan ole ollut odotettua eivätkä kärkihankerahoituksella tähän asti tuetut uudet kokeilut ole skaalautuneet vielä vientituotteiksi. Markkinoita avaavien innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen strategista johtamista, riskienhallintaa ja osaamista on parannettava. Kestävät julkiset hankinnat ja hankintojen neuvontapalvelut edesauttaisivat myös hallituksen vähähiilisyystavoitteiden saavuttamista."

On hyvä huomata, että tämä on alue, jolla Sipilän lapsilleen siirtämä Fortel Invest sekä moni hänen lähipiiristään toimivat. Kuten sanoin niin enemmän on enemmän - kun tarpeeksi rahaa pumpataan jollekin toimialalle, niin kyllähän sieltä jotain syntyy. Syntyykö tarpeeksi ja mitä olisi tapahtunut mikäli oltaisiin annettu asiantuntijoiden päättää toimalariippumattomasti tukien kohdentamisesta esitettyjen suunnitelmien pohjalta sen sijaan, että nyt taikasanoilla biotalous ja cleantech irtoa tukirahaa muita helpommin?

Business Finland ja Tekniikan Akateemiset varoittavat

Itselläni alkaa jo epätoivo voittamaan ja mietin jo kannattaako tästä enää edes kirjoittaa. Asiaan vaikuttanee se, että suurimman osan urastani olen vetänyt tuotekehitystiimejä, ja olen nähnyt millainen vaikutus lyhytnäköisillä säästötoimenpiteillä on tulevaisuuden kilpailukyvylle. Tuotekehityksen leikkaukset ovat johdolle houkuttelevia siinä mielessä, että niiden vaikutukset näkyvät viiveellä ja kvartaalitaloudessa niitä ei hetkeen tule muuten kuin säästöinä. Joskus toteutuu jopa malli meidän jälkeemme vedenpaisumus: kun leikkauksien vaikutukset tuntuvat näkyy saneerausjohtajasta enää vain perävalot.

Kuitenkin minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Näin on monelle yritykselle jo käynyt ja monelle tulee käymään lähitulevaisuudessa. Lisäksi viive tulee myös mikäli panostukset ja resursointi nostetaan uudelleen ylemmäs - alkuun tulee vain kustannuksia ja hyödyt vasta myöhemmin. Kysymys on investoinnista tulevaisuuteen ja se vaatii rohkeutta - onko sitä tarpeeksi?

Business Finlandin pääjohtaja Pekka Soini totesi Ylelle seuraavaa:

"Kun on keskitytty säästöihin, niin joskus menee lapsi pesuveden mukana. Se on huomioitu ja nyt tämä asia pitäisi korjata jo ennen seuraavaa vaalikautta. Näitä ei voi yhden vuoden sysäyksinä tehdä, vaan tähän pitää sitoutua pitkäjänteisesti."

Tammikuussa julkaistu Tekniikan Akateemisten teettämä Teknologiabarometri kertoo myös karua kuvaa Suomen trendistä suhteessa muihin Pohjoismaihin graafissa 2.

Tällä hetkellä Suomessa tunkataan vanhoja toimialoja ja tuetaan pysähtyneisyyttä uudistumisen sijaan. Tällä voi olla katastrofaalinen merkitys kilpailukyvyllemme 2020-luvulla.

 

]]>
10 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255811-tuotekehitys-ja-innovaatiot-vahenevat-muut-pohjoismaat-eri-linjalla#comments Business finland Investoinnit Juha Sipilän hallitus Kansainvälinen kilpailukyky Tuotekehitys Fri, 25 May 2018 07:33:47 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255811-tuotekehitys-ja-innovaatiot-vahenevat-muut-pohjoismaat-eri-linjalla
Perustuslakivaliokunta ja perustuslaki joustanee taas SOTE:n kohdalla. http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255787-perustuslakivaliokunta-ja-perustuslaki-joustanee-taas-soten-kohdalla <p>Sote uudistuksen valinnanvapauslaissa on perustuslakivaliokunnasta tihkuneiden tietojen mukaan useita kohtia, jotka ovat ongelmallisia perustuslain kanssa ja jotka pitäisi korjata (IS 23.5.). Lausunnossa valiokunta tulee &nbsp;kuvaamaan nämä kohdat mutta sitten sillä on kaksi mahdollisuutta.</p><p>Se voi vaatia, että laki on säädettävä perustuslain säätämisjärjestyksessä.</p><p>Toinen mahdollisuus on todeta, että ongelmat tulisi korjata mutta hyväksyä laki säädettäväksi normaalin lain tapaan. Näin tapahtui aktiivimallin kohdalla mutta hallitus ei koskaan korjauksia tehnyt.&nbsp; <a href="http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248782-miksi-oikeuskansleri-ei-toimi" title="http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248782-miksi-oikeuskansleri-ei-toimi">http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248782-miksi-oikeuskans...</a></p><p>Veikkaanpa, että tuo jälkimmäinen joustava malli tässäkin valitaan. Jos valiokunta ei vaadi lain säätämistä perustuslainsäätämisjärjestyksessä, se käytännössä antaa hallitukselle vapaat kädet edetä vaikka puhuu ongelmallisista kohdista. Perustuslakivaliokunnan työ on nykyisen hallituksen aikana selvästi politisoitunut eikä hallitus välttämättä noteeraa valiokunnan ehdotuksia. Nykyinen toimintamalli johtaa liian helposti epämääräiseen tilanteeseen, jossa perustuslaki uhkaa jäädä vaille ansaitsemaansa painoarvoa. Perustuslain mukaisen toiminnan takaamiseksi Suomeen tarvittaisiinkin kipeästi puolueeton perustuslakituomioistuin.</p><p>Perustuslakituomioistuimeenkin liittyy omia ongelmia. Täydellisen objektiivisiin päätöksiin ei koskaan päästä &nbsp;mutta tuomareiden huolellisella valinnalla sekä takaamalla lainsäädännöllä heidän riippumaton asemansa, päästään hallitusten talutusnuorassa olevaa valiokuntatyöskentelyä paljon objektiivisempaan tulokseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sote uudistuksen valinnanvapauslaissa on perustuslakivaliokunnasta tihkuneiden tietojen mukaan useita kohtia, jotka ovat ongelmallisia perustuslain kanssa ja jotka pitäisi korjata (IS 23.5.). Lausunnossa valiokunta tulee  kuvaamaan nämä kohdat mutta sitten sillä on kaksi mahdollisuutta.

Se voi vaatia, että laki on säädettävä perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Toinen mahdollisuus on todeta, että ongelmat tulisi korjata mutta hyväksyä laki säädettäväksi normaalin lain tapaan. Näin tapahtui aktiivimallin kohdalla mutta hallitus ei koskaan korjauksia tehnyt.  http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248782-miksi-oikeuskansleri-ei-toimi

Veikkaanpa, että tuo jälkimmäinen joustava malli tässäkin valitaan. Jos valiokunta ei vaadi lain säätämistä perustuslainsäätämisjärjestyksessä, se käytännössä antaa hallitukselle vapaat kädet edetä vaikka puhuu ongelmallisista kohdista. Perustuslakivaliokunnan työ on nykyisen hallituksen aikana selvästi politisoitunut eikä hallitus välttämättä noteeraa valiokunnan ehdotuksia. Nykyinen toimintamalli johtaa liian helposti epämääräiseen tilanteeseen, jossa perustuslaki uhkaa jäädä vaille ansaitsemaansa painoarvoa. Perustuslain mukaisen toiminnan takaamiseksi Suomeen tarvittaisiinkin kipeästi puolueeton perustuslakituomioistuin.

Perustuslakituomioistuimeenkin liittyy omia ongelmia. Täydellisen objektiivisiin päätöksiin ei koskaan päästä  mutta tuomareiden huolellisella valinnalla sekä takaamalla lainsäädännöllä heidän riippumaton asemansa, päästään hallitusten talutusnuorassa olevaa valiokuntatyöskentelyä paljon objektiivisempaan tulokseen.

]]>
2 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255787-perustuslakivaliokunta-ja-perustuslaki-joustanee-taas-soten-kohdalla#comments Juha Sipilän hallitus Maakunta- ja sote-uudistus Objektiivisuus Perustuslakituomioistuin Fri, 25 May 2018 06:05:00 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255787-perustuslakivaliokunta-ja-perustuslaki-joustanee-taas-soten-kohdalla
Tietämättömyys on valtaa fasismissa ja Sipilän Suomessa http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255740-tietamattomyys-on-valtaa-fasismissa-ja-sipilan-suomessa <p><a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201805232200964222_u0.shtml">Tuomio tuli kouluikäisten pitämisestä vaipoissa</a>. Mutta vanhuksia kohdellaan niin ympäri maan. Heidänkään ei anneta pureskella ruokaansa: kenelläkään ei ole aikaa syöttää heitä.</p><p>Fasismi ei ole joko tai. Se on ikuinen, ajaton ja paikaton, kuten byrokratiakin. Suomessa ne ovat tutkitusti siementäneet hyvin ja versoneet siunatussa maassa.</p><ul><li>Huolestu, jos johtajan kannatus on valtava. Jos median omistus keskittyy. Jos asiantuntijoita vaiennetaan. Jos kandit hallitsevat tohtoreita, riistävät heiltä työpaikat ja sylkevät heidän silmilleen. Jos kerskarakentaminen korvaa kohtuullisuuden. Jos propaganda korvaa tiedon. Jos kilpaurheilu korvaa sivistyksen. Jos viihde korvaa taiteen. Jos kirjoja poltetaan. Jos sotaiset, miehiset valta- ja kilpailuarvot ovat etualalla. Jos juutalaisia/&rdquo;juutalaisia&rdquo;, vanhuksia, sairaita ja vammaisia eristetään muista, alistetaan ja aletaan vainota. Jos <em>Arbeit macht frei</em> kaikuu kansakunnan yllä. &nbsp;</li></ul><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuomio tuli kouluikäisten pitämisestä vaipoissa. Mutta vanhuksia kohdellaan niin ympäri maan. Heidänkään ei anneta pureskella ruokaansa: kenelläkään ei ole aikaa syöttää heitä.

Fasismi ei ole joko tai. Se on ikuinen, ajaton ja paikaton, kuten byrokratiakin. Suomessa ne ovat tutkitusti siementäneet hyvin ja versoneet siunatussa maassa.

  • Huolestu, jos johtajan kannatus on valtava. Jos median omistus keskittyy. Jos asiantuntijoita vaiennetaan. Jos kandit hallitsevat tohtoreita, riistävät heiltä työpaikat ja sylkevät heidän silmilleen. Jos kerskarakentaminen korvaa kohtuullisuuden. Jos propaganda korvaa tiedon. Jos kilpaurheilu korvaa sivistyksen. Jos viihde korvaa taiteen. Jos kirjoja poltetaan. Jos sotaiset, miehiset valta- ja kilpailuarvot ovat etualalla. Jos juutalaisia/”juutalaisia”, vanhuksia, sairaita ja vammaisia eristetään muista, alistetaan ja aletaan vainota. Jos Arbeit macht frei kaikuu kansakunnan yllä.  

 

]]>
16 http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255740-tietamattomyys-on-valtaa-fasismissa-ja-sipilan-suomessa#comments Fasismi Juha Sipilän hallitus Maisteri Omistus vanhustenhoito Wed, 23 May 2018 18:04:57 +0000 Katriina Kajannes http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255740-tietamattomyys-on-valtaa-fasismissa-ja-sipilan-suomessa
Hetemäen raportti Sipilän mukaan perusteellinen - muiden mukaan höttöä http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255664-hetemaen-raportti-sipilan-mukaan-perusteellinen-muiden-mukaan-hottoa <p>Hallituspuolueiden poliitikot ja ministerit ovat viime päivinä pitäneet päänsä alhaalla - varsin vähissä ovat julkiset Hetemäen puolustajat useiden asiantuntijatahojen arvosteltua raporttia ja todenneen sen perusteet köykäisiksi sekä epämääräisiksi. Sipilä on ollut myös hiljaa viime päivät, mutta sitä ennen hän kerkesi raportin tultua julkiseksi todeta<a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201805172200950938_pi.shtml"> Iltalehdelle seuraavaa</a>:</p><p>&quot;<em>Sipilä pitää VM:n korkeimman virkamiehen <strong>Martti Hetemäen</strong> raporttia perusteellisena, ja toivoo, että raportti selkiyttäisi sote-menojen kulujen osalta epämääräiseksi moitittua tilannetta.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Kyllä tämän perusteellisen raportin pitäisi nyt selkiyttää tilannetta, koska aiemmin vastaavaa &rdquo;yhteen vetävää raporttia&rdquo; ei ole ollut eduskunnan valiokunnilla käytössä.</em>&quot;</p><p>Erikoista on, että käytännössä kaikki asiantuntijatahot pitävät raporttia kaikkea muuta kuin perusteellisena ja kertovat, ettei se tuo juurikaan valaistusta epämääräiseen tilanteeseen.</p><p>Tällä linjalla oli eduskunnan valtionvarainvaliokunta, jonka lausunnossa olivat mukana hallituspuolueiden edustajat. Se jopa päätti olla ottamatta huomioon koko muistiota lausunnossaan, sillä muistio katsottiin liian epäluotettavaksi ja epämääräiseksi..</p><p>Näin totesi myös valtiontalouden arviointineuvosto, jossa on neljä taloustieteen professoria ja yksi sosiaalipolitiikan professori. Neuvosto on aiemminkin kritisoinut hallitusta puutteista ja nyt se toteaa:</p><p>&quot;<em>Arviointineuvosto toteaa, että valtiovarainministeriön 16.5. 2018 päivätty muistio ei tuo näihin kysymyksiin lisävalaistusta, neuvosto toteaa nyt. Arviointineuvosto pitää erityisesti muistiossa esitettyä arviota tiedon ja teknologian käytöstä saatavan säästöpotentiaalin suuruusluokasta perusteluiltaan puutteellisina.<br />Vaille lisäselvyyttä jää yhä myös se, miten tavoiteltuihin säästöihin päästään ja millä tavoin uudistus parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuutta niin, että säästötavoite ei vaaranna palveluiden laatua tai saatavuutta.</em>&quot;</p><p>Viimeisimpänä HUS on kritisoinut raporttia - sen ollessa muutoinkin kriittinen sote-ratkaisuun voidaan toki osin miettiä lausunnon olevan värittynyt.</p><p>Kaksi ensimmäistä tahoa ovat riippumattomia ja täysin päinvastaisella linjalla kuin pääministeri Sipilä. Hiljaa ovat muutkin ministerit perustellun kritiikin noustua suureksi - jännittävää nähdä, mikä on hallituksen seuraava askel. Tästä tuskin selvitään dosentteja vähättelemällä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituspuolueiden poliitikot ja ministerit ovat viime päivinä pitäneet päänsä alhaalla - varsin vähissä ovat julkiset Hetemäen puolustajat useiden asiantuntijatahojen arvosteltua raporttia ja todenneen sen perusteet köykäisiksi sekä epämääräisiksi. Sipilä on ollut myös hiljaa viime päivät, mutta sitä ennen hän kerkesi raportin tultua julkiseksi todeta Iltalehdelle seuraavaa:

"Sipilä pitää VM:n korkeimman virkamiehen Martti Hetemäen raporttia perusteellisena, ja toivoo, että raportti selkiyttäisi sote-menojen kulujen osalta epämääräiseksi moitittua tilannetta."

"Kyllä tämän perusteellisen raportin pitäisi nyt selkiyttää tilannetta, koska aiemmin vastaavaa ”yhteen vetävää raporttia” ei ole ollut eduskunnan valiokunnilla käytössä."

Erikoista on, että käytännössä kaikki asiantuntijatahot pitävät raporttia kaikkea muuta kuin perusteellisena ja kertovat, ettei se tuo juurikaan valaistusta epämääräiseen tilanteeseen.

Tällä linjalla oli eduskunnan valtionvarainvaliokunta, jonka lausunnossa olivat mukana hallituspuolueiden edustajat. Se jopa päätti olla ottamatta huomioon koko muistiota lausunnossaan, sillä muistio katsottiin liian epäluotettavaksi ja epämääräiseksi..

Näin totesi myös valtiontalouden arviointineuvosto, jossa on neljä taloustieteen professoria ja yksi sosiaalipolitiikan professori. Neuvosto on aiemminkin kritisoinut hallitusta puutteista ja nyt se toteaa:

"Arviointineuvosto toteaa, että valtiovarainministeriön 16.5. 2018 päivätty muistio ei tuo näihin kysymyksiin lisävalaistusta, neuvosto toteaa nyt. Arviointineuvosto pitää erityisesti muistiossa esitettyä arviota tiedon ja teknologian käytöstä saatavan säästöpotentiaalin suuruusluokasta perusteluiltaan puutteellisina.
Vaille lisäselvyyttä jää yhä myös se, miten tavoiteltuihin säästöihin päästään ja millä tavoin uudistus parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuutta niin, että säästötavoite ei vaaranna palveluiden laatua tai saatavuutta.
"

Viimeisimpänä HUS on kritisoinut raporttia - sen ollessa muutoinkin kriittinen sote-ratkaisuun voidaan toki osin miettiä lausunnon olevan värittynyt.

Kaksi ensimmäistä tahoa ovat riippumattomia ja täysin päinvastaisella linjalla kuin pääministeri Sipilä. Hiljaa ovat muutkin ministerit perustellun kritiikin noustua suureksi - jännittävää nähdä, mikä on hallituksen seuraava askel. Tästä tuskin selvitään dosentteja vähättelemällä.

 

]]>
19 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255664-hetemaen-raportti-sipilan-mukaan-perusteellinen-muiden-mukaan-hottoa#comments Harhaanjohtaminen Juha Sipilän hallitus Kunta- ja soteuudistus Kustannukset Valinnanvapaus Tue, 22 May 2018 08:15:32 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255664-hetemaen-raportti-sipilan-mukaan-perusteellinen-muiden-mukaan-hottoa